Palautuminen ajasta ja paikasta riippumattomassa tieto- ja asiantuntijatyössä

Lomalla moni tekee mielekkäitä asioita, jotka auttavat palautumaan työn kuormituksesta. Palautumista on tärkeä tapahtua myös arkisin – yöunien lisäksi työpäivän aikana ja vapaa-ajalla. Viime vuosina aika- ja paikkariippumattomuus ovat lisääntyneet erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä. Kun työtä voi tehdä missä ja milloin vain, on uhkana se, että työ ja muu elämä sekoittuvat. Aika- ja paikkariippumaton tieto- ja asiantuntijatyö edellyttääkin esimerkiksi psykologista palautumista.

Kirjoittajat: Sari Soutukorva & Päivi Kousa

Aika- ja paikkariippumattomuus ovat yleistyneet tieto- ja asiantuntijatyössä

Työelämän digitalisaation ja koronapandemian myötä etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ ovat yleistyneet erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä. Etätyöllä tarkoitetaan työpaikan ulkopuolella tapahtuvaa ansiotyötä. Hybridityössä yhdistyy vuorostaan etätyö ja työpaikalla tehtävä läsnätyö. Monipaikkainen työ tapahtuu yhdessä tai useassa paikassa kestoltaan ja säännöllisyydeltään vaihtelevasti. (Työterveyslaitos 2022a.)

Aika- ja paikkariippumattomuus tuo etuja ja haasteita työhön. Edut liittyvät esimerkiksi työn hallintaan, työssä keskittymiseen ja työmatkojen poisjäännistä syntyviin säästöihin. Haasteena on esimerkiksi työn ja muun elämän sekoittuminen, työpaikan asioihin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien väheneminen sekä fyysisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen niukentuminen. (Työterveyslaitos 2022a.)

Psykologinen palautuminen voi olla haastavaa

Kohtuullinen kuormitus työssä on hyväksi esimerkiksi vireyden ja työmotivaation kannalta, mutta kuormitus ei saa kasvaa jatkuvasti. Työn tekemisen lomassa on oltava mahdollisuus tauoille ja kevyemmän työkuormituksen jaksoille. Työn tauotus ja myös pienet hengähdyshetket työpäivän aikana ovat merkityksellisiä palautumisen ja elpymisen kannalta. Vapaa-ajalla tapahtuva palautuminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ovat työssä jaksamisen kannalta erityisen tärkeitä. (Mieli ry 2022.) Työssä jaksamisen ja aivoterveyden kulmakiviä ovat palautumisen lisäksi riittävä uni, monipuolinen ravinto sekä liikunta (Aivosäätiö & Merck Oy 2022).

Kun työntekijä tekee työtä ajasta ja paikasta riippumattomasti, on uhkana se, että työ ja muu elämä sekoittuvat. Tällöin työntekijä saattaa ajautua tilanteeseen, jossa hän on käytännössä jatkuvasti töissä – ainakin ajatustasolla. Psykologinen palautuminen korostuukin aika- ja paikkariippumattomassa tieto- ja asiantuntijatyössä.

Työstä palautumisella tarkoitetaan kehon ja mielen elpymistä työn synnyttämistä rasituksista (Työterveyslaitos 2019; Virtanen 2020; Virtanen 2021, 37). Tieto- ja asiantuntijatyö edellyttää usein keskittymistä, ongelmanratkaisua, luovuutta, muistamista ja yhteistyötä eri ihmisten kanssa, mikä aikaansaa kognitiivista kuormitusta. Jotta työntekijän voimavarat palautuvat kognitiivisesta kuormituksesta, on hänen palauduttava psykologisesti. Psykologisella palautumisella tarkoitetaan prosessia, jonka onnistuttua työntekijä tuntee itsensä virkistyneeksi, rentoutuneeksi ja valmiiksi työskentelemään jälleen. (Virtanen 2021, 37-38.)

Kuusi palautumisen kokemusta tukevat ja edistävät hyvinvointia

Psykologista palautumista voidaan tarkastella DRAMMA-mallin kautta (Virtanen 2020). Se muodostuu kuudesta palautumiskokemuksesta: 1) työstä irrottautuminen, 2) rentoutuminen, 3) omaehtoisuus, 4) taidonhallinta, 5) merkityksellisyys ja 6) yhteenkuuluvuus (Virtanen 2020; Virtanen 2021, 71).

Psykologinen työstä irrottautuminen tarkoittaa tilaa, jossa työntekijä ei tee eikä ajattele työtehtäviä. Usein tämä edellyttää rajojen asettamista työn ja vapaa-ajan välille. (Virtanen 2021, 75-78.) Esimerkiksi on hyvä rajata, että vapaa-ajalla ei seuraa lainkaan työpuhelinta ja työsähköposteja. Työpäivän päätyttyä on hyvä tehdä jokin vapaalle vaihtamisen rituaali, kuten huolihetki, tietoinen läsnäoloharjoitus, musiikin kuuntelu, tiskaus tai kävelylenkki (Virtanen 2021, 81-86).

