Skenaario: Ilmastonmuutoksen kanssa eläminen mittausalalla

Ilmastonmuutoksen vaikutusten näkyessä yhä selvemmin maailmassa on myös maanmittausalalla tarve sopeutua siihen. Samalla alan toimijoiden on varmistettava menestyminen myös kriisitilanteissa. On syytä tarkastella mittausalan roolia ilmas-tonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä ja tutkia mitä ilmastonmuutos vaatii alalta mentäessä kohti vihreää siirtymää.

Kirjoittajat: Jani Lagerström & Paul Carroll

Ilmastonmuutoksella on merkittäviä suoria ja epäsuoria vaikutuksia, joka kohdistuvat myös mittausalaan. Näihin muutoksiin varautuminen tärkeää tällä alalla toimiville yrityksille, jotta ne voivat turvata oman toimintansa jatkuvuuden sekä hyödyntää tilanteen myötä avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia. Näitä voidaan tutkia perehtymällä tulevaisuusskenaarioon, kun toimintaympäristö on epävarma, muuttuva tai monimutkainen (Amer ym. 2013). Esimerkiksi voidaan ottaa skenaario, jossa ilmastonmuutoksen torjunnassa on onnistuttu vain osittain.

Lagerström (2026) opinnäytetyössään käsitteli mittausalalla olevaa epävarmuutta siitä, mitä tulevaisuus tuo ja totesi, että skenaariotyöskentely voisi auttaa ennakoinnissa ja yritysten kehittämisessä oikeaan suuntaan.

Mahdollinen skenaario

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (2021) kuudennessa arviointiraportissa on RCP4.5-skenaario, joka edustaa niin sanottua keskitason päästöskenaariota. Se on usein peruspolku, jota käytetään kansallisissa ilmastovaikutusten arvioinneissa. Tässä kehityskulussa maailman hiilidioksidipäästöt kääntyvät laskuun vuoden 2040 paikkeilla, jolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vakiintuu noin kaksinkertaiseksi esiteolliseen aikaan verrattuna. Arviointiraportissa todetaan, että skenaario johtaisi maailmanlaajuisesti noin 2,7 asteen globaaliin keskilämpötilan nousuun ajanjaksolla 2081–2100.

Suomessa tämän skenaarion ennustetaan johtavan huomattavaan lämpenemiseen ja sademäärien kasvuun. Skenaarion alla Suomen keskilämpötilan ennustetaan nousevan ajanjaksolla 2040–2069 kesäisin keskimäärin 2,4 °C ja talvisin 3,3 °C vertailukauteen 1981–2010 nähden. Samaan aikaan sademäärän arvioidaan lisääntyvän sekä kesällä että talvella. Vuosisadan 2080-luvulle tultaessa Suomen vuotuinen kokonaislämpeneminen saavuttaisi skenaariossa noin 3,7 °C vertailukauteen verrattuna (Ruosteenoja & Jylhä 2021). Lisäksi sään ääri-ilmiöt lisääntyvät.

Ilmastoskenaarioiden tukena voidaan käyttää strategisena työkaluna Valtioneuvoston (2023) tulevaisuusselontekoa, joka auttaa organisaatioita siirtymään passiivisesta ajautumisesta ja pelkästä reagoimisesta aktiiviseen ennakointiin ja tulevaisuuden tekemiseen. Se tarjoaa esimerkiksi skenaarion ”Kiihtyvän kilpailun maailma”, jossa ilmastonmuutos etenee, vaikka puhdasta teknologiaa kehitetäänkin. Tässä skenaariossa maailmassa luonnonvarojen ylikulutusta on jatkettu ja päästöjen vähentämistä laiminlyöty, mikäli huoltovarmuus, sotilaallinen tarve tai kilpailukyky on sitä vaatinut. Tämä on johtanut blokkiintumiseen, joka vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä (Valtioneuvosto 2023). Kiinan tekemät investoinnit uusiutuvaan energiaan sekä Suomen ja EU:n tarve energiaomavaraisuuteen voivat silti vauhdittaa vihreää siirtymää (Sitra 2026).

Väestön ikääntyessä on tärkeää turvata osaaminen. Tämän epäonnistuminen voi johtaa eri osaamisalueiden kapeneminen (Valtioneuvosto 2023). Elin-iän piteneminen muuttaa perinteistä elämänkulkua samalla kun sukupolvien välinen epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ja huoli ympäristöstä heikentää uskoa tulevaisuuteen (Sitra 2026).

Skenaariossa vaikuttavat myös megatrendit, jotka ovat maailmanlaajuisia muutosvoimia, jotka vaikuttavat pitkäkestoisesti ja läpikotaisesti (Pęciak 2016). Digitalisaatio ja kestävyys ovat megatrendejä, jotka kasvattavat merkitystään tulevina vuosina (Lichtenthaler 2021). Tekoälyn käyttö lisääntyy ja tulee osaksi arkea, jolloin esimerkiksi työskentelytavat muuttuvat. Tämä jo alkanut murros luo merkittäviä mahdollisuuksia ja riskejä (Sitra 2026).

