Sijoittaja on ainutlaatuisen tilanteen edessä - mihin maailmantalous menee?

Maailmassa eletään koronan laukaisemaa talouskriisiä. Valtionhallinnoissa ja keskuspankeissa pyritään löytämään ratkaisuja kriisin purkamiseen. Asiantuntijat yrittävät arvioida tilanteen vaikutuksia tulevaisuuteen sekä milloin ja miten talouden elpyminen lähtee käyntiin. Artikkelissa pohditaan keskuspankkielvytyksiä ja kriisin etenemistä. Lisäksi käsitellään lyhyesti sijoittajan mahdollisuuksia reagoida ja suojata sijoituksiaan.

Kirjoittajat: Kati Paaso ja Paula Ahtiainen

Koronakriisi ei ole hillinnyt ihmisten intoa sijoittaa vaan päinvastoin. Nordnetin maajohtajan Suvi Tuppuraisen mukaan sijoittajat ovat hyödyntäneet kurssipudotuksia ja osakesäästötilien määrä Suomessa on lisääntynyt. Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään on kirjattu jo yli 100 000 osakesäästötiliä. Huhtikuun lopussa 871 126 suomalaista yksityishenkilöä omisti pörssiosakkeita. Se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Osakesäästötileillä olevien säilytysten arvo on noin 335 miljoonaa euroa. (Bhose 2020.)
Uusia osakesijoittajia on osakesäästötilin avanneista neljännes (Bhose 2020). Sijoitussuunnitelman toteuttaminen ja päivittäminen vaativat tällä hetkellä tarkkaa analysointia ja talouden tarkastelua eri näkökulmista. Jokaisen sijoittajan on tärkeää opiskella asiallisen ja sijoituskriiseihin nopeasti reagoivan sijoitussuunnitelman tekoa omille sijoituksilleen.

Kevään 2020 kurssiromahdus ja keskuspankkien velkakirjaostot

Koronaviruksen lähtiessä maaliskuussa 2020 leviämään maapallolla, kurssit laskivat muutaman viikon aikana yli 30 % (YLE Areena 2020). Tämän seurauksena FED laski liikkeelle jättimäisen tukipaketin. Lisäksi se ilmoitti ostavansa lainoja ja arvopapereita tarpeen mukaan eli käytännössä rajattomasti vakavaraisuuskriisin välttämiseksi. Englannin keskuspankki alkoi ensimmäisenä rahoittaa valtiota suoraan (Semkina 2020), mikä on täysin keskuspankkien sääntöjen vastaista (YLE Areena 2020).

Keskuspankit ovat elvyttäneet taloutta dollareissa mitattuna yhteensä yli triljoonalla. Tom Orlik (2020) kirjoittaa Bloombergin sivuilla, että korona on pakottanut keskuspankit äärimmäisiin toimiin taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Velkakirjojen netto-ostojen kokonaismäärä maaliskuussa 2020 oli lähes 1,4 triljoonaa dollaria, noin viisi kertaa suurempi kuin huhtikuussa 2009 saavutettu 270 miljardin dollarin huippu (Kuvio 1).

Kuvio 1. Keskuspankkien velkakirjaostojen määrä maaliskuussa 2020 oli yli kymmenkertainen verrattuna aikaisempiin vuosiin (Orlik 2020)

S&P Dow Jones –indeksien korkosijoitusjohtaja Jason Giordano (2020) toteaa blogikirjoituksessaan, että vaikka FED on lisännyt triljoona dollaria markkinoille ja pudottanut korot nollaan, nämä toimet eivät ole juurikaan keventäneet tilanteen vakavuutta. Lisäraha on kuitenkin aiheuttanut sen, että vaikka talouden kasvuluvut ovat heikkoja, kurssit liikkuvat jälleen ylöspäin.