Rentoutumisessa keskeistä on parasympaattisen hermoston aktivoituminen, minkä myötä elimistön toiminnot rauhoittuvat ja kehon tasapainotila palautuu (Virtanen 2021, 89). Rentoutuminen tapahtuu toiminnan kautta, joka ei vaadi henkistä tai kehollista ponnistelua. Rentoutumiskeinot ovat yksilöllisiä: yhdellä toimii hengitysharjoitukset, toisella luonnossa oleskelu ja kolmannella musiikin kuuntelu. (Virtanen 2020.)

Omaehtoisuus eli autonomia tarkoittaa sitä, että oma vapaa-aika on työntekijän omassa hallinnassa (Virtanen 2021, 99). Vapaa-ajalle on hyvä järjestää sellaista aikaa, jolloin saa tehdä oman tahtotilansa mukaisesti ja kukaan muu ei vaadi mitään (Virtanen 2020).

Taidonhallinta kuvaa aktiivista vapaa-aikaa, jossa työntekijä tekee jotakin sellaista, joka tarjoaa sopivasti haastetta ja mahdollistaa uuden oppimista. Tällöin syntyy palkitsevia saavutuksia ja osaamisen tunteita. (Virtanen 2021, 109-110.) Esimerkiksi uuden harrastuksen aloittaminen tai uuden kielen opiskeleminen voivat tuoda vastapainoa työlle (Virtanen 2020). On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi runsas uuden oppiminen työssä voi kuormittaa, jolloin vapaa-ajalla on järkevä keskittyä rentoutumiseen (Virtanen 2021, 109-110).

DRAMMA-mallissa merkityksellisyys yhdistetään mielekkääseen ja vapaa-ajan merkityksellisyyttä lisäävään tekemiseen, joka johtaa laajempaan merkityksellisyyden tunteeseen elämässä (Virtanen 2021, 124). Esimerkiksi toisten auttaminen vaatii ponnistelua mutta aikaansaa myös merkityksellisyyttä (Virtanen 2020).

Yhteenkuuluvuuden tunne on yksi psykologisista perustarpeista. Mielekkäät, hyvät ihmissuhteet ovat tärkeitä niin hyvän ja merkityksellisen elämän kuin stressistä palautumisen kannalta. On hyvä kartoittaa omia suhteita läheisiin ihmisiin. Ihmisten lisäksi yhteyden tunnetta voi olla myös luontoon, eläimiin ja henkisyyteen. (Virtanen 2021, 133, 143-144.)

Palautuminen ei ole vain työntekijän vastuulla

Vaikka työntekijällä itsellään on suuri merkitys palautumisessaan, on myös työnantajalla keskeinen rooli vaikuttaa jo työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen käytäntöihin. Selkeät tavoitteet ja vastuunjaot sekä sopiva työmäärä ovat sujuvan työnteon ydinasioita. (Mieli ry 2022.)

Kun työpaikalla sovitaan yhteisiä käytänteitä, joilla kiirettä ja kuormitusta hallitaan, edistetään samalla palautumista sekä työssä jaksamista. Työterveyslaitos on kehittänyt Työlämän mielenterveysohjelmassa palautumislaskurin osana mielenterveyden tuen työkalupakkia. Palautumislaskurin avulla voidaan tunnistaa ja ratkaista palautumisen kannalta keskeisiä haasteita työpaikalla. (Työterveyslaitos 2022b.)

Pysähdy hetkeksi pohtimaan, miten sinä palaudut. Millaisia palautumista tukevia käytäntöjä on organisaatiossanne? Miten voisit edistää palautumistasi niin työssä kuin vapaa-ajalla?

Lähteet

Aivosäätiö & Merck Oy. 2022. Mitä ovat aivoystävälliset elintavat? Viitattu 23.8.2022. Saatavissa https://rakkaataivot.fi/aivoystavalliset-elintavat/

Mieli ry. 2022. Työelämän hyvinvointia rakennetaan joka päivä. Viitattu 23.8.2022. Saatavissa https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/tyoelaman-hyvinvointia-rakennetaan-joka-paiva/

Työterveyslaitos. 2019. Kun työstä palautuu hyvin, jaksaa elää kokonaista elämää. Viitattu 16.8.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/kun-tyosta-palautuu-hyvin-jaksaa-elaa-kokonaista-elamaa

Työterveyslaitos. 2022a. Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ. Viitattu 16.8.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/etatyo-hybridityo-ja-monipaikkainen-tyo

Työterveyslaitos. 2022b. Työelämän mielenterveysohjelma. Palautumislaskuri. Viitattu 23.8.2022. Saatavissa https://hyvatyo.ttl.fi/mielityo/tyokalut/palautumislaskuri

Virtanen, A. 2020. Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä. Viitattu 16.8.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyosta-nama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita

Virtanen, A. 2021. Psykologinen palautuminen. Jyväskylä: Tuuma.

Kirjoittajat

Sari Soutukorva työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä lehtorina. Hänen mielenkiinnon kohteena on työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyn tukeminen.

Päivi Kousa työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä päätoimisena tuntiopettajana. Hänen mielenkiinnon kohteena on työkyvyn tuki ja työterveysyhteistyö.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/ty%C3%B6t%C3%A4-kotoa-kauko-ty%C3%B6t%C3%A4-et%C3%A4ty%C3%B6-6756527/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 7.9.2022