
Sauna on syvästi juurtunut osa suomalaista kulttuuria ja se on tärkeä osa useimpien ihmisten elämäntapaa. Saunominen, jota voi harrastaa niin kotona kuin julkisissakin tiloissa, on paljon enemmän kuin pelkkä kylpeminen: se on samalla eräänlainen ajatusten puhdistautuminen. Sauna on myös merkittävä osa suomalaista matkailua – mikä sen tyypillisempi näky kuin rantasaunasta nouseva savu ja lapset polskimassa rantavedessä. Saunakulttuuri omaakin suuren potentiaalin kehittyä osaksi Etelä-Karjalan elämysmatkailua.
Kirjoittaja: Johanna Heinonen
Monimuotoinen saunakulttuuri
Saunakulttuuri on merkittävä osa Suomen elämäntapaa. Joka toinen suomalainen käyttää saunaa rentoutumiseen. Hikikylvyt eli saunat ovat keskeinen osa suomalaista kulttuuria, eivätkä ne rajoitu pelkästään kehon pesemiseen (Taiga Times 2024). Sauna tarjoaa paljon syvällisemmän merkityksen ihmisten elämässä ja auttaa heitä löytämään sisäisen rauhan. Saunan lämmittäminen, saunomiskäytännöt ja -rituaalit sekä kulttuuriset ilmentymät lauluissa, uskomuksissa ja perimätiedossa ovat osa tätä elävää, konkreettista kulttuuriperintöä. Muinaisina aikoina sauna erottui pyhäkkönä, jossa ihmiset eivät vain kylpeneet, vaan myös yhdistyivät luontoon, ”luonnon kirkkona”. Saunan ydin on ”löyly”, huoneeseen heitetyn veden muodostama höyry, joka vapautuu kuumennetuilta kiviltä (Heinonen & Laukkanen 2018).
Suomessa asuu vain 5,5 miljoonaa ihmistä, mutta saunoja on noin 3,3 miljoonaa. Siksi lämpö on kaikkien ulottuvilla. Vaikka 1950-luvulla monet perinteiset saunat korvattiin suihkulla, on saunoja edelleen monenlaisia, esim. sähkö-, puu-, savu- ja infrapunasaunat.
Vuonna 2013 Suomi liittyi UNESCOon ja allekirjoitti Aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskevan yleissopimuksen. Vuonna 2020 saunaperinne lisättiin UNESCON aineettoman kulttuuriperinnän luetteloon. Tavoitteena oli kiinnittää ihmisten huomio saunaan ja siihen liittyviin tapoihin arvokkaana suomalaisena kulttuuriperintönä maailmanlaajuisesti. (UNESCO 2024).
Saunamatkailussa on potkua
Suomen saunamatkailu on noussut merkittäväksi osaksi maan matkailualaa, tarjoten sekä kotimaisille että kansainvälisille matkailijoille ainutlaatuisia elämyksiä. Saunakulttuurin syvät juuret suomalaisessa arjessa näkyvät monipuolisissa saunakokemuksissa, joita tarjotaan eri puolilla maata. Erityisesti savusaunat ja puulämmitteiset saunat ovat suosittuja autenttisen tunnelmansa vuoksi. Kaupunkien modernit saunatilat, kuten Helsingin Löyly ja Allas Sea Pool, yhdistävät saunomisen ja uimisen merinäköalassa, tarjoten myös matkailijoille helpon pääsyn saunakulttuuriin.
Saunakulttuuri on integroitunut osaksi matkailualaa myös saunafestivaalien, opastettujen saunakierrosten ja saunaretriittien kautta. Nämä tapahtumat ja palvelut tarjoavat syvällisempää ymmärrystä saunan kulttuurisesta merkityksestä ja sen roolista suomalaisessa yhteisössä. Saunafestivaalit, kuten Sauna Ajot ja Maailman Saunamaraton, korostavat saunomisen yhteisöllistä luonnetta ja juhlan tuntua. Lisäksi vaikkapa opatetut saunakierrokset ovat olleet Helsingissä suosittuja.
SaunaSaimaa ja matkailu
Saunakulttuurin hyödyntäminen Suomen matkailussa tarjoaa loistavan mahdollisuuden paljastaa jotain suomalaisille todella tärkeää, nimittäin heidän kansallista identiteettiään, samalla kun turisteille tarjotaan aito ja täydellinen kokemus (Tillotson ym. 2021). Onnistuneen saunakulttuurin ja matkailun yhdistämiseen liittyy useita strategioita, joiden oleellisena osana on myös koko kulttuurin monimuotoisuuden, koulutuksen ja oppilaitosyhteistyön huomioiminen. Jännittävimpiä aiheita elämyksiin ovat saunaperinteen merkitys suomalaisessa historiassa sekä sen sosiaaliset ja kulttuuriset puolet, joita voidaan esitellä turisteille (Ventela 2019). Saunan historian oppiminen sekä sen merkitys sekä keholle että mielelle ovat tekijöitä, jotka täydentävät nautinnon kokemusta.
