Ruokavirasto avasi keväällä 2023 valtakunnallisen, viranomaiskäyttöön tarkoitetun koirarekisterin. Taustalla on koirien tunnistamista ja rekisteröintiä koskevan lainsäädännön uudistus. Uuden rekisterin avulla tehostetaan pentutehtailun valvontaa sekä löytökoirien saamista takaisin kotiin. Ruokaviraston tavoitteena oli rekisteröidä kaikki Suomessa olevat koirat ja niiden haltijat vuoden 2023 loppuun mennessä. Suomessa on arviolta 800 000 koiraa, mutta tammikuussa 2024 koiranomistajat olivat ilmoittaneet rekisteriin vain 263 000 koiran tiedot. Koirarekisterin markkinointi ei vaikuta olleen riittävää. Lisäksi tietojärjestelmähaasteiden aiheuttama koirarekisterin julkaisun myöhästyminen tammikuusta toukokuulle asti aiheutti mainehaittaa.

Kirjoittajat: Mona Maalampi, Aino-Maija Palosaari & Reko Juntto

Rekisteröintimäärät ovat alhaisia ja riesana myös väärinkäytökset

Koiranomistajien vähäiseen rekisteröinti-intoon on useita syitä. Yleisesti vedotaan kustannuksiin, tietämättömyyteen tai epätietoisuuteen rekisterin hyödyistä. Koirarekisterin rekisteröintimaksut perustuvat lakiin ja niillä katetaan rekisterin ylläpitokustannuksia. Koirakohtainen maksu on sähköisesti asioiden 10 euroa ja paperilomakkeella 19 euroa. (Ruokavirasto 2023.) Yhden koiran omistajalle maksu on siis pieni, mutta suuremmilla toimijoilla, kuten rekikoirakenneleissä, voi olla useita satoja koiria, jolloin maksut ovat merkittäviä.

Merkittävä osa suomalaisista koirista on jo rekisteröity Suomen Kennelliittoon, joka ylläpitää rotukoirien kantakirjarekisteriä sekä monirotuisten koirien tunnistusmerkintä- ja omistajatietokantaa (Suomen Kennelliitto 2023). Ruokaviraston mukaan harrastusjärjestön rekisteri ei voi korvata viranomaisrekisteriä. Se on myös vedonnut tietoturvan, tietosuojan ja teknisen toteutuksen haasteisiin. Kennelliitossa rekisterien yhdistämisen tekninen toteutus olisi olemassa, ja Ruokavirastossakin on päädytty selvittämään uudelleen harrastus- ja viranomaisrekisterien yhdistämistä. (Pantsu 2024.)

Harmia rekisteröintivelvoitetta kohtaan on purettu väärinkäytöksiin: rekisteriin on ilmoitettu koiria väärillä sirunumeroilla. Osa tapauksista on osoittautunut näppäilyvirheeksi, mutta poliisille on edennyt myös epäilyjä tahallisesta rekisterimerkintärikoksesta. Rekisteröinti vaatii vahvan tunnistautumisen, joten tekijä saadaan selville. (Pantsu 2023.)

Olisiko koirarekisterin suosiota voitu kasvattaa digimarkkinoinnin keinoin?

Digitaalista markkinointia tehdään digitaalisen median, datan ja teknologian avulla (Chaffey 2023). Digimarkkinoinnin avulla asiakas ja yritys tavoittavat paremmin toisensa. Lisäksi asiakkaan sitouttaminen kasvattaa myyntiä. (Komulainen 2023, 31.) Some-alustat ovat yksi digimarkkinoinnin keinoista. Yli puolet suomalaisista on asioinut yrityksen tai viranomaisen kanssa some-kanavien välityksellä viimeisen kahden vuoden aikana (Komulainen 2023, 29) ja maailman ihmisistä yli 60 % käyttää sosiaalista mediaa (Chaffey 2024 ).

Asiakkaat seuraavat yrityksiä somessa samaistuttavan, mielenkiintoisen ja inspiroivan sisällön vuoksi. Markkinoinnissa käytetään termiä löytömatka: asiakas tajuaa, ettei hänellä ole jotain, mitä hän tarvitsee (Jehanne 2021). Vaikka Ruokaviraston koirarekisterillä ei tavoitella liiketaloudellista hyötyä, tavoitteet rekisterin kattavuudelle ovat niin korkealla, että markkinointiin olisi syytä panostaa enemmän. Sosiaalisen median avulla voidaan saavuttaa laaja kohdeyleisö. Koirarekisterin kohderyhmänä ovat kaikenikäiset suomalaiset koiranomistajat. Esimerkiksi Instagramin avulla tavoittaa 41,5 % suomalaisista (Suni 2023), joten se olisi tehokas markkinointialusta myös Ruokavirastolle.

Puutteellinen vuorovaikutus Instagramissa heikentää luottamusta koirarekisteriä kohtaan

Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa kertoo välittämisestä ja huomionosoittamisesta ja lisää siten asiakastyytyväisyyttä. Instagramissa asiakaskontaktia voi ylläpitää tykkäyksillä, kommenteilla, maininnoilla, merkkauksilla ja yksityisviesteillä. Nämä lisäävät seuraajien sitoutumista tiliin. (Freedman 2023.) Asiakastyytyväisyyttä lisää asiakaspalvelu samoissa kanavissa, joissa tuotteita markkinoidaan. Kysymyksiin somekanavissa kannattaa vastata nopeasti, sillä palvelun tehokkuus, helppous ja tarpeisiin vastaaminen nostaa palvelun laatua. (Komulainen 2023, 30.)

Tarkastelimme Ruokaviraston Instagram-tiliä nähdäksemme, miten sitä on hyödynnetty koirarekisterin markkinoinnissa. Tilillä on julkaistu vuoden 2023 aikana vain neljä postausta koirarekisteriin liittyen. (Instagram 2023a-d.) Osa postauksista on saanut kyseenalaistavia ja jopa vihaisia kommentteja, joissa nousee toistuvasti esiin koiranomistajien pelko koiraverosta. Dialogi kuitenkin puuttuu: Ruokavirasto ei ole vastannut lainkaan kommentteihin.

Instagramin Stories- eli tarinatoiminnolla voidaan julkaista kuva tai video 24 tunnin ajaksi (Freedman 2023). Kaikkia tarinoita ei näe jälkikäteen, joten emme tiedä, miten paljon Ruokavirasto käyttänyt toimintoa. Tarinoita voi tallentaa profiilin kohokohtiin, joiden mukaan Ruokavirasto on mainostanut koirarekisteriä sekä suomen- että ruotsinkielisillä informatiivisilla tarinoilla joulukuussa 2022 sekä lokakuussa 2023 yhteensä parikymmentä kertaa.

Stories-toiminnossa voi lisätä myös kysely- tai kysymykset-tarroja osaksi tarinaa. Niillä voidaan pyrkiä vuorovaikutukseen tarinan katsojien kanssa (Freedman 2023). Toiminnon avulla voisi vastata asiakkaiden kysymyksiin, mikä vahvistaisi luottamusta Ruokavirastoa ja koirarekisteriä kohtaan.

Julkishallinnon digitaalinen brändityö on nykyaikaa

Digitalisaatio on muuttanut liiketoimintaa. Asiakasymmärrys on välttämätöntä, jotta voidaan tuottaa positiivisia asiakas- ja käyttäjäkokemuksia. Myös julkisella sektorilla on alettu panostaa asiakasymmärrykseen, sillä asiakkaan tarpeiden huomioiminen voi vähentää turhaa tai päällekkäistä työtä. (Tihinen 2023, 5–6.) Ruokaviraston verkkosivut, sosiaalisen median kanavat ja itse koirarekisteri eivät esiinny näiden seikkojen suhteen edukseen.

Julkishallinnon olisi panostettava digitaalisten palveluiden asiakaslähtöisyyteen, datan laatuun ja hallintaan sekä ohjelmointirajapintoihin. Kansalais- ja asiakastyytyväisyyttä on seurattava ja arvioitava. Tähän tarvitaan poliittinen tuki ja riittävät resurssit. Kansalaisten tyytyväisyys julkisiin palveluihin tukee demokraattisen yhteiskunnan luottamusperustaa. (Uusikylä ym. 2023, 91–92.) Ehkäpä Ruokavirastokin onnistuu paremmin, kun se aikanaan lanseeraa valtakunnallisen kissarekisterin: aito asiakasymmärrys, iteratiivinen keittäminen, hyvin suunniteltu markkinointi ja yhteistyö alan toimijoiden kanssa voisivat johtaa kaikkia osapuolia paremmin hyödyttävään lopputulokseen.

Lähteet

Chaffey, D. 2023. What is digital marketing? Our visual summary of 18 key techniques. Viitattu 22.2.2024. Saatavissa https://www.smartinsights.com/digital-marketing-strategy/what-is-digital-marketing/

Chaffey, D. 2024. Digital marketing. Seventh edition. Pearson Education Limited, Harlow. The difference between paid owned and earned media. Viitattu 22.2.2024. Saatavissa https://www.smartinsights.com/digital-marketing-strategy/customer-acquisition-strategy/new-media-options/

Freedman, M. 2019. Instagram for Business: Everything You Need to Know. Viitattu 14.2.2024. Business News Daily. Saatavissa https://www.businessnewsdaily.com/7662-instagram-business-guide.html

Instagram. 2023a. Ruokavirasto. Instagram-sivu. Ihminen kuin koiransa? Sopeutuva ja yhteistyöhaluinen. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://www.instagram.com/p/Cy5lhs_MlH3/?igsh=MXhzNHpxcTV1ZzhvNA==

Instagram. 2023b. Ruokavirasto. Instagram-sivu. Ihminen kuin koiransa? Rauhallinen tarkkailija. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://www.instagram.com/p/CyVfKaEtUVM/?igsh=cm1nZWFpbzY4cGti&img_index=1

Instagram. 2023c. Ruokavirasto. Instagram-sivu. Nyt kipin kapin koirarekisteriin. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://www.instagram.com/p/Cr-3XBDMfW_/?igsh=OTJ2a2EzaDFiM3d6

Instagram. 2023d. Ruokavirasto. Instagram-sivu. Ruokaviraston koirarekisteri avautuu vaiheittain: Yksityishenkilöt voivat ilmoittaa koiransa rekisteriin 8. toukokuuta lähtien. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://www.instagram.com/p/Cp2abhQMztS/?igsh=MXEwcTVocTdmampyNg%3D%3D

Jehanne, M. 2021. Digital customer journeys: the ultimate guide to optimising them properly. Contentsquare. Viitattu 20.2.2024. Saatavissa https://contentsquare.com/blog/digital-customer-journeys/

Komulainen, M. 2023. Menesty digimarkkinoinnilla. 2.0. 3. uudistettu painos. Kauppakamaritieto. Viitattu 19.2.2024. Saatavissa https://kamk.alma.exlibrisgroup.com/view/uresolver/358FIN_KAPO/openurl?u.ignore_date_coverage=true&rft.mms_id=99603484706247

Suni, N. 2023. Sosiaalisen median tilastot – Suomalaisten somen käyttö. Meltwater. Viitattu 25.2.2024. Saatavilla https://www.meltwater.com/fi/blog/sosiaalisen-median-tilastot

Tihinen, M. (toim.) 2023. Asiakaslähtöiset digitaaliset palvelut. Artikkelikokoelma YAMK-opinnäytetöiden tuloksista. Pohjoisen tekijät – Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 45/2023. Viitattu 22.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-511-3

Pantsu, P. 2024. Koiraväen toiveet saattavat toteutua – tuplarekisteröintiä yritetään purkaa. Yleisradio Oy. Viitattu 19.2.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20075021

Pantsu, P. 2023. Vasta murto-osa koirista ilmoitettu pakolliseen koirarekisteriin – yksi huijausilmoitus edennyt poliisille. Yleisradio Oy. Viitattu 19.2.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20064477

Ruokavirasto 2024. Ruokavirasto. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://www.ruokavirasto.fi/

Ruokavirasto. 2023. Usein kysyttyä koirarekisteristä. Viitattu 19.2.2024. Saatavissa https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elaintenpito-tunnistaminen-ja-rekisterointi/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/koirat-kissat-ja-fretit/koirarekisteri/usein-kysyttya-koirarekisterista/

Suomen Kennelliitto. 2023. Rekisteröity koira. Viitattu 22.2.2024. Saatavissa https://www.kennelliitto.fi/koiran-omistaminen/rekisteroity-koira

Uusikylä, P., Jokinen, J. & Lintinen, U. 2023. Julkisten palveluiden kansalais- ja asiakaskokemuksen tietopohjan nykytila. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:7. Viitattu 22.2.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-253-6

Kirjoittajat

Mona Maalampi on YAMK-tradenomiopiskelija Kajaanin ammattikorkeakoulussa.

Aino-Maija Palosaari on eläinlääkäri ja YAMK-tradenomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.

Reko Juntto on LAB-ammattikorkeakoulun digitaalisen liiketoiminnan lehtori liiketoiminta yksikössä.

Artikkelikuva: Humphrey Muleba, https://www.pexels.com/photo/woman-carrying-dog-outdoors-1612862/ (Pexels Licence)

Julkaistu 7.5.2024

Viittausohje

Maalampi, M., Palosaari, A-M. & Juntto, R. 2024. Ruokaviraston koirarekisterin ovella ei ole ruuhkaa – olisiko digimarkkinoinnista apua? LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ruokaviraston-koirarekisterin-ovella-ei-ole-ruuhkaa-olisiko-digimarkkinoinnista-apua/