Simulaatiot Lahden kampuksella: Valmistuvien sairaanhoitajien simulaatiopäivä

Loppuvaiheen opinnoissa sairaanhoitajaopiskelijat pääsevät vielä kerran ennen valmistumista sukeltamaan simulaation keinoin potilasturvalliseen toimintaympäristöön, missä niin sanotusti moka on lahja. Tässä artikkelissa tarkastellaan valmistuvien sairaanhoitajien simulaatiokonseptin ja skenaarioiden kehittämistä vastaamaan entistä paremmin tämän päivän työelämää. Kehittämisen suuntaa ohjasivat vahvasti opiskelijoilta ja työelämän asiantuntijoilta kerätty palaute. Uudet skenaariot ja konsepti otetaan käyttöön kevään 2024 aikana, tarjoten valmistuville sairaanhoitajille ajankohtaisia oppimiskokemuksia ja keskustelualustoja ammatillisen kasvun tueksi.

Kirjoittaja: Sannakaisa Marjamäki-Nieminen

Lahden ammattikorkeakoulussa 2014 otettiin käyttöön valmistuvien sairaanhoitajien simulaatiot, joiden tavoitteena oli tarjota loppuvaiheen opiskelijoille reaalimaailman oppimiskokemus sairaanhoitajan työpäivästä (Kivinen & Karjalainen 2016). Simulaatiot ovat osa sairaanhoitajaopiskelijoiden loppuvaiheen opintoja LAB-ammattikorkeakoulussa (LAB 2024). Kuluneiden vuosien aikana simulaatioiden konsepti ja ydinajatus ovat pysyneet samana, mutta simulaatioskenaariot ovat vaihtuneet. Simulaatioiden on tarkoitus toimia keskustelualustana valmistuville opiskelijoille, pohtia sairaanhoitajalta edellytettävää osaamista ja sitä, millaiseen tietoon valmistuvat ammattilaiset perustavat oman toimintansa. (Kivinen & Karjalainen 2016.) Simulaatioissa on käytetty vuosien varrella kokemusasiantuntijoita simulaatiopotilaina, kokemukset ovat olleet vahvan positiivisia.

Loppuvuodesta 2022 valmistuvien sairaanhoitajien simulaatioita päätettiin jälleen tarkastella. Samat skenaariot olivat tuohon mennessä olleet käytössä noin viisi vuotta. Kehittämisprojekti lähti liikkeelle olemassa olevan konseptin ja skenaarioiden toimivuuden arvioinnilla. Kysymyksenä oli, vastaavatko nykyiset ennakkotehtävät ja skenaariot tämän päivän sairaanhoitajan normipäivää. Lisäksi haluttiin tarkastella simulaatiotilojen ja henkilöstön käyttöä toiminnallisella tasolla.

Syksyn 2023 aikana simulaatioista kerättiin opiskelijapalautetta webpropol-kyselyllä. Opiskelijapalautteista nousi selkeästi positiivisena seikkana kokemusasiantuntijan käyttö, ja hänen tuoma syvyys simulaation oppimiskeskusteluun. Mukaan haluttiin myös vahvasti työelämän asiantuntijuutta ja tarkasteluvaiheeseen saatiinkin mukaan Päijät-Soten hoitotyönpalveluyksikön ja Akuutti24-tulosalueen henkilöstöä. Työelämäasiantuntijoiden palautteissa korostui sairaanhoitajan ei-teknisten taitojen osaaminen: potilaan kohtaaminen, potilaan tilan arviointi, päätöksenteko ja reagointi muuttuviin tilanteisiin.

Uudistettu konsepti ja skenaariot

Uusia skenaarioita rakennettiin vuoden 2023 loppupuoliskolla. Yksi skenaario otettiin myös testaukseen ennen joulua. Skenaario sijoittuu kotisairaalaan toimintaympäristöön ja tuo siten uudenlaista näkökulmaa valmistuvien sairaanhoitajien oppimiskeskusteluun. Kun hoitotyötä tehdäänkin potilaan kotona, korostuvat perusasioiden lisäksi mm. työturvallisuusseikat. Työturvallisuusaiheen tuominen keskusteluun on erittäin ajankohtainen. Sosiaali- ja terveysalan tyypillisiä työturvallisuuden kuormitustekijöitä ovat mm. väkivallan uhka, epätyypilliset työajat, hankalat työasennot ja haastavat asiakastilanteet (Työturvallisuuskeskus 2024).

Uusi konsepti ja skenaariot otetaan käyttöön kevään 2024 aikana. Simulaatiopäivä kestää 8 h ja alkaa aamulla tutustumiskierroksella. Alkuun on myös varattu hetki Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rekrytointitiimille. Rekrytointitiimin mukana opiskelijoille esittäytyy aina myös joku Päijät-Soten työelämälähettiläistä. Kiinteän työelämäkontaktin tarkoitus on tuoda tuore tuulahdus kentältä ja tavallaan toivottaa tulevat ammattilaiset tervetulleiksi työelämään. Aamu jatkuu skenaario-orientaatiolla ja tiloihin, sekä käytettävään välineistöön mm. simulaattoriin tutustumisella.

