Liikunta tukee tutkitusti työhyvinvointia ja arkiliikuntaa voi lisätä esimerkiksi kulkemalla työmatkan polkupyörällä. Työnantaja voi kannustaa työmatka-aktiivisuuteen ottamalla käyttöön polkupyöräedun. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen polkupyöräetua käyttäville työntekijöille tehtiin kysely terveydenhoitajaopiskelijoiden kehittämistehtävänä. Tavoitteena oli kartoittaa, miten työntekijät ovat kokeneet polkupyöräedun vaikuttaneen työmatka-aktiivisuuteen ja hyvinvointiin. Kyselyssä selvitettiin myös, miten polkupyöräedun käyttöön ottaminen on sujunut ja miten polkupyöräetu on vaikuttanut mielikuvaan työnantajasta.

Kirjoittajat: Anniina Hyypiä, Laura Kilpeläinen, Minna Väänänen, Daniela Westerlund ja Sanna Imeläinen

Liikunta on merkittävässä osassa työkyvyn ylläpitämistä ja se tukee niin fyysisiä kuin psyykkisiä voimavaroja. Säännöllisellä liikunnalla on monia terveyshyötyjä ja se vähentää sairastumista. Liikunta esimerkiksi auttaa rentoutumaan ja vähentää työstressiä ja unettomuutta, sekä antaa virkistävän unen. Liikunta vaikuttaa positiivisesti suorituskykyyn. Etenkin fyysisesti raskaassa työssä liikunnalla on merkitystä hyvän kunnon ylläpitämisessä. Hyvä kunto myös auttaa kuormituksen kestämisessä ja palautumisessa, ja sen merkitys korostuu iän myötä. (Työterveyslaitos 2024.)

Viime vuonna julkaistussa väestötutkimuksessa todettiin runsaamman liikunnan ja paremman kestävyyskunnon olevan yhteydessä parempaan koettuun työkykyyn (UKK-instituutti 2023). Liikuntaa on tärkeää harrastaa monipuolisesti niin työssä kuin vapaa-ajalla.  Arki- ja hyötyliikuntaa voi lisätä esimerkiksi aktiivisella työmatkatavalla. (Työterveyslaitos 2024.)

Aktiivisella työmatkatavalla tarkoitetaan työmatkan kulkemista joko kävellen tai pyöräillen kokonaan tai yhdistettynä joukkoliikenteeseen. Myös sähköpyörällä kulkeminen on aktiivinen työmatkamuoto ja sähköpyörän hankkiminen voi kannustaa kulkemaan entistä pidempiä matkoja pyörällä. (Ervasti 2023.) Aktiivisen työmatkan on todettu olevan yhteydessä hyvään terveyteen ja työkykyyn. Kalliolahden ym. (2023) tutkimuksen mukaan aktiivisesti työmatkansa kulkevat, erityisesti työmatkansa pyöräilevät, arvioivat niin terveytensä kuin työkykynsä paremmaksi kuin ei-aktiivisesti työmatkansa kulkevat.

Polkupyöräetu

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella polkupyöräetu otettiin käyttöön keväällä 2023. Työnantajan tarjoama polkupyöräetu on verovapaa luontoisetu 1200 euroon asti vuodessa. Se mahdollistaa työntekijälle laadukkaan pyörän hankinnan pitkäaikaisella vuokrasopimuksella ilman suurta rahasummaa. Yleisin sopimusaika on 24 tai 36 kuukautta, joiden aikana työnantaja vähentää enintään 100 euroa kuukaudessa työntekijän bruttopalkasta. Työntekijän verotettava tulo ja veroprosentti alenevat, joten keskituloisella nettopalkka pienenee vain noin 60 euron verran kuukaudessa. Sopimuksen päätyttyä työntekijä voi lunastaa pyörän itselleen, palauttaa sen tai vaihtaa pyörän uuteen solmimalla uusi sopimus. Tuloista ja veroprosentista riippuen on mahdollista säästää jopa kolmannes pyörän myyntihinnasta. (Pyöräliitto 2024; Kalluinen 2022; Hukkanen ym. 2023.)

