Podcastit reflektiotyökaluna markkinoinnin opiskelussa

Podcastit ovat yleistyneet viime vuosina runsaasti ja niitä hyödynnetään niin viihde- kuin oppimistarkoituksissa. Podcasteja voi käyttää esimerkiksi opintojaksoilla kurssimateriaalina ja tiedon välittämisen kanavina. Käsittelen tässä kirjoituksessa miten podcasteja voi hyödyntää myös opiskelijoiden oppimis- sekä reflektiotyökaluna ja minkälaisia kokemuksia tästä on saatu LAB-ammattikorkeakoulun markkinoinnin opetuksen yhteydessä.

Kirjoittaja: Sampo Kokkonen

Podcastilla tarkoitetaan ”verkossa julkaistuja äänitallenteita, joita verrataan usein radio-ohjelmiin, vaikka niitä ei lähetetä radiokanavilla. Lähettämisen sijaan podcastjaksot ladataan verkkoon, mistä kuuntelijat voivat ladata ne omalle laitteelleen tai kuunnella suoraan podcastin verkkosivulta” (Utriainen 2018). Podcastit siis eroavat videoista, kalvoista ja teksteistä siten, että niissä ei voi käyttää visuaalisia apuja, kuten kuvia tai kuvaajia. Näin asioiden tarkempi kuvaaminen jää puhujan tai puhujien vastuulle. Tämä taas monessa tilanteessa tarkoittaa sitä, ett puhujan on ymmärrettävä aiheensa ja aihepiirinsä varsin hyvin. Toki julkaistavien podcastien esittelyteksteihin voi myös liittää linkkejä, kuvan tai tekstiä, joka helpottaa joissain tapauksissa viestin välittämistä.

Podcastin opetuskäytön yhtenä perusteena on käytetty sitä, että erilaiset materiaalit tukevat erilaisia oppijoita. Koska oppijoiden ominainen oppimistyyli tiedetään harvoin etukäteen, onkin perusteltua käyttää rikkaasti erilaisia ja erityyppisiä oppimateriaaleja. (Kokkonen 2021) Käyttämällä runsaasti erityyppisiä opetusmateriaaleja, voidaankin paremmin huomioida oppijoiden erilaisia oppimistyylejä. Kun esimerkiksi videoluennot tukeva visuaalisia oppijoita, tukevat podcastit taas paremmin auditiivisia oppijoita. Näin erilaiset oppijat voivat hyödyntää opetusmateriaaleja paremmin (Willingham 2005).

Jos podcastien käyttäminen on perusteltua viihdekäytön lisäksi tiedonjaossa ja opetuksessa, niin miten on laita oppimisen näkökulmasta? Hyvin tyypillinen – ja pitkät perinteet omaava – oppisemisen osoittamisen tapa korkeakouluissa on ollut kirjallinen essee tai tentti. Essee on selkeä työkalu, jota voidaan käyttää niin oppimisen testaamisessa kuin oppimisen reflektoimisessa. Toisaalta taas, jos ajatellaan asiaa oppijan ominaisten oppimistyylien kautta, ei essee välttämättä ole paras malli kaikille. Tällöin podcast vähintään vaihtoehtoisena oppimistehtävän muotona on varsin perusteltua ja oppijalähtöistä opetuksen ajatusta tukeva malli.

Podcasteissa etukäteisvalmistelulla on suuri merkitys

Kun mietimme oppistilannetta syvemmin, niin yhdellä kertaa tehtävää oppimistehtävää – kuten tenttiä, esseetä, näyttöä, esitystä tai vastaavaa – tehdään yleensä vain ”yksinkertainen” valmistelu. Termillä tässä yhteydessä haetaan sitä, että valmistelu tehdään yleensä vain yhden kerran. Mutta, jos otamme esimerkiksi kahden tai useamman henkilön podcastin, tulee valmistelu tehdä monesti kahteen kertaan. Ensin oppijan tulee sisäistää opeteltava asia sekä jäsentää ja tiivistää opittua. Toinen valmisteluvaihe yleensä taas tehdään itse podcastia valmistellessa mm. roolien sekä aiheiden jakamisessa muiden podcastiin osallistuvien kesken. Podcasteissa kun ei valitettavasti toimi monesta paneelikeskustelusta tuttu ”Samaa mieltä kuin edellinen” -toteamus.

Tämä ”tuplavalmistelu” on oppimistilannetta ajatellen erittäin hyvä oppimiskeino. Oppija ensin perehtyy materiaaliin ja sen jälkeen miettii ja tiivistää sanomaansa yhteistä podcast -äänitystä ajatellen. Äänitystilanteessa kaksi (tai useampi) oppijaa keskustelevat aiheesta ja oppivat vielä lisää toisiltaan sekä toistensa näkemyksistä ja pohdinnoista. Pari- ja ryhmäpodcasteissa luodaankin monesti yhdessä uutta kontekstia aihepiiriin. Ja mikä parasta, läpi tämä koko oppimisprosessin, oma reflektio ja pohdinta on hyvin suuressa roolissa. LAB-ammattikorkeakoulun markkinoinnin opiskelijoilla on nimenomaan yhtenä vaatimuksena pohtia erityisesti sitä, miten heidän tiiminsä voisi hyödyntää näitä juuri sisäistettyjä oppeja. Eli opitun ymmärtämistä ja sen soveltamista.

LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksen markkinoinnin opiskelijoiden yhdellä vuosikurssilla kokeiltiin korvata osa ammattikirjallisuusesseistä podcasteilla. Teimme yhden lukukauden mittaisen testin, jossa jokaisen tuli tehdä sekä essee- että podcast -muotoisia reflektioita. Tulokset olivat erittäin hyvät ja opiskelijat pitivät myös vaihtoehtoisista tavoista tehdä ”raportteja”. Koko ryhmän yhteisestä toiveesta päätimme jatkaa kokeilua koko vuosikurssin opintojen loppuun saakka. Mutta siten, että kukin sai valita itselleen sopivimman tavan jokaisen reflektion kohdalla. Tätä kokeilua kesti siis kaikkiaan 2,5 vuotta ja siihen osallistui 18 opiskelijaa.

Miten sitten kävi? Ensinnäkin reflektioiden laatu oli todella hyvää. Mikä varmasti johtuu myös siitä, että kukin oppija sai käyttää itselleen luontaisempaa reflektion esittämisen tapaa. Lisäksi myös edistyminen oli peräti loistavaa: koko vuosikurssin oppimisreflektioista peräti 99,9 % tuli valmiiksi määräaikaan mennessä!

Tämän kokeilujakson sekä erityisesti opiskelijoilta tulleen palautteen perusteella kehotan kokeilemaan erilaisia raportointimuotoja erilaisiin tilanteisiin. Näin mahdollisimman moni pääsee hyödyntämään itselleen ominaista oppimistyyliä sekä myös esittämistyyliä.

Lähteet

Kokkonen, S. 2021. Podcastit rikastuttavat oppimateriaaleja. LAB Focus. Viitattu 22.2.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/podcastit-rikastuttavat-oppimateriaaleja/

Utriainen, R. 2018. Tunnetko jo podcastin? Viitattu 21.2.2024. Saatavissa https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Tunnetko_jo_podcastin(127357)

Willingham, D. 2005. Do visual, auditory, and kinesthetic learners need visual, auditory, and kinesthetic instruction?. American Educator. 29/2: 31-5.