Selkeää suomea maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Ammattikorkeakouluilla on tärkeä tehtävä tarjota korkeakoulutusta maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, joiden suomen kielen osaaminen on heikkoa. Tämä edellyttää panostamista pedagogiseen kehittämiseen, jossa kielen oppiminen on osa kaikkia opintoja. Tällä vaikutetaan merkittävästi opiskelijoiden työllistymiseen opintojen jälkeen.

Kirjoittaja: Hannele Tiittanen

Suomalainen työelämä on monikulttuuristunut nopeasti verrattuna aikaisempiin vuosiin, ja maahan muuttaneiden työllisyystilanne on kokonaisuudessaan parantunut huomattavasti. Tästä huolimatta suomen kansalaisten työllisyysaste on lähes kahdeksan prosenttia parempi verrattuna ulkomaalaisiin. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2023; Toikka, Laasonen & Terviö 2023) Työllistymistä vaikeuttaa selvästi eniten puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito, minkä ulkomaalaiset olivat kokeneet merkittäväksi esteeksi työn saannissa (Baumgartner 2023). Hyvää kielitaitoa edellytetään etenkin asiantuntijatehtävissä, joissa ollaan tekemisissä asiakkaiden kanssa. Hyvää kielenosaamista tarvitaan esimerkiksi koulutus- ja terveydenhuoltoaloilla, joihin naiset tyypillisesti työllistyvät. (Sutela 2016) Maahanmuuttajille tarjotaan kielikoulutusta kotouttamiskoulutuksessa, mutta sen aikana kielen opetuksessa ei edetä niin vaativalle kielen tasolle, että se riittäisi asiantuntijatason tehtäviin. Tämä on puute etenkin sellaisten maahan muuttaneiden kohdalla, joilla on korkeakoulututkinto. (Valkeapää & Eskola-Kronqvist 2020)

Tässä artikkelissa kuvataan LAB ammattikorkeakoulun opintojaksototeutusta, joka on osa sairaanhoitajatutkintoa ja joka on suunnattu maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Opinnot toteutetaan kokonaan suomeksi, pääsyvaatimuksena koulutukseen on vähintään perustason suomen kielen osaaminen. Artikkelissa keskitytään siihen, miten korkeakouluopinnoissa voidaan ammattiaineiden yhteydessä tukea suomen kielen oppimista selkeän suomen avulla.

Selkeää suomea opetuksessa

Monikulttuuriset ryhmät ovat haaste opettajalle niiden heterogeenisyyden vuoksi. Opiskelijat tulevat eri kulttuureista, heidän koulutustaustansa on kirjava, samoin työkokemus ja kotoutumisprosessi Suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutukseen hakeutumisen kielitaitovaatimuksesta huolimatta osalla on opiskeluun tarvittavaa kielitaitoa vain vähän. Usein myös akateemiset oppimistaidot puuttuvat ja itseohjautuvuus on heikkoa. (Rahmel 2019)

Suomen kielellä opiskelevien maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen suunnittelun lähtökohta on selkeän suomen käyttäminen. Esimerkiksi oppimateriaalien rakentamisessa opettajan on huomioitava selkeän kielen vaatimukset. Selkeällä suomella tarkoitetaan yleiskieltä, joka on ymmärrettävää, siinä käytetään tavallisia, helppoja sanoja ja sen rakenne on selkeä. Selkeässä yleiskielessä suositaan aktiivimuotoisia lyhyitä lauseita ja yksinkertaisia lauserakenteita, ja sivulauseen käyttö on ymmärrettävämpää kuin lauseenvastikkeet. Lyhenteiden käyttöä tulisi myös välttää ja vieraat termit tulee selittää. Tekstin tulee olla loogista, ymmärrettävyyttä auttaa, jos ensin kuvataan laajat kokonaisuudet, jonka jälkeen edetään yksityiskohtiin. On myös hyvä ymmärtää, että selkeällä kielellä tarkoitetaan eri asiaa kuin selkokielellä. Selkeä kieli on helppoa yleiskieltä, selkokieli on mukautettu sanastoltaan, sisällöltään ja rakenteeltaan yleiskieltä vieläkin helpommaksi lukea ja ymmärtää. (Saavutettavasti.fi 2022)

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio menetelmät -opintojakso selkeällä suomella

Keväällä 2023 toteutettiin Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio menetelmien opintojakso maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajaopiskelijoille. Ryhmän suomen kielen osaamisessa oli isoja eroja lähes osaamattomasta hyvin sujuvaan suomen kielen suulliseen ja kirjalliseen osaamiseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio menetelmien opintojakso sijoittuu opintojen loppupuolelle. Opiskelijat kokevat opintojakson usein vaikeana, se sisältää vaikeita termejä ja melko abstraktia asiaa, jota on vaikea kiinnittää hoitotyön pääasiassa käytännönläheiseen luonteeseen.

Opintojakson luentomateriaalit tehtiin kahden opettajan tiiminä. Selkeän suomen periaatteet käytiin läpi S2-opettajien kanssa. Opettajat rakensivat luentomateriaalit ja niihin liittyvät tehtävät, jonka jälkeen S2-opettajat antoivat palautteen materiaaleista. Kummatkin opettajat olivat kokeneita tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio menetelmien opettajia, mutta opintojakson materiaalien muuttaminen selkeälle suomelle aiheutti mietintää. Miten selittää ymmärrettävästi esimerkiksi mittarin operationaalistaminen ja validiteetti tai mitä on näyttöön perustuvuus. Millaiset tehtävät avaavat opetettavaa asiaa ja kehittää kielen osaamista? Synonyymisanoja käytettiin tavallisten sanojen rinnalla ymmärrettävyyden lisäämiseksi ja suomen kielessä runsaasti esiintyviä yhdyssanoja purettiin kahdeksi sanaksi tai korvattiin toisella sanalla. Myös toisiaan muistuttavien sanojen käytössä tulee olla tarkkana, esimerkiksi käsitteet luettava ja luotettava menivät opiskelijoilta tentissä sekaisin.