Saunakulttuuri on elävä osa myös Etelä-Karjalan elämäntapaa. Saunoja on lähes jokaisessa nimennokassa, joten aluetta voisi kuvailla vaikkapa SaunaSaimaaksi. Saunojen monimuotoisuus Saimaalla kuvastaa alueen saunaperinteen rikkautta ja sen integroitumista nykyaikaiseen elämäntyyliin. Etelä-Karjalan alueen saunat, kuten yleiset ja yksityiset saunat, tarjoavat ainutlaatuisen näkökulman suomalaiseen elämäntapaan, mikä vetää puoleensa sekä kotimaisia että kansainvälisiä matkailijoita.
Saunan yhdistäminen matkailuun Saimaalla ja Etelä-Karjalassa osoittaa alueen kyvyn innovoida ja hyödyntää perinteistä kulttuuriperintöään, luoden uusia mahdollisuuksia sekä alueen asukkaille että matkailijoille. Tämä ei ainoastaan edistä alueen kulttuurista rikkautta, vaan myös vahvistaa sen taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä haastavina aikoina. Tästä syystä LAB-ammattikorkeakoulussa onkin ideoitu useita hankkeita, jotka liittyvät saunan kaupallistamismahdollisuuksiin, saunakulttuurin esiintuomiseen tai saunan hyvinvointivaikutusten mittaamiseen.
Vaikka monet näistä kehittämishankkeista ovat vielä suunnittelupöydällä, ja vaikka saunaelämystuotteiden tuotteistaminen on Etelä-Karjalassa vielä kehittymässä, monet yritykset ja opiskelijaprojektit pyrkivät parantamaan saunakulttuurin tarjontaa ja saatavuutta. Esimerkiksi Virtuaaliopas Saimaan Rannoille -hankkeessa pyrittiin kehittämään pyöräilyreittejä, jotka toivat esiin myös saunomispaikkoja Saimaalla (LAB 2023). Opiskelijatyönä on myös mm. annettu saunayrityksille vierihoitoa näiden digitaalisen näkyvyyden parantamiseksi. Tämä heijastaa laajempaa suuntausta, jossa sauna yhdistetään osaksi alueen taloudelliselle kehitykselle ja saunayrittäjien kilpailukyvylle keskeistä kulttuurimatkailua.
Lähteet
Heinonen, I. & Laukkanen, J. A. 2018. Effects of heat and cold on health, with special reference to finnish sauna bathing. American journal of physiology. Regulatory, integrative and comparative physiology. Vol. 314 (5), R629–R638. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1152/ajpregu.00115.2017
LAB. 2023. Virtuaaliopas Saimaan rannoille. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/virtuaaliopas-saimaan-rannoille
Taiga Times. 2024. Finnish Sauna Culture. Viittattu 22.4.2024. Saatavissa https://taigatimes.com/blog/finnish-sauna-culture/
Tillotson, J.S., Tassiello, V., Rome, A.S. and Helaniemi, K., 2021. The spirit of sauna: legitimating the Finnish place brand. Journal of Place Management and Development. Vol. 14 (3), 262-276.
UNESCO. 2024. Sauna Culture in Finland. Intangible Cultural Heritage. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://ich.unesco.org/en/RL/sauna-culture-in-finland-01596#:~:text=Sauna%20culture%20in%20Finland%20is,a%20sense%20of%20inner%20peace
Ventelä, S. 2019. Finnish sauna diplomacy as an example of the material culture of diplomacy. Master’s thesis. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampereen yliopisto. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905171776
Kirjoittaja
Johanna Heinonen toimii LABissa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti matkailun monimuotoinen kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus. Saunasta Saimaan matkailun vetovoimatekijänä hän on ollut kiinnostunut jo jonkin aikaa ja kirjoittanut tämän tiimoilta parikin hankeaihiota.
Artikkelikuva: Visit Finland/Kari Ylitalo
Julkaistu 22.4.2024
Viittausohje
Heinonen, J. 2024. Sauna ja saunakulttuuri matkailussa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/sauna-ja-saunakulttuuri-matkailussa/