S2-korkeakouluopiskelijan kirjoittamisen taitoja tulee tukea koko opintojen ajan

Tieteellinen kirjoittaminen ja akateemiset tekstitaidot ovat tärkeä osa ei-äidinkielisten opiskelijoiden viestintätaitoa LAB-ammattikorkeakoulussa. Tavoitteena jokaisella kirjoittamista sisältävällä tai tekstin lukemista sisältävällä opintojaksolla tulisi olla S2-opiskelijoiden tekstin tuottamisen ja käytön taitojen vahvistaminen. Näin varmistetaan, että opiskelijat saavat tarvitsemansa työelämätaidot opintojensa aikana.

Kirjoittajat: Ruusa Einiö & Aija Nurminen

Korkeakouluopintoihin tullaan B1- tai B2 -taitotasolla

LAB-ammattikorkekoulussa opintoihin hakeutuvilta edellytetään hyvää suomen kielen taitoa. Kirjallisessa kielitaidossa tämä tarkoittaa vähintään eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) mukaista B1-tasoa, ja suositeltava kielen taitotaso LABin suomenkielisissä koulutusohjelmissa on B2.

B1-taso tarkoittaa, että kirjoittaja pystyy tuottamaan jäsenneltyjä, muutaman kappaleen mittaisia tekstejä. Hän osaa tehdä käyttökelpoisia muistiinpanoja sekä laatia tiiviitä yhteenvetoja ja selostuksia esimerkiksi kuulemansa selkeän keskustelun tai selväpiirteisen esityksen pohjalta. B1-tason kirjoittaja osaa jonkin verran tukea pääajatuksiaan lisätiedoilla ja pystyy ottamaan tekstissään huomioon. (Opetushallitus.) On varsin selvää, että B1-tasolla kirjoittava opiskelija tarvitsee paljon tukea ja apua selvitäkseen opinnoistaan. Pohdinnan paikka on, saavatko opiskelijat tällä hetkellä tarvitsemansa tuen.

B2-tasolla kirjoittaja hallitsee riittävän arkisen sanaston ja erilaisia lauserakenteita selvitäkseen monenlaisista kirjoitustehtävistä. Kirjoittaja pystyy osoittamaan tekstin välisiä suhteita rinnasteisten ja alisteisten rakenteiden avulla. B2-tason kirjoittaja osaa myös kommentoida muiden näkemyksiä sekä yhdistellä muiden teksteistä poimimiaan kohtia omaan tekstiinsä. (Opetushallitus.) B2-taitotasolla tekstissä näkyy kuitenkin kirjoittajan oman äidinkielen vaikutus esimerkiksi tyylissä, sanajärjestyksissä ja rakenteissa. Tämä voi aiheuttaa epäselvyyksiä tekstiin ja tuottaa kulttuurisia väärinkäsityksiä. Tottumaton lukija saattaa myös ymmärtää viestin väärin.

Ammattikorkeakoulussa kirjoitetaan monenlaisia tekstejä, joissa nimenomaan edellytetään selkeyttä ja jäsentyneisyyttä. Myös aiheet ovat usein monimutkaisia, ja alan sanasto ja käsitteet voivat olla opintojen alkuvaiheessa hyvinkin haastavia. Kirjoitustaito onkin keskeinen kielitaidon osa-alue, jonka kehittymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kaikilla opintojaksoilla, joilla suoritusvaatimuksiin kuuluu korkeakouluteksti.

Jokainen opettaja voi tukea S2-oppijaa opintojen alkuvaiheessa

Korkeakoulun kirjallisia viestintätaitoja opetteleva S2-opiskelija kohtaa tietysti paljon myös samanlaisia ongelmia kuin opintojaan äidinkielellä käynnistävä opiskelija (ks. esim. Komppa 2004, 290). Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kirjoitustaito kehittyy yleensä muita kielitaidon osa-alueita hitaammin toisella kielellä opiskeltaessa ( ks. esim. Reiman & Seilonen 2022, 14). Tämä on merkittävää, sillä kirjoitustaitoa tarvitaan ammattikorkeakouluopintojen alusta alkaen. Tieteellisen kirjoittamisen taitojen ja akateemisten tekstitaitojen kehittyminen edellyttää systemaattista harjoittelua ja kannustavaa, korjaava ja ohjaavaa palautetta.

Opintojaksoilla kaikkien oppimista voi tukea esimerkiksi laatimalla etukäteen sanastoja avainkäsitteistä. Tällöin opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä opiskeltavaan aiheeseen etukäteen, jolloin hän voi opetuksen aikana keskittyä uuden sisällön oppimiseen. Opettaja voi tukea sanaston ja alan kielen haltuunottoa myös ohjaamalla opiskelijaa mahdollisuuksien mukaan oman alan luotettavien sekä suomenkielisten että muunkielisten lähteiden äärelle. Ohjausta ja apua sanakirjan ja käännösohjelmien käytössäkin tarvitaan, sillä opiskelijan arjessaan käyttämät käännösapuvälineet eivät välttämättä toimikaan luotettavasti erikoissanaston suhteen.

