Päijät-Hämeen uusiutuvan energian ekosysteemialueet

Päijät-Hämeessä on paljon energiaa käyttävää teollisuutta. Siirtymä-hankkeen toimenpiteenä on etsitty teollisuuden ja liike-elämän polttopisteitä, joissa voisi tulevaisuudessa yhdistyä kestävä lähienergian käyttö, tuotanto ja varastointi.

Kirjoittaja: Vilppu Eloranta

LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopiston toteuttamassa Siirtymä uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden hiilineutraaleihin ekosysteemeihin -hankkeessa kehitetään uusia usean toimijan uusiutuvan energian tuotannon, muunnosten, varastoinnin ja käytön yhdistelmiä Päijät-Hämeessä (LAB 2023). Ekosysteemikonsepti perustuu siihen, että maantieteellisesti läheiset toimijat (yritykset, yksityiset ja julkiset) voisivat tulevaisuudessa yhä tehokkaammin hyödyntää kestävän energian resursseja yhdessä. Hankkeen tuuli- ja aurinkoenergian sekä energiavarastoinnin kokonaisuuden ensimmäisenä toimenpiteenä on kartoitettu Päijät-Hämeestä potentiaalisimpia alueita ekosysteemitoiminnalle.

Ekosysteemialueiden valintakriteerit

Hankkeessa energiaekosysteemillä tarkoitetaan aluetta, jossa energian käyttäjinä on useita teollisuuden ja liike-elämän toimijoita ja jossa uusiutuvan energian tuotantoa on suunnitteilla tai mahdollista toteuttaa itse kohteeseen tai lähialueelle enintään 15 km etäisyydelle. Ekosysteemeillä tavoitellaan kustannus- ja ympäristöhyötyjä energiavirtojen tehokkaamman käytön avulla. Niiden osana toimivat myös erilaiset energiavarastot.

Ekosysteemialueiden valinnassa sovellettiin määritelmää, jossa ekosysteemi koostuu vähintään kolmesta toimijasta, jotka vaihtavat keskenään vähintään kahta resurssia (Chertow 2007). Energiaekosysteemin tapauksessa resursseja voivat olla esimerkiksi sähkö-, lämpö- ja jäähdytysenergia. Päijät-Hämeestä ei ole aiemmin tunnistettu vastaavia teollisuuden energiaekosysteemejä. Tarkastelun tavoitteena on tunnistaa potentiaalisimpia alueita jatkoaluekehittämisen kohteiksi.

Päijät-Hämeen ekosysteemialueet

Päijät-Hämeen mahdolliset energiaekosysteemialueet tunnistettiin kartoittamalla teollisuuskeskittymien keskipisteitä julkisten karttapalveluiden ja Paikkatietoikkunan (Maanmittauslaitos 2023) aineistojen perusteella. Lähtökohtana oli, että Päijät-Hämeen liiton teettämässä tuulivoimaselvityksessä (FCG 2023) on tunnistettu tuulivoimapuiston mahdollinen sijainti alle 15 km etäisyydellä ekosysteemialueesta. Lisäksi alueen läheisyyteen tai alueen sisälle tuli olla suunnitteilla tai mahdollista saada aurinkosähkön tuotantoa. Toimenpiteessä löydetyt energiaekosysteemien alueet on esitetty kuvassa 1.

Päijät-Hämeen eteläosan kartta, johon on merkitty seitsemän energiaekosysteemisijaintia (Vääksy Vierumäki, Salpakangas, Hollola, Kujala, Nastola, Järvelä ja Pennala) ja 12 potentiaalista tuulivoimasijaintia lähellä alueita — Kuva 1. Päijät-Hämeestä tunnistetut mahdolliset energiaekosysteemialueiden sijainnit (keltaiset ympyrät), jotka painottuvat maakunnan eteläiseen osaan. Kartassa lähistöillä sijaitsevat tuulivoima-alueet on korostettu vihreällä ja numeroitu tuulivoimaselvityksen (FCG 2023) mukaisesti. (Kuva: Oona Rouhiainen)

Alueet ovat eri kokoisia ja niiden rakenteet ovat erilaiset, joten niin ovat myös soveltuvat uusiutuvan energian ratkaisut ja energiavarastot. Potentiaalisimmille alueille tehdään myöhemmin yksilölliset tarkastelut ja mallinnukset. Tarkasteluun valittiin lisäksi kohde Vääksyssä, Asikkalassa, jonka lähin tuulivoimapotentiaali on 18 km päässä (yli 15 km), mutta joka on kohteena jatkotarkastelujen kannalta mielenkiintoinen. Vääksyssä tuulivoimasijaintien etäisyysrajaksi valittiin 20 km.

Päijät-Hämeen alueen aurinkosähkön tuotantopotentiaalista ei ole tehty kattavaa selvitystä, mutta kahden alueen, Vierumäen ja Pennalan, läheisyyteen on suunnitteilla tai prosessissa teollisen kokoluokan aurinkosähköpuistoja. Samojen kohteiden alueilla on myös meneillään merkittäviä tuulivoimahankkeita. Sekä tuuli- että aurinkovoiman saatavuus tekee kyseisistä kohteista erityisen kiinnostavia alueita jatkotarkasteluun.

Alueen energiajoustopotentiaalia parantavaksi tekijäksi on tunnistettu myös kaukolämpöverkon saatavuus. Kaukolämpöverkko toimii massiivisena lämpövarastona ja mahdollistaa ylijäämäsähkön varastoinnin Power-to-Heat-ratkaisuilla. Kaukolämpöverkon lämpöä voitaisiin myös muuntaa takaisin sähköksi Heat-to-Power-teknologioilla, mutta niiden hyötysuhteet ovat nykyisin melko alhaisia. Ekosysteemialueiden uusiutuvan energian ja energiajouston saatavuudet on esitetty taulukossa 1.

Alue	Kunta	Teollisuuden ja liike-elämän toimijoita [kpl]	Tuuliturbiineja toteutettavissa [kpl] (FCG 2023)	Käynnissä olevia tuulivoimahankkeita	Käynnissä olevia aurinkovoimahankkeita	Kaukolämpöverkko alueella
Vierumäki	Heinola	15	17	7 km: Huukinkorpi 36 MW, 6 turbiinia (Heinolan kaupunki 2022)	3 km: Laviassuo 5+58 MW (Neova Group 2023, Heinolan kaupunki 2023)	Kyllä
Kujala	Lahti	23	8			Kyllä
Pennala	Orimattila	7	18	14 km: 45 MW, 4–5 turbiinia (Hämeen ELY-keskus 2022)	16 km: 100 MW (Neoen Renewables Finland Oy 2023)	Ei
Nastola (radanvarsi)	Lahti	21	18			Kyllä
Salpakangas	Hollola	37	4			Kyllä
Järvelä	Kärkölä	14	26			Kyllä
Vääksy (Loukkuharju)*	Asikkala	21	20*			Kyllä

Taulukko 1. Päijät-Hämeen energiaekosysteemialueiden ominaisuudet, lähialueiden uusiutuvan energian tuotantopotentiaalit ja käynnissä olevat uusiutuvan energian hankkeet. *: Tuulivoima-alueen etäisyysrajana käytettiin 20 kilometriä.

Alueiden jatkotarkastelu

Seuraavaksi arvioidaan kunkin alueen potentiaali itsenäisenä energiaekosysteeminä sekä kustannusten että