Skenaarion vaikutuksia

Vaikka päästövähennyksiä tehdään, eivät ne tässä skenaariossa riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä tiukkoja kuin kestävän kehityksen vaihtoehdossa olisi. Siitä huolimatta tämäkin skenaario edellyttää yhteiskunnalta investointeja niin ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin siihen sopeutumiseen. Tarve luo huomattavasti työtilauksia rakennus- ja suunnittelualalle. Toisaalta ilmastonmuutoksen myötä maailmassa kiristyvä kilpailu ja sen voimistamat muut kriisit pakottavat kehittämään strategista joustavuutta ja ennakointikykyä.

Samanaikainen maailman kilpaileviin ”blokkeihin” vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä ja tekee toimitusketjuista haavoittuvia. Edelliseen liittyen väestön ikääntyminen sekä kova kilpailu asiantuntijoista voivat johtaa osaamisvajeeseen ja työvoimakustannusten jyrkkään kasvuun. Toisaalta toimitusketjujen uudelleenjärjestely ja Euroopassa sisämarkkinoiden korostuminen saattavat parantaa Suomen asemaa vakaana ja teknologisesti kehittyneenä alueena. Tässä tilanteessa siedettävät olosuhteet ja korkea osaamistaso voivat houkutella kansainvälisiä huippuosaajia, jos Suomi onnistuu näyttäytymään vakaana elinympäristönä.

Miten selviytyä ilmastonmuutoksen aikakaudella

Pyrittäessä selviytymään ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja luomaan toimintaedellytyksiä mittausalan yrityksien tulisi edistää strategista mukautuvuutta ja kilpailukykyä. Onkin tunnistettava olennaisia toimenpiteitä, joilla tähänkin voidaan sopeutua:

Strateginen fokus vihreän siirtymän hankkeisiin
Uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän hankkeet, kuten mittavat raideliikennehankkeet, ovat maankäytöllisesti valtavia ja vaativat laaja-alaista mittausosaamista. Tarve näille hankkeille on kasvava.
Digitalisaatio
Digitaalisen palvelukokonaisuuden rakentaminen, johon yhdistyy kestävä kehitys. Digitalisaatio voi tukea monia kestävyystavoitteita ja kestävyysvaatimukset voivat puolestaan ohjata digitaalisia innovaatioita, kuten resurssitehokkuuden parantamista datan avulla.
Skenaariotyöskentelyn hyödyntäminen
Skenaariotyöskentelyllä luodaan eri ”tulevaisuuksia”, joiden haasteisiin ja mahdollisuuksiin pyritään vastaamaan. Se voi olla enemmän kuin pelkkä menetelmä – se on tapa ajatella tulevaisuudesta.
Osaaminen
Edellä mainitut toimenpiteet edellyttävät monialaista osaamista. Työntekijätasolla tämä tarkoittaa, että yksi työntekijä voi suorittaa useita eri tehtäviä. Siksi on elintärkeää turvata kriittisen osaamisen saatavuus tulevaisuudessa.

Pohdintaa

Ilmastonmuutos on monimutkainen ongelma, jonka ratkomisessa maanmittaajien on toimittava yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa. Erilaiset hankkeet luovat tilauksen monialaiselle osaamiselle, jolle on kysyntää haastavassa tilanteessa. Vaatimus monialaisesta osaamisesta lisää haasteita, kun tavoitteena on yhdistää teknologinen edelläkävijyys sopeutumiskykyyn. Teknologiset innovaatiot voidaan valjastaa kestävyyssiirtymän tueksi, jolloin ne ovat suoraan sidoksissa yrityksen jatkuvuuteen ja kilpailukykyyn. Vaikeissa tilanteissakin, kuten ilmastonmuutoksen seurauksena syntyy, on mahdollisuuksia menestyä ja vaikuttaa. Todelliset vaikutukset eivät synny pelkästä mittaamisesta vaan hankkeista, joilla rakennetaan kestävämpää yhteiskuntaa.

Lähteet

Amer, M., Daim, T. & Jetter, A. 2013. A review of scenario planning. Viitattu 5.8.2025. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1016/j.futures.2012.10.003

IPCC. 2021. Climate Change 2023 Synthesis Report. Viitattu 20.5.2026. Saatavissa https://www.ipcc.ch/report/ar6/syr/downloads/report/IPCC_AR6_SYR_FullVolume.pdf

Lagerström, J. 2026. Ilmastomuutoksen vaikutusten ennakointi mittausalalla. YAMK – opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, kestävän kaupunkiympäristön ala. Lahti. Viitattu 15.6.2026 Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026061124514

Lichtenthaler, U. 2021. Digitainability: The Combined Effects of the Megatrends Digitalization and Sustainability. Journal of Innovation Management (Porto). 9(2), 64–80. Viitattu 21.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.24840/2183-0606_009.002_0006

Pęciak, R. 2016. Megatrends and their implications in the globalised world. Horyzonty Polityki. 7. 167–184. Viitattu 22.8.2025 Saatavissa https://doi.org/10.17399/HP.2016.072106

Ruosteenoja, K. & Jylhä, K. 2021. Projected climate change in Finland during the 21st century calculated from CMIP6 model simulations. Geophysica. 56(1), 39–69. Viitattu 20.11.2025. Saatavissa https://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2021_56_1_039_ruosteenoja.pdf

Sitra. 2026. Megatrendit 2026. Sitran selvityksiä 251. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa: https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/12/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf

Valtioneuvosto. 2023. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa: Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen. Viitattu 10.7.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-760-7