Taipalsaaren kirkonkylän koululla kehitetään esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä hyödyntäen uusia menetelmiä sekä toimintamalleja. LAB ammattikorkeakoulu toimii hankkeen kehittämiskumppanina toteuttaen kehittämisen tueksi toiminnallisia työpajoja, valmennusta ja arviointia.
Kirjoittajat: Jenni Jukkala-Kylliäinen, Outi Rantatulkkila & Tuulia Stellberg
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteena on kehittää esi- ja alkuopetuksen yhtenäisiä toimintatapoja, vahvistaa yhteisopettajuutta sekä tukea opetuksen järjestäjiä lasten esi- ja perusopetuksen välisissä siirtymissä. Pilottihankkeet kehittävät esi- ja alkuopetusta lainsäädännön sekä opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti huomioiden paikalliset erityispiirteet. Hankkeissa etsitään uusia toiminnallisia ja pedagogisia ratkaisuja oppimista tukevien jatkumoiden kehittämiseen. Esi- ja alkuopetuksen keskeisin tehtävä on varmistaa, että oppilailla on riittävät koulunkäyntitaidot. (OKM 2022; VN 2022.)
Syksyllä 2020 Taipalsaarella toteutettiin kouluverkkouudistus yhdistämällä Saimaanharjun ja kirkonkylän alakoulut. Koronarajoitukset vaikeuttivat uusien toimintamallien ja yhteistyön muotoutumista esi- ja alkuopetuksen välille, joten niitä kehitetään nyt käynnissä olevassa hankkeessa. Joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittäminen Taipalsaarella -hankkeen tavoitteita ovat:
- Esi- ja alkuopetuksen tiimi- ja samanaikaisopettajuuden kehittäminen sekä juurruttaminen toimintaan
- Erilaisten menetelmien sekä toimintamallien kokoaminen ja kehittäminen esi- ja alkuopetuksen eri tasoisten oppilaiden kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. (LAB 2022.)
Joustava siirtymä esiopetuksesta kouluun
Siirtymä esiopetuksesta kouluun on lapselle merkityksellinen elämänvaihe. Onnistuessaan siirtymä edistää lapsen turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia sekä tukee hänen kasvu- ja oppimisedellytyksiään. (OPH 2014a, 13.) Onnistunut siirtymä edellyttää jatkumoa ja sitä tukevia käytänteitä esi- ja perusopetuksen välillä (Rantavuori 2019). Toisinaan siirtymät voivat myös haastaa lasta oppimiseen keskittymisessä ja kouluarkeen sopeutumisessa, mikäli muutokseen liittyvät asiat aiheuttavat liikaa jännitystä tai stressiä. Siirtymiä tukevia käytäntöjä kehittämällä sekä esiopetuksen ja koulun ammattilaisten yhteistyötä vahvistamalla näihin haasteisiin on pyritty löytämään ratkaisuja. (Rantavuori 2019, 16.)
Suunnitelmalliset käytännöt edellyttävät suunnitelmallista yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen välillä. Lisäksi yhteistyö vaatii tuekseen oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen molemminpuolista tuntemista. Myös yhteistyö huoltajien kanssa keskinäisen luottamuksen rakentamiseksi on tärkeää. Siirtymävaiheessa huomioidaan jokaisen lapsen tarpeet, oppimisvalmiudet sekä yksilöllinen tilanne, kannustetaan tunnistamaan esiopetuksen aikana opitut taidot, rohkaistaan uuteen ryhmään liittymisessä sekä toimimaan kohtaamiensa aikuisten kanssa uudessa ympäristössä. (OPH 2014b, 98.)
Joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittäminen Taipalsaarella –hankkeen kehittämistyö tukee siirtymää esiopetuksesta kouluun, mahdollistaen oppilaiden tutustumisen uuteen oppimisympäristöön, vertaisiin sekä aikuisiin tukien samalla lapsen turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia. Hankkeessa pilotoitavat yhteistoiminnalliset työpajat luovat pohjaa uusille toimintamalleille sekä vahvistavat jo olemassa olevia hyviä käytänteitä.
Psykologinen turvallisuus yhteistyön mahdollistajana
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa olosuhteita, jossa ryhmään kuuluvat jäsenet uskaltavat heittäytyä rohkeasti ideoimaan, tuomaan esille ajatuksiaan ja luottamaan ryhmän sallivaan ilmapiiriin. Psykologinen turvallisuus luo perustan esimerkiksi luokan, työyhteisön tai tiimin luovuudelle, oppimiselle ja yhteistoiminnalle. (Edmonson & Lei 2014, 23-24, 26.) Psykologisen turvallisuuden taustalla vaikuttaa itsemääräämisteoria, jonka mukaan sosiaalinen ympäristö joko tukee tai ehkäisee yksilön kehitystä sekä psykologista kasvua. Teorian tausta-ajatuksen mukaan ihminen on luonnostaan motivoituva, aktiivinen sekä itseohjautuva. (Ryan & Deci 2000, 68.)
Psykologisia perustarpeita ovat Ryanin ja Decin (2000) mukaan tarve pystyvyyteen ja autonomiaan, sekä tarve kokea yhteenkuuluvuutta. Kyvykkyyden tunne vahvistaa pystyvyyttä henkilön saavuttaessa jotain itselleen merkityksellistä omien ponnistelujensa kautta. Autonomia eli omaan elämään liittyvä hallinnantunne vahvistuu vaikuttamisen mahdollisuuksien kautta. Motivoitumista vahvistaa mielekkääksi koettu tekeminen sekä omien valintojen tekemisen mahdollisuudet toiminnassa. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne puolestaan lisäävät turvallisuuden tunnetta sekä luottamusta tulevaisuuteen. (Ryan & Deci 2000; Savikuja & Puustjärvi 2022, 120.)
