Toimiva ja laadukas hyvinvointiteknologia tarjoaa ratkaisuja turvalliseen ikääntyneiden kotona asumiseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata ikääntyneiden näkemyksiä sensoriteknologiasta, sen saavutettavuudesta ja käytettävyydestä, esimerkkinä Suvanto Care Oy:n sensoriteknologiapalvelu. Artikkeli on osa LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijoiden Hyvinvointiteknologia ja innovaatiot -opintojakson yritysyhteistyökehittämistehtävää.

Kirjoittajat: Päivi Eloranta, Noora Kuismin, Nicole Renwall-Iivonen, Jessika Seikkula, Tuija Rinkinen, Hannele Tiittanen

Erilaiset teknologiset ratkaisut, jotka lisäävät kotona asumisen turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, kehittyvät nopeasti. Lähivuosina teknologian käytön nähdään lisääntyvän, kun yhä useampi ikäihminen hallitsee niiden käytön paremmin ja teknologiasta tulee tutumpaa. Kehittyneen ja toimivaksi todetun teknologian avulla voidaan lisätä iäkkäiden hyvinvointia. Teknologian avulla voidaan myös parantaa iäkkään itsenäistä ja turvallista asumista omassa kodissaan. Teknologian avulla voidaan vaikuttaa palvelujärjestelmän tehokkuuteen. (STM 2020a, 32–34; STM 2020b, 46.)

Erilaisen teknologian hyödynnettävyyteen vaikuttaa oleellisesti sen saavutettavuus ja käytettävyys. Saavutettavuudella katsotaan olevan erilaisia ulottuvuuksia: taloudellinen, informatiivinen ja fyysinen ulottuvuus. Taloudellisen saavutettavuuden näkökulmasta palvelun saamisen esteeksi ei tulisi koitua taloudellinen tilanne. Informatiivinen saavutettavuus tarkoittaa helposti saatavissa olevaa ja ymmärrettävää tietoa. Fyysisessä saavutettavuudessa huomioidaan asiakkaiden erilaiset tarpeet, toimintakyky sekä terveys. Kaikilla tulisi näistä huolimatta olla oikeudet ja mahdollisuudet tasavertaisiin palveluihin. (Poikonen 2018, 38–41.) Asiakkaille suunnatut palvelut, mukaan lukien digitaaliset palvelut, tulee toteuttaa siten, että ne ovat kaikkien helposti saatavilla. Moninaisuuden huomioon ottaminen ja asenteet voidaan katsoa olevan osa saavutettavuutta. (Invalidiliitto 2024.) On huomioitava, että palvelut eivät välttämättä ole saavutettavia, vaikka ne ovat saatavilla (Poikonen 2018, 38). Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, miten hyvin laitteen käyttöliittymää voidaan hyödyntää haluttuun palveluun sekä määritellään palvelunkäytön helppous ja tehokkuus (Aluehallintovirasto 2024). Uusien palvelujen kehitystyössä tulisi huomioida mahdollisimman laaja käyttäjäkunta (Launis & Lehtelä 2011, 21). Palvelujen ja laitteiden kehittämisessä pitää ottaa huomioon mahdollisimman yksinkertainen käyttökokemus, asiakas sitoutuu paremmin palvelun käyttämiseen, kun käyttöliittymä on tehty helppokäyttöiseksi ja käyttäjäystävälliseksi (Gerdt & Eskelinen 2018, 24–25, 59).

Ikäihmisten näkemyksiä sensoriteknologiasta

Sensoriteknologian avulla on mahdollista saada tietoa ikääntyneen päivittäisistä toiminnoista kuten arjen rutiineista, elintoiminnoista tai mahdollisesti sattuneista tapaturmista. Sensorit tunnistavat liikkeen, ääneen tai kontaktin jonkun esineen kanssa. Ne voivat olla kotiympäristöön asennettuja tai puettavia. (Uddin 2018, 7–8.) Robotiikan ja kotiin asennettavien sensorien käyttö on STM:n (2020b, 46) mukaan vielä vähäistä. Yksityisyyden suoja ja eettisyys tulee huomioida, kun hyödynnetään teknologiaa, joka paikantaa tai muulla tavoin seuraa asiakasta ja hänen toimintaansa. (STM 2020, 33.)

Suvanto Caren tarjoama sensoriteknologiapalvelu esiteltiin vapaaehtoiselle asiantuntijaraadille, joka koostui kolmesta ikäihmisestä.  Palvelusta keskusteltiin asiakasraadin kanssa, ja keskustelun pohjalta tehtiin havaintoja heidän suhtautumisestaan sensoriteknologiapalveluun ja palveluun hakeutumiseen sekä tiedusteltiin, millaisia ajatuksia palvelu heissä herätti. Keskustelun pohjalta luotiin käyttäjäprofiili kuvaamaan palvelun tyypillistä ikääntynyttä asiakasta. Luodun käyttäjäprofiilin avulla visualisoidaan palvelupolku yhden käyttäjäprofiilin kohtaamispisteistä (Stickdorn 2018, 44, 46). Keskustelun ja käyttäjäprofiloinnin pohjalta palvelupolusta voitiin määritellä viisi tärkeää kohtaamispistettä: palveluntarpeen tunnistaminen, palveluun tutustuminen ja yhteydenotto palveluntarjoajaan, hintatarjouksen vastaanottaminen ja päätöksenteko, päättäminen palvelusopimuksesta ja mahdollinen asiakkuuden aloittaminen.

