LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa simulaatio-ohjaajakoulusta tilattavana koulutuksena. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, Päijät-Sotelle, toteutettiin ohjaajakoulutus syksyllä 2023 heidän omissa tiloissaan keskussairaalalla. Koulutus koettiin hyvänä ja tarpeellisena. Tässä artikkelissa on kouluttajien kokemuksia ja ajatuksia koulutuksen toteutuksesta.

Kirjoittajat: Katja Kylliäinen ja Sannakaisa Marjamäki-Nieminen

Simulaatio-opetus on yksi keskeinen opetusmenetelmä hoitoalan koulutuksessa. Myös työkentällä sitä hyödynnetään perehdytyksessä ja moniammatillisten tiimien toiminnan kehittämisessä. Tämän vuoksi on tärkeää, että terveydenhuollon kentällä työskentelevät osaavat toteuttaa simulaatioita, jotta sen myötä oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta.

Koulutuksessa olevat hoitotyön ammattilaiset pääsivät suunnittelemaan itse potilastapauksia, joiden avulla he voivat kehittää työyksikön osaamista ja toimia itse simulaatiotilanteiden ohjaajina. Terveydenhuollon organisaatioissa on paljon perehdytysmateriaalia sekä erilaisia työpajoja tai harjoituksia hoitotyön laadun ylläpitämiseksi. Simulaatio menetelmänä on yksi vaihtoehtoinen tapa. Sen hyötyjä ovat mm. tiimityötaitojen harjoittelu, harvinaisten tilanteiden harjoittelu sekä uusien toimintamallien testaaminen. Edellä mainittujen lisäksi simulaatio on oiva keino perustyön prosessin arviointiin ja päivittäisten tilanteiden sujuvuuden parantamiseen. Simulaation avulla saadaan aikaan tehokasta oppimista, kun pystytään luomaan mahdollisimman autenttinen oppimistilanne. Myös palautteen saaminen omasta ja ryhmän toiminnasta ja palautekeskustelu on olennainen osa oppimista.

Pedagogista osaamista kannattaa vahvistaa

Ruotsissa sairaaloissa toimivien simulaatio-ohjaajien pedagogista osaamista on tutkittu ja siellä simulaatio on laajalti käytetty menetelmä kommunikoinnin, päätöksenteon ja johtamisen harjoitteluun sekä potilasturvallisuuden lisäämiseksi (Allvin ym. 2017). Terveydenhuollon organisaatioissa simulaatio-ohjaajien osaamisen kehittämistä ei ole juurikaan tutkittu. Työ organisaatioissa kehittyy paljon ja erilaisia tilanteita olisi hyvä harjoitella ennakkoon. Tästä syystä terveydenhuollon pedagogisen osaamisen kehittämiselle olisi myös tarvetta.

Suomessa on tutkittu sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista oppimista mm. suursimulaatioita hyödyntäen. Suuren ryhmän simulaatio osoittautui toimivaksi ja päteväksi tavaksi
tehdä yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa ja olla vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa.
Menetelmää voidaan pitää kustannustehokkaana verrattuna pienryhmäsimulaatioihin. (Saaranen ym. 2020). Tällöin on tärkeää, että simulaatioiden ohjaajilla on riittävästi pedagogista osaamista.

Salminen-Tuomaala ym. (2018) mukaan sekä hoitohenkilökunta että lääkärit tarvitsevat simulaatiokoulutusta, joka edistää kliinisen hoitotilanteen hallintaa. Hoitohenkilökunta ja lääkärit tarvitsevat monitieteistä yhteistyötä edistävää simulaatiokoulutusta. Lisäksi sen avulla voidaan kehittää myös johtamista ja esimiestaitoja. Koulutukseen osallistuneet ammattilaiset suunnittelivatkin todella monipuolisia ja erilaisia tilanteita, joita he voivat hyödyntää omissa työyksiköissään. He kokivat, että koulutuksesta oli paljon hyötyä ja se valmisti heitä toimimaan ohjaajan ja suunnittelijan roolissa jatkossa.