Myös tekoälyn käyttöä kannattaa ohjata. S2-opiskelijat voivat hyötyä ohjelmista, joiden avulla tekstin voi muuttaa ääneksi (esim. Googlen Text to Speech tai Microsoftin Immersive Reader). Monet tekoälyt toimivat apuna, kun opiskelijan pitää selittää itselleen alan keskeisiä käsitteitä tai tehdä pitkistä tekstistä tiivistelmiä selkeällä kielellä. Tekoälyltä opiskelija voi myös kysyä apua silloin, kun opettaja ei ole saatavilla. Tekoäly on lisäksi mainio apuri tekstin kielen korjaamiseen. Kirjoitustaidon kehittymisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että tekstiä ei korjauta tekoälyllä suoraan, vaan pyytää palautetta ja vinkkejä tekstin sujuvoittamiseen ja tekee sitten vinkkien mukaiset muutokset tekstiin itse.

Tehtävänannot kannattaa kirjoitustehtävissä laatia mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti. Kirjallisissa tehtävissä kannattaa suosia käskymuotoa ja jakaa tehtävä numeroituihin vaiheisiin. Kun tehtävänanto on numeroitu ja pilkottu vaiheisiin, on S2-taustaisen opiskelijan helpompi hahmottaa kirjoitustehtävän eteneminen. Tehtävänannot kannattaa kirjoittaa aina samalla kaavalla ja käyttää samaa fraasia tehtävän alussa. “Tee näin:”, “Tee tehtävät numerojärjestyksessä” tai “Tee tehtävä ohjeen mukaan” toimivat usein hyvin.

Loppuvaiheessa kirjoitetun kielen osaaminen korostuu

Korkeakoulututkinnon loppuvaiheen kirjalliset työt, kuten opinnäytetyö ja kypsyysnäyte, edellyttävät varovaisen arviomme mukaan vähintään C1-tason kielitaitoa. Tästäkin syystä on erittäin tärkeää, että koulutuksen järjestäjät ja opettajat ymmärtävät vastuunsa ja roolinsa sekä tukevat monipuolisesti opiskelijoiden kirjallisen kielitaidon kehittymistä läpi opintojen.

Tieteellinen kirjoittaminen suomeksi (S2) opintojakso on suunniteltu osaltaan tukemaan korkeakouluopiskelijan kirjoitustaitojen kehittymistä. Opintojaksolla käydään läpi opinnäytetyöraportin kirjoittamiseen liittyviä kielellisiä ja kulttuurisia käytänteitä, esimerkiksi tekstilajille tyypillisiä aika- ja persoonamuotojen käyttöä. Opintojakso tukee hyvin opinnäytetyötä aloittavaa opiskelijaa nimenomaan kielen asioissa ja sitä voikin suositella opinnäytetyötään aloittavalle opiskelijalle osaksi vapaasti valittavia opintoja.

Opinnäytetövaiheessa S2-taustaiselle opiskelijalle on ensiarvoisen tärkeää saada malleja erilaisista opinnäytetöistä ja päästä perehtymään oman alan opinnäytetyöraportoinnin käytänteisiin. LABissa käytössä olevat opinnäytetyön rakennemallit havainnollistavat hyvin, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä erityyppisillä opinnäytetöillä on (LAB 2023).

Kun opiskelija on valinnut opinnäytetyönsä aiheen ja tyypin, häntä kannattaa ohjata lukemaan mahdollisimman paljon hyviä, samantyyppisiä opinnäytetöitä esimerkiksi Theseuksesta. Opinnäytetöiden lukemista kannattaa ohjata kielellisten mallien näkökulmasta: opinnäytetöistä opiskelijat voivat katsoa esimerkiksi, miten työn tarkoituksesta ja tavoitteesta kerrotaan tai miten tulokset ja päätelmät ilmaistaan.

Lähteet

Komppa, J. 2004. Näkökulmia kirjoittamisen opettamiseen. Virittäjä : Kotikielen seuran aikakauslehti. 108(2), 289-293

LAB. 2023. Opinnäytetyön rakennemallit. Viitattu 3.2. 2025. Saatavissa https://elab.lab.fi/sites/default/files/category-page/2023-09/opinn%C3%A4ytety%C3%B6_rakennemallit_elok23.pdf

Opetushallitus. Taitotasoasteikko. Viitattu 31.1. 2025. Saatavissa http://www02.oph.fi/ops/taitotasoasteikko.pdf

Reiman, N., & Seilonen, M. 2022. Mitä kielitaidon arvioinnin pilottitesti paljastaa kotoutumisvaiheessa olevien korkeakoulutettujen suomenoppijoiden kirjoittamistaidosta? AFinLA-teema. 2022(14), 40-61. Viitattu 29.1. 2025. Saatavissa https://doi.org/10.30660/afinla.111517

Kirjoittajat

Ruusa Einiö, FM, on viestinnän ja suomen kielen lehtori. Hän opettaa opintojaksolla Tieteellinen kirjoittaminen suomeksi (S2) ja maahanmuuttajataustaisille sairaanhoidon opiskelijoille suunnatussa koulutusohjelmassa LAB-ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän ohjaa opinnäytetöiden kieltä ja rakennetta hoitoalan ja tekniikan alojen suomenkielisten koulutusohjelimien opiskelijoille.

Aija Nurminen, FM, Maître en sciences de language, toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston Kielikeskuksessa. Hän opettaa suomea hoitoalan, muotoilun, liiketalouden ja tekniikan alojen kansainvälisille opiskelijoille.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/12 (CC0)