Empatiakartta luotiin keskustelussa tulleista ajatuksista, tunteista, sanomisista, ja tekemisistä.  Keskusteluissa ajatuksia herätti henkilökunnan saatavuus, laitteen toimivuus ja hinta. Tunteissa nousi esiin turvallisuuden tunteen lisääminen ja itsenäisyyden säilyminen sensoriteknologian avulla. Sanomisissa ilmaistiin, että sensoriteknologia ei ollut tuttu ennestään ja toivottiin että ”palveluja esitettäisiin laajasti”, sillä tietoa ei haeta netistä.   Palvelun koettiin kuitenkin olevan ”yksinäisille verraton”.

Keskusteluun osallistunut asiakasraati suhtautui kotiin asennettaviin sensoreihin myönteisesti ja piti niitä hyvänä tapana lisätä turvallisuuden tunnetta, erityisesti yksin asuessa.  Palvelun hinnoittelua ja sen läpinäkyvyyttä pidettiin palveluun hakeutumisen kriteerinä. Avun saaminen oikea-aikaisesti mietitytti henkilöitä valtakunnallisesti tiedossa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövajeen vuoksi.

Kaikki hyöty irti kehittyvästä teknologiasta

Saatavilla olevat teknologiset ratkaisut tarvitsevat parempaa näkyvyyttä ja tehokasta monikanavaista markkinointia, erityisesti ikääntyneiden läheisille, jotka usein toimivat aktiivisena osapuolena palvelujen aloittamisessa. Suhtautuminen palveluun oli ikäihmisten puolelta myönteistä, kun he saivat palvelusta konkreettista tietoa.  Asiakkaille suunnattu tieto tulisi olla helposti löydettävissä ja hinnoittelu avoimesti näkyvillä. Hyvää asiakaskokemusta tulisi markkinoinnissa hyödyntää ja sillä vaikuttaa ihmisten asenteisiin palvelua kohtaan.

Sensoriteknologiapalvelut ovat hyvin räätälöitävissä ja muokattavissa sopimaan monenlaiseen arkeen. Ikäihmisten lisäksi arkisia haasteita löytyy myös lapsiperheiden arjesta, johon kotiin asennettavat sensorit voisivat tuoda avun. Esimerkiksi itsenäistymistä harjoittelevan kouluikäisen lapsen vanhemmat hyötyisivät sensoreiden tuottamasta datasta havainnoidessaan lapsen selviytymistä itsenäisissä toimissa ennen ja jälkeen koulupäivän. Luotettava ja reaaliaikainen sensoreiden tuottama tieto vähentäisi arjessa vanhemman huolta. Tulevaisuudessa sensoriteknologiaa voisi hyödyntää laaja-alaisesti hyvinkin erilaisiin käyttäjäryhmiin.

Lähteet

Aluehallintovirasto. 2024. Käytettävyys. Viitattu 24.9.2023. Saatavissa https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/sanastoa-ja-termeja/#kaytettavyys

Gerdt B. & Eskelinen S. 2018. Digiajan asiakaskokemus. Helsinki: Alma Talent Oy.

Invalidiliitto. 2024. Saavutettavuus. Viitattu 30.9.2023. Saatavissa https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus

Launis, M. & Lehtelä, J. 2011. Ergonomia. Tampere: Tammerprint Oy. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-059-1

Poikonen, H. 2018. Peruspalveluiden saavutettavuus ja oikeusturva päihdehuollossa. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Viitattu 30.9.2023. Saatavissa http://www.ehyt.fi/sites/default/files/tiedostot/peruspalveluiden_saavutettavuus_verkkoon.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020a. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020b. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6865-3

Stickdorn, M. 2018. This is Service Design Doing. Sebastopol: O’Reilly Media, Inc.

Uddin, Z., Khaksar, W. & Torresen, J. 2018. Ambient Sensors for Elderly Care and Independent Living: A Survey. Sensors. Vol. 18 (7), 2027. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3390/s18072027

Kirjoittajat

Päivi Eloranta, Noora Kuismin, Nicole Renwall-Iivonen ja Jessika Seikkula ovat valmistuvia opiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (ylempi AMK) -koulutusohjelmassa.

Hannele Tiittanen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Tuija Rinkinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/talo-sovellus-tekniikkaa-%C3%A4lykoti-6332129/ (geralt, Pixabay License)

Julkaistu 9.2.2024

Viittausohje

Eloranta, P., Kuismin, N., Renwall-Iivonen, N., Seikkula, J., Tiittanen, H. & Rinkinen, T. 2024. Saavutettava ja asiakaslähtöinen sensoriteknologia ikäihmisten kotona asumisen tukena. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/saavutettava-ja-asiakaslahtoinen-sensoriteknologia-ikaihmisten-kotona-asumisen-tukena/