Oppimalla innostuu

Simulaatio-opetuksen hyödyntäminen työelämässä ei ole itsestäänselvyys. Simulaation käyttö työyhteisön oppimisen välineenä vaatii riittävää osaamista, mutta myös resursseja, joka ei tämän päivän työelämässä ole itsestäänselvyys. Resurssien laskemisessa tulee huomioida kuitenkin se mitä hyötyä onnistuneesta simulaatiosessiosta on työyhteisölle. Yhteisöllisenä ja vertaisoppimisen menetelmänä simulaatio luo jatkumona työyhteisöön positiivista oppimisen imua. Hyppänen toteaa blogikirjoituksessaan (2018), että oppiminen tarttuu ja sen imu vie mennessään. Esihenkilön ja koko organisaatiot suhtautuminen ja esimerkin näyttäminen on edellytys oppimisesta innostumiselle. Tämä on hyvä muistaa, kun mietitään koulutusresursseja tulevalle vuodelle.

Päijät-Sotelle tuotetun koulutuksen lopuksi kylvettiin myös siemen keskussairaalan simulaatio-ohjaajaverkostolle. Verkostoituminen mahdollistaisi yhtenevät simulaatiokäytänteet ja vertaistuen, sekä -oppimisen ohjaajille. Eri osastojen välillä toteutetut simulaatiot ja simulaatio-ohjaajan ”lainaaminen” toisen osaston simulaatioihin on erinomainen keino madaltaa siiloja ja tutustua toisen osaston toimintaan ja käytänteisiin, aidosti ja positiivisesti ihmetellen, oivaltaen ja oppien.

Moniammatillinen osaaminen on tärkeää tänä päivänä terveydenhuollossa. Simulaatioiden avulla voidaan kehittää monenlaisia työelämän käytänteitä sekä ennen kaikkea lisätä ymmärrystä eri ammattialojen välillä. Moniammatillista osaamista edistäviä tekijöitä ovat luottamuksellinen ja kunnioittava ilmapiiri, asiantuntijuuden rajojen tunnistaminen ja niiden ylittäminen sekä aika yhteiseen keskusteluun ja reflektointiin. Juuri tämän simulaatio-oppimisen mahdollistaa. Toteutuakseen, tämä edellyttää onnistunutta yhteistyön koordinointia.

Lähteet

Allvin, R., Berndtzon L., Carlon, R., Edelbring, S., Hult, H., Hultin, M., Karlgren, K., Italo, M.,Södersved Källestedt, M-L. & Tamas E. 2017. Confident but not theoretically grounded – experienced simulation educators’ perceptions of their own professional development. Advances in Medical Education and Practice. 8, 99-108. https://doi.org/10.2147/AMEP.S123517 

Hyppänen, R. 2018. Johda oppimista. Viitattu 22.11.2023. Saatavissa https://www.riittahyppanen.fi/rubiikki-johda-oppimista/

Saaranen, T. Silén-Lipponen, M. Palkolahti, M. Mönkkönen, K. Tiihonen, M. & Sormunen, M. 2020 Interprofessional learning in social and health care—Learning experiences from large-group simulation in Finland. Nursing Open. 7, 1978–1987. Viitattu 28.11.2023 Saatavissa https://doi.org/10.1002/nop2.589

Salminen-Tuomaala,M., Jaskari P., Perälä,S. & Rouvala, C. 2017. Nursing and medical staff’s experiences of simulation education. Clinical Nursing Studies. 5(4), 73–80. Viitattu 28.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.5430/cns.v5n4p73

Kirjoittajat

Katja Kylliäinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Simulaatio-ohjaajakouluttajana hänellä on useamman vuoden kokemus.

Sannakaisa Marjamäki-Nieminen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa simulaatio-ohjaajana sekä TKI-asiantuntijana. Simulaatio-ohjaaja koulutuksessa hän toimii kouluttajana. Kiinnostuksen kohteena on simulaatiomenetelmän hyödyntäminen prosessien kehittämisessä, sekä palvelumuotoilun välineenä.

Artikkelikuva: Sannakaisa Marjamäki-Nieminen

Julkaistu 15.1.2024

Viittausohje

Kylläinen, K. & Marjamäki-Nieminen, S. 2024. Simulaatio-ohjaajakoulutuksesta tukea oppimisen johtamiseen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/simulaatio-ohjaajakoulutuksesta-tukea-oppimisen-johtamiseen/