Pyöräily lisää hyvinvointia

LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat toteuttivat yhdessä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa kyselyn polkupyöräetuun liittyen maaliskuussa 2024. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten Etelä-Karjalan hyvinvointialueen työntekijät ovat kokeneet polkupyöräedun vaikuttaneen työmatka-aktiivisuuteen ja hyvinvointiin. Kyselyn tavoitteena oli myös tuottaa hyvinvointialueelle tietoa, miten polkupyöräedun käyttöön ottaminen on sujunut ja miten polkupyöräetu on vaikuttanut työntekijöiden mielikuvaan työnantajasta. Kysely suunnattiin polkupyöräedun käyttöön ottaneille työntekijöille. Kysely toteutettiin anonyymisti Webropolin kautta ja siihen vastaaminen oli vapaaehtoista. Polkupyörän ottaneista (n=497) työntekijöistä kyselyyn vastasi 119 henkilöä, joten kyselyn vastausprosentti oli 23,9 %.

Vastaajista 76,5 % vastasi työsuhdepyörän hankinnan lisänneen työmatkojen kulkemista polkupyörällä. Vastausten perusteella lyhyt työmatka lisäsi työmatka-aktiivisuutta. Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta jokaisella kaikki työmatkansa pyöräilevällä työmatkan pituus oli alle 10 km. Jos yhdensuuntainen työmatka oli pituudeltaan 0-5 km, yli puolet vastaajista kulki pyörällä suurimman osan tai kaikki työmatkat. Kun työmatkan pituus nousi 6-10 kilometriin, vielä yli kolmannes kulki pyörällä suurimman osan tai kaikki työmatkat.

nProsentti
alle puolet4639,0%
puolet työmatkoista3025,4%
suurimman osan2622,0%
kaikki työmatkat1613,6%

Taulukko1. Kuinka suuren osan työmatkoistasi kuljet polkupyörällä?

Lähes kaikki vastaajista (n=117) vastasi käyttävänsä työsuhdepyörää myös retkiin ja muuhun matkan tekoon. Vastauksissa esiin nousi pyörän käyttäminen huviajeluihin, retkiin, kuntoiluun ja urheiluun (n=50). Näiden lisäksi pyörää käytettiin lasten kuljetukseen, kaupassa käynteihin ja kyläilyihin (n=26). Vastaajista muutamat toivat esille pyörän olevan ainoa kulkuväline tai pyörää käytettävän lähes kaikkeen liikkumiseen.

Kyselyyn vastanneista 89 % koki työsuhdepyörän käyttöön ottamisen lisänneen hyvinvointia. Vaikutuksia nähtiin esimerkiksi virkeyden ja fyysisen aktiivisuuden lisääntymisenä, mielialan, unen ja työkyvyn paranemisena sekä stressin vähenemisenä. Monet vastaajista (n=44) kertoivat, että työsuhdepyörän käyttöönotto on lisännyt fyysistä aktiivisuutta ja raittiissa ulkoilmassa vietettyä aikaa, joka on osaltaan vaikuttanut työstä palautumiseen ja unenlaadun sekä mielialan parantumiseen. Useampi vastaaja toi esille työsuhdepyörän käyttöönoton vaikutuksen nimenomaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vireystilan koettiin parantuneen huomattavasti. Vireystila kesti parempana koko työpäivän ajan, kun aamulla sai raitista ilmaa työmatkapyöräilyn muodossa. Muutama vastaajista kertoi, että tuskin muuten tulisi juurikaan liikuttua, varsinkaan pyöräillen.

Työsuhdepyörän käyttöönotto on lisännyt merkittävästi työstä palautumista. Liikunta on erittäin hyvä keino palautua heti työvuoron jälkeen. Se on myös lisännyt vireystilaani sekä helpottanut stressiä.

Vastaajat kokivat työsuhdepolkupyörän hankintaprosessin pääosin erittäin helpoksi. Kyselyssä he arvioivat työsuhdepolkupyörän hankintaprosessia asteikolla 1-10 (1= erittäin hankala, 10= erittäin helppo).  Suurin osa vastaajista (n=56) vastasi kysymykseen arvosanalla 10 keskiarvon ollessa 9,18. Vain yhdellä vastaajista prosessi oli selvästi ollut hankalampi.