Päivän skenaariot viedään läpi kolmen opettajan, kahden kokemusasiantuntijan ja simulaatio-ohjaajan voimin. Resurssointi mahdollistaa sen, että skenaariot pyörivät samanaikaisesti kolmessa eri simulaatiotilassa ja jokainen opiskelija saa oppimiskokemuksen kolmesta erilaisesta potilasskenaariosta. Tavoitteena on, että opiskelija pääsee toimimaan sairaanhoitajana vähintään kahdessa skenaariossa päivän aikana. Kahdessa skenaariossa potilaan näkökulmaa tuovat esiin kokemusasiantuntijat. Kokemusasiantuntijoiden on tarkoitus lisätä tulevien sairaanhoidon ammattilaisten potilaan ja asiakkaan kohtaamisvalmiuksia tuoden kokemustietoa ja ymmärrystä potilaan roolista (THL 2024). Kolmannessa skenaariossa käytetään potilassimulaattoria. Potilassimulaattoria hyödynnetään yleisesti, kun skenaariossa on mukana potilaaseen kajoavia toimenpiteitä.

Päivä käsittää siis yhteensä kolme potilasskenaariota ja se kestää kokonaisuudessaan kahdeksan tuntia. Skenaariot ovat erilaisia, mutta niistä jokaisesta nousee vähintään kolme yhtenevää oppimisen teemaa. Keskeiset teemat ovat potilaan ja omaisen kohtaaminen, turvallinen lääkehoito ja CRM. Teemat peilaavat omalta osaltaan yhtä sairaanhoitajan osaamisvaatimusten keskeisintä osa-aluetta: potilas- ja asiakasturvallisuutta (Kajander-Unkuri ym. 2020). Crew Resource management on kattokäsite viestintärutiineille, toiminnan suunnittelulle, tilannekuvan ylläpidolle ja tehtävien jakamiselle, joiden avulla hoitotiimistä saadaan ulos paras mahdollinen tieto, taito ja työvoima. CRM-tavoitteena on vähentää inhimillisten virheitä ja parantaa tehokkuutta. (Seppälä 2015.)

Simulaatiopäivän tavoitteena on tarjota valmistuville sairaanhoitajille keskustelufoorumi ammatillisen kasvun tueksi loppuvaiheen opintoihin ja valmistumisen jälkeen. Simulaatiopäivän lopuksi opiskelijat haastetaan vielä kertomaan päivän aikana nousseita ajatuksia ja oppeja, sekä peilaamaan niitä omaan ammatilliseen identiteettiin. Hienointa on se, että simulaatiopäivän oivallukset palvelevat tulevaa sairaanhoitajaa hänen ammatillisessa kasvussaan läpi työuran.

Valmistuvien sairaanhoitajien simulaatiopäivää tullaan jatkossakin arvioimaan ja kehittämään tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden sekä työelämänasiantuntijoiden kanssa. Tulevaisuuden skenaariot voisivat sisältää elementtejä liittyen etäsairaanhoitoon ja terveysteknologiaan. On kuitenkin muistettava, että oppimisen teeman kivijalka on harjoitella vuorovaikutusta ihmiseltä ihmiselle.

Lähteet

Kajander-Unkuri, S., Melender, H.-L., Kanerva, A.-M., Korhonen, T., Suikkanen, A. & Silén-Lipponen, M. 2020. Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset – suomalainen koulutus 2020-luvulle. Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa – yleSH arviointi -hanke. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 5/2020.Viitattu 8 .1.2024. Saatavissa Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset – suomalainen koulutus 2020-luvulle – Theseus

Kilpinen, F. 2023. Millainen osaaminen sairaanhoitajalta vaaditaan vuonna 2023? LAB Focus. Viitattu 8.1.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/millainen-osaaminen-sairaanhoitajalta-vaaditaan-vuonna-2023/

Kivinen, E. & Karjalainen, J. 2016. Valmistuvien sairaanhoitajien simulaatioharjoitus – akuuttien harvinaisten tilanteiden harjoittelua vai sairaanhoitajan normipäivä? Teoksessa Tienhaara, O. & Poikela, P. (toim.) Helmiä hoitotyön simulaatioissa. Lapin ammattikorkeakoulu. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja sarja B. Raportit ja selvitykset 18/2016. 55-64. Viitattu 8.1.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-147-4

LAB. 2024. Opinto-opas. Viitattu 10.1.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/opinto-opas

Seppälä, J. 2015. Potilasturvallisuutta korostava toimintamalli ensihoidonopetuksessa. Teoksessa Kiri, O., Huovi, T. & Malvela, P. (toim.). Learning Garden 2 : Pedagogiikan uutta kasvua. Kymeenlaakson ammattikorkeakoulu. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Nro 6 7. 75-81. Viitattu 8.1.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-306-128-6

THL. 2024. Osallisuuden edistäminen. Kokemusosaaminen. Viitattu 12.1.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/kokemusosaaminen

Työturvallisuuskeskus. 2024. Sosiaali- ja terveysala. Työturvallisuus ja työterveys sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 9.1.2024. Saatavissa https://ttk.fi/tyoturvallisuus/toimialakohtaista-tietoa/sosiaali-ja-terveysala/