Kriisin vaiheet

Koska maailma on keskellä kriisiä, on vielä mahdotonta arvioida, miten elvytys vaikuttaa talouteen pidemmällä aikavälillä. Martin Paasi ennustaa uutta kurssiromahdusta syyskuulle 2020 (Nordnetblogi 2020). Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden hauraus yhdistyvät nyt myös ekonomisti ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malisen mukaan (YLE Areena 2020) tavalla, josta seuraa kaikkien aikojen suurin maailmanlaajuinen lama. Malinen jakaa kriisin viiteen vaiheeseen:

1. Yrityskurssit heiluvat (kurssiromahdus)
2. Viranomaisten ja keskuspankkien vastaisku (elvytykset)
3. Yrityskonkurssien aalto
4. Taloudellinen tuho
5. Toipuminen

Seuraavana on yrityskonkurssien aalto. Malinen ennustaa laman kestävän noin kolme vuotta, jonka jälkeen alkaa toipuminen. (YLE Areena 2020.)

Hyperinflaation uhka

Tilannetta, jossa tuotannon potentiaali laskee ja keskuspankit alkavat jakaa rahaa, on historiassa aina seurannut hyperinflaatio ja talouden romahtaminen. Keskuspankkien tukipaketit ovat jo vaikuttaneet arvopapereiden hintaan, vaikka kulutushyödykkeissä ne eivät vielä näy. (YLE Areena 2020.) Mm. Venezuelan esimerkki on näyttänyt, että kun rahaa lisätään talouteen suuria määriä, jossain vaiheessa seurauksena on hyperinflaatio eli valuutan arvo muihin valuuttoihin nähden heikkenee nopeasti. (Paaso 2020.)

Hyperinflaatio vaatii Malisen (YLE Areena 2020) mukaan taantuman ja suoran kulutukseen kohdistuvan keskuspankkirahoituksen. Elvytysten seurauksena voi tulla hyperinflaation sijaan myös deflaatio eli hintojen lasku. Martin Paasi totesi Nordnetin rahapodissa (Nordnetblogi 2020), että kaikki maailman päävaluutat painavat nyt rahaa yhtä aikaa, jolloin minkään valuutan arvo ei romahda, vaan ne pysyvät toistaiseksi tasapainossa toisiinsa nähden. Ostetaan siis aikaa, mutta lopputulosta tuskin tietää vielä kukaan.

Arvopaperit ja kulta sijoitusmarkkinoilla

Kriisiaikoina markkinat toimivat yllätyksellisesti ja sijoittajan on vaikeaa arvioida, kuinka erilaiset sijoitusinstrumentit tulevat käyttäytymään. Arvopaperien hinnoittelu on keskuspankkielvytyksen takia osittain rikki (YLE Areena 2020). Tämä on nähtävissä myös fyysisen kullan ja arvopaperikullan markkinoilla. Fyysisen kullan kysyntä on hetkittäin kasvanut niin suureksi, että kullan myyjät eivät ole kyenneet vastaamaan siihen (Hänninen 2020). Fyysisen kullan ja paperikullan hinta ovatkin aika ajoin kevään 2020 aikana erkaantuneet toisistaan.

Osa asiantuntijoista uskoo markkinoiden aloittaneen huhti-toukokuussa uuden nousukauden. Osa taas näkee kurssinousun olevan hetkellistä ja kääntyvän syksyyn mennessä uuteen jyrkkään laskuun (Nordnetblogi 2020).

Sijoitussuunnitelman päivittäminen

Artikkelin taustalla on amk-opinnäytetyö, jossa laadittiin tuottava sijoitussuunnitelma sijoitusyhtiölle vuosien 2020¬–2021 markkinatilanteessa. Opinnäytetyön tuloksena päädyttiin rakentamaan kaksi arvoltaan saman kokoista sijoitussalkkua; toinen 15-20 vuoden salkku normaalimarkkinaan ja toinen 1-3 vuoden salkku kriisimarkkinaan. Näiden salkkujen turvin pyritään vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti muuttuviin taloustilanteisiin.

Kriisiä seuratessa pyritään arvioimaan, milloin tulisi aloittaa osakkeiden ostot pitkän ajan salkkuun. Maaliskuussa tapahtunut kurssiromahdus on selkeästi pysähtynyt ja kääntynyt nousuksi, joten ostojen aloittaminen vaikuttaisi ajankohtaiselta. On mahdollista, että lopullisissa pohjissa ei olla vielä käyty, joten ostot aloitetaan varovasti, jotta resurssia jää mahdolliseen uuteen notkahdukseen. Asuntojen ja joukkovelkakirjojen ostot jätetään odottamaan markkinoiden kehittymistä.