Opetus toteutettiin lähiopetuksena, kahden menetelmäaineen opettajan sekä kahden S2-opettajan yhteistyönä. Luennon jälkeen opiskelijat tekivät aiheeseen liittyviä tehtäviä pienryhmissä. Menetelmäopettajat auttoivat tehtävän ymmärtämisessä ja S2-opettajat auttoivat kielellisissä haasteissa. Opiskelijat tutustuivat luentomateriaaleihin etukäteen ennen luennolle tuloa ja luennot aloitettiin opiskelijoiden materiaaleihin liittyvillä kysymyksillä ja edellisen kerran tehtävien esittämisillä. Poikosen (2020) mukaan kielen oppimista edistää maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden mahdollisuus vuorovaikutteiseen toimintaan suomen kielellä. Myös Kanasen ja Tuiskun (2014) mukaan etenkin kielen alkeistasolla tarvitaan vuorovaikutusta ja ryhmän tukea.

Pedagogista kehittämistä tarvitaan

Ammattikorkeakouluilla ovat tärkeä rooli maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden suomen kielen edistämisessä. Tämä tulee huomioida korkeakoulun kaikessa toiminnassa. Jokainen opettaja on kielen opettaja olemalla suomen kielen malli sen lisäksi että on substanssin opettaja. Opettajien välinen yhteistyö on ensiarvoista, kun opetusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan. Oppilaitosjohdon tulee luoda toimintakulttuuria, jossa on toimintaedellytykset yhteistyölle ja kielitietoiselle toiminnalle. (OPH 2023) Selkeän suomen periaatteiden tunteminen ja sisällyttäminen opetukseen ei ole itsestään selvää ja opettajat tarvitsevat tähän koulutusta, kun he työskentelevät maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kanssa, joiden suomen kielen osaaminen on heikkoa. Tässä yhteistyö S2-opettajien kanssa on arvokasta.

Hyvä kielitaito edistää selkeästi maahan muuttaneiden työllistymistä (Sutela 2016). Työllistymisellä vastaavasti edistetään maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan ja parannetaan heidän hyvinvointiaan ja taloudellista asemaansa. Työllistyminen ja taloudellisen aseman paraneminen hyödyntää viimekädessä myös julkista taloutta verotulojen myötä. (VATT 2014; Toikka ym. 2023) On kannattavaa tukea maahan muuttaneiden mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin puutteellisesta kielitaidosta huolimatta. Ammattikorkeakouluissa tarvitaan nyt panostuksia pedagogiseen kehittämiseen, jossa suomen kielitaidon edistäminen on huomioitu osana opintoja.

Lähteet

Baumgartner, T. 2023. Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työ¬markkinoilla. Viitattu 22.8.2023. Saatavissa https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/maahanmuuttajien-osaamista-jaa-kayttamatta-tyomarkkinoilla/

OPH. 2023. Kielitietoisuus. Viitattu 25.8.2023 Saatavissa https://www.oph.fi/fi/opettajille/kielitietoisuus

Poikonen, J. 2020: Kielitaitoa rakentamassa: tutkimus suomen kielen oppimisesta rakennustöissä kotoutumisen alkutaipaleella. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Viitattu 22.8.2023. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/121847

Rahmel, P. 2019. Valmistava ja valmentava opettaja mahdottoman äärellä? Teoksessa Rahmel P. & Piekkari J. 2019. Mahdottoman äärellä? Toiminnallisia mahdollisuuksia maahanmuuttajien opetukseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 36. Viitattu 27.8.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-177-6

Saavutettavasti.fi. 2022. Viitattu 25.8.2023. Saatavissa https://www.saavutettavasti.fi/verkkosisaltojen-saavutettavuus/selkea-kieli/

Sutela, H. 2016. Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota. Tilastokeskus, Tieto & Trendit. Viitattu 22.8.2023. Saatavissa Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota | Tieto&trendit (stat.fi)https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/lahi-idasta-ja-afrikasta-kotoisin-olevien-naisten-kotoutumiseen-kiinnitettava-huomiota/

Toikka, M., Laasonen, H., Terviö, M. 2023. Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina. Policy Brief 2/2023. Viitattu 25.8.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023070588478

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2023. Ulkomaalaisten työttömyys ja palveluihin osallistuminen, Heinäkuun 2023 luvut. Viitattu 25.8.2023. Saatavilla https://kotoutuminen.fi/documents/56901608/148590213/Elokuu-2023-Ulkomaalaisten-tyottomyys-ja-palveluihin-osallistuminen.pdf/216da32d-77e6-c60d-ee4f-cced62fbbb42/Elokuu-2023-Ulkomaalaisten-tyottomyys-ja-palveluihin-osallistuminen.pdf?t=1692688482450

Valkeapää, S. & Eskola-Kronqvist, A. 2020. Karttakepistä kännykkään – suomen kielen opettamisen malli korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. HAMK Unlimited Journal. Viitattu 25.8.2023. Saatavissa https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/karttakepista-kannykkaan-suomen-kielen-opettamisen-malli-korkeasti-koulutetuille-maahanmuuttajille/

VATT. 2014. Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen. VATT Julkaisut 67. Viitattu 27.8.2023. Saatavissa https://vatt.fi/documents/2956369/3012221/j67.pdf