Kyselyssä arvioitiin myös työntekijöiden mielikuvaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueesta työnantajana työsuhdepolkupyöräedun käyttöönoton jälkeen. Suurin osa (n=79) työntekijöistä vastasi, että Ekhva tuntui vähän paremmalta työnantajalta. Osan mielestä (n=30) mielikuva säilyi ennallaan. Pieni osa (n=5) työntekijöistä vastasi, että Ekhva ylitti odotukset työnantajana.

Johtopäätökset

Työnantaja voi kannustaa työmatka-aktiivisuuden lisäämiseen myönteisesti ottamalla käyttöön työsuhdepolkupyöräedun. Työntekijöiden työkyky voi säilyä parempana, kun myös työnantaja omalta osaltaan kannustaa liikuntaan ja ulkoiluun. Kyselyn mukaan henkilöstöeduilla voi olla positiivisia vaikutusta myös työntekijöiden mielikuvaan työnantajasta.

Aikaisemminkin on tullut esille, että lyhyt työmatka lisää säännöllistä työmatka-aktiivisuutta. Työmatka-aktiivisuuteen vaikuttaa myös vuodenaika. Talvikelillä pyöräilyn on todettu vähenevän. (Ervasti 2023.) Myös tämän kyselyn perusteella työmatkan pituus vaikutti työmatka-aktiivisuuteen. Pyöräily on joka tapauksessa hyvä tapa lisätä arkiliikuntaa ja kyselyssä pyöräily näyttikin lisäävän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja parantavan vireystilaa arjessa.

Lähteet

Ervasti, J. 2023. Aktiiviset työmatkat tuovat ilmastohyötyjä ja edistävät kestäviä työuria. Työterveyslaitos. Viitattu 11.4.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/aktiiviset-tyomatkat-tuovat-ilmastohyotyja-ja-edistavat-kestavia-tyouria

Hukkanen, V., Kakko, T. & Raimoaho, A. 2023. Yle. Pyöräetu suosii hyväpalkkaista – katso laskurista, paljonko sinä hyötyisit työsuhdepyörästä. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20045103

Kalliolahti, E., Aalto, V., Salo, P., Lanki, T., Ervasti, J. & Oksanen, T. 2023. Associations between commute mode use and self-rated health and work ability among Finnish public sector employees. Scandinavian Journal of Public Health, 1–8. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1177/14034948231159212

Kalluinen, J. 2022. Polkupyöretu vähennetään palkasta – mikä vaikutus veroihin ja nettotuloihin? Taloustaito. Viitattu 9.4.2024. Saatavissa https://www.taloustaito.fi/blogit/janne-kalluinen/polkupyoraetu-vahennetaan-palkasta–mika-vaikutus-veroihin-ja-nettotuloihin/#31e71b6b

Pyöräliitto. 2024. Pyöräliiton työsuhdepyöräopas. Viitattu 9.4.2024. Saatavissa https://pyoraliitto.fi/pyorailysta/tyosuhdepyoraopas

Työterveyslaitos. 2024. Elintavat ja työhyvinvointi. Viitattu 11.4.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/elintavat/elintavat-ja-tyohyvinvointi

UKK-instituutti. 2023. Runsaampi liikkuminen ja parempi kestävyyskunto ovat yhteydessä parempaan koettuun työkykyyn. Tutkittua tietoa UKK-instituutista 19.4.2023. Viitattu 18.4.2024. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/runsaampi-liikkuminen-ja-parempi-kestavyyskunto-ovat-yhteydessa-parempaan-koettuun-tyokykyyn/

Kirjoittajat

Anniina Hyypiä, Laura Kilpeläinen, Minna Väänänen ja Daniela Westerlund opiskelevat terveydenhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulun muuntokoulutuksessa.

Sanna Imeläinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa. 

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/mies-ratsastus-py%C3%B6r%C3%A4ily-py%C3%B6r%C3%A4-8046025/ (Kimdaejeung 2023, Pixabay-License)

Julkaistu 14.5.2024

Viittausohje

Hyypiä, A., Kilpeläinen, L., Väänänen, M. & Westerlund, D. & Imeläinen, S. 2024. Polkupyöräedun vaikutus työmatka-aktiivisuuteen ja hyvinvointiin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/polkupyoraedun-vaikutus-tyomatka-aktiivisuuteen-ja-hyvinvointiin-etela-karjalan-hyvinvointialueella/