Lyhyen ajan salkussa olevat kulta, hopea ja kryptovaluutat pidetään edelleen. Valtioiden velkakirjoja ei toistaiseksi hankita, sillä euron ja Euroopan unionin tilanne vaikuttavat epävakaalta. Tilannetta seurataan ja salkussa pidetään käteisvaraa ostoksia varten.

Koronakriisi tulee väistämättä näkymään voimakkaasti tuhansien yritysten liikevaihdossa, markkinoilla ja sijoittajien salkuissa. Vaikka Malinen ennustaa (YLE Areena 2020), että työttömyys, köyhyys ja konkurssit lisääntyvät väliaikaisesti, on maailmalla hänen mukaansa tekniikan kehityksen myötä laman hellittäessä mahdollisuus nopeaan ja vahvaan talouskasvuun. Sijoittajan tulee toimia markkinoilla realistisesti, mutta arkielämässä ihmisten on tärkeää vahvistaa toisissaan luottamusta asioiden selviämiseen silloinkin, kun talous ja tulevaisuus näyttävät hetkellisesti synkiltä.

Lähteet

Bhose, C. 2020. Osakesäästötileissä rikki 100 000 rajapyykki – Suomessa on nyt yksityishenkilöitä osakkeenomistajina ennätysmäärä. Kauppalehti. [Viitattu 27.5.2020]. Saatavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/72f7655d-a955-46e8-bea1-00fccab1e8ba?ref=newsletter:a9ee&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje

Giordano, J. 2020. Federal Reserve Becomes Buyer of Last Resort. Indexologyblog. [Viitattu 6.5.2020]. Saatavissa: https://www.indexologyblog.com/2020/03/25/federal-reserve-becomes-buyer-of-last-resort/

Hänninen, K. 2020. Suuri kultaryntäys: ”Taas myydään ei-oota”. Kauppalehti. [Viitattu 7.5.2020]. Saatavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suuri-kultaryntays-taas-myydaan-ei-oota/69fbbd76-93ca-3695-b19d-5b0b42df4b1f

Nordnetblogi 2020. Kuolleen kissan koronapomppu. #rahapodi 202. [Viitattu 7.5.2020]. Saatavissa: https://blogi.nordnet.fi/kuolleen-kissan-koronapomppu-rahapodi-202/?autoplay=1
Orlik, T. 2020. G-7 Central Bank Bond Buying Near $1.4 Trillion in March. Bloomberg. [Viitattu 6.5.2020]. Saatavissa: https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-04-09/g-7-central-bank-bond-buying-near-1-4-trillion-in-march-chart

Paaso, K. 2020. Tuottavan sijoitussuunnitelman laatiminen sijoitusyhtiölle vuosina 2020¬–2021. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma. Lahti. [Viitattu 7.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286328

Semkina, S. 2020. Englannin keskuspankki tarttuu poikkeuksellisiin toimiin: Alkaa rahoittaa valtiota suoraan. Kauppalehti. [Viitattu 6.5.2020). Saatavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/englannin-keskuspankki-tarttuu-poikkeuksellisiin-toimiin-alkaa-rahoittaa-valtiota-suoraan/1255a4e3-40d0-4fbf-b116-da644b616f47

YLE Areena 2020. Brysselin kone: Miten synkkiä aikoja taloudella on edessä, Tuomas Malinen? Podcast. [Viitattu 6.5.2020]. Saatavissa: https://areena.yle.fi/audio/1-50464046

Kirjoittajat

Kati Paaso on liiketalouden opiskelija, sijoittaja ja perheenäiti. Puolison kanssa yhteisen sijoitusyhtiön perustaminen tuotti aiheen opinnäytetyöhön ja syvensi jo aikaisempaa kiinnostusta sijoittamiseen. Itsensä ja yleensäkin ihmismielen ymmärtäminen sekä maailman näkyvien ja näkymättömien valtarakenteiden tutkiminen kiehtovat Katia.

KTM Paula Ahtiainen työskentelee LAB ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja matkailun alalla taloushallinnon lehtorina.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1217207 (CC0)

Julkaistu 22.6.2020