Psykologisten perustarpeiden täyttyminen vahvistaa turvallista ilmapiiriä. Hyväksyvä, arvostava ja vahvuuksia tukeva vuorovaikutus mahdollistaa uusien ideoiden syntymistä. Sitoutumiseen eri tilanteissa vaikuttaakin kokemus arvostuksesta. (Saukkola & Laane 2020, 14.) Onnistuneiden kohtaamisten taustalla ovatkin kykymme ymmärtää jokaisen osallistujan, sekä lasten että aikuisten erilaisia lähtökohtia ja tarpeita (Sutela 2022, 24).
Kehittämistyön käynnistyminen
Psykologinen turvallisuus on kehittämistyön käynnistymiselle välttämätöntä. Erilaiset muutokset haastavat muokkaamaan tuttuja toimintatapoja ja se edellyttää ilmapiiriä, jossa uskalletaan ideoida, olla luovia ja kokeilla uusia ratkaisuja (Toivanen ym. 2021). Taipalsaaren esi- ja alkuopetuksen kehittämishankkeen ensimmäisessä työpajatapaamisessa lokakuussa 2022 pyrittiin luomaan turvallinen maaperä yhteiselle työskentelylle. Psykologisen turvallisuuden elementtejä rakennettiin toiminnallisen työskentelyn avulla tuoden näkyviin jo olemassa olevat hyvät käytänteet ja yksilöiden sekä yhteisön vahvuudet. Tämä oli tulevien työpaja- ja valmennustapaamisten lähtökohta ja samalla koko hanketyön läpileikkaava teema.
Psykologisen turvallisuuden toteutumista hanketyössä arvioitiin vuoden 2022 lopussa toteuttamalla Webropol-kysely kehittäjätiimille. Kyselyn väittämät liittyivät yhteenkuuluvuuden tunteeseen, oman osaamisen hyödyntämiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin. Vastaajat arvioivat näiden toteutuvan kokonaan tai osittain syksyn kehittämistyössä. Luomalla psykologisen turvallisuuden ilmapiiriä aikuisten kesken, on sitä helpompi vahvistaa myös lasten parissa.
Joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittäminen Taipalsaarella -hanke toteutetaan 1.8.2022-31.12.2023. Hankkeessa on kolme kehittämissykliä. Tässä artikkelissa käsittelimme syksyn 2022 käynnistymisvaihetta psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Kirjoitamme myös kevään 2023 pilotoinneista sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisesta esi- ja alkuopetuksessa. Hankkeen tuloksia tarkastellaan viimeisessä artikkelissa syksyllä 2023.
Lähteet
Edmondson, A.C. & Lei, Z. 2014. Psychological Safety: The History, Renaissance, and Future of an Interpersonal Construct. The Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior. Vol. 1, 23-43. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-031413-091305
LAB 2022. Joustavan esi- ja perusopetuksen kehittäminen Taipalsaarella. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/joustavan-esi-ja-perusopetuksen-kehittaminen-taipalsaarella
OKM 2022. Valtion erityisavustus joustavan esi- ja alkuopetuksen pilotointiin vuosille 2022 – 2023. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://okm.fi/-/valtion-erityisavustus-joustavan-esi-ja-alkuopetuksen-pilotointiin-vuosille-2022-2023?languageId=fi_FI
OPH 2014a. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/8566224
OPH 2014b. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Rantavuori, L. 2019. Kohti relationaalista asiantuntijuutta joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. PunaMusta Oy – Yliopistopaino. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1170-4
Ryan, R. M. & Deci, E. L. 2000. Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and Well-Being. American Psychologist. Vol. 55(1), 68-78. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1037//0003-066x.55.1.68
Saukkola, K. & Laane, T. 2020. Näe sydämellä. Luo arvostava yhteys lapseen. Helsinki: Kirsi-Consulting.
Savikuja, T. & Puustjärvi, A. 2022. Nepsy-opas. Tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Sutela, K. 2022. Näkyväksi tekemisen taito. Pedagoginen kohtaaminen opetuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.
Stellberg, T. 2022. Ajanhallinta on yksi tärkeä koulunkäyntitaito. Valokuva.
Toivanen, M., Känsälä, M., Kalliomäki-Levanto, T., Kauppi, M., Tuomivaara, S., Yli-Kaitala, K. & Suorsa, T. 2021. Onnekkaat sattumat ja psykologinen turvallisuus uudistumisen lähteinä työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619518
VN 2022. Joustavan esi- ja alkuopetuksen pilotointiin haettavissa 10 miljoonaa. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/joustavan-esi-ja-alkuopetuksen-pilotointiin-haettavissa-10-miljoonaa
Kirjoittajat
Jenni Jukkala-Kylliäinen, Outi Rantatulkkila ja Tuulia Stellberg toimivat sosiaalialan lehtoreina LAB Ammattikorkeakoulussa sekä kehittämiskumppaneina Taipalsaaren joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämisen hankkeessa.
Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/593409 (CC0)
Julkaistu 6.6.2023
Viittausohje
Jukkala-Kylliäien, J., Rantatulkkila, O. & Stellberg, T. 2023. Psykologinen turvallisuus luo edellytykset yhteistyölle. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/psykologinen-turvallisuus-luo-edellytykset-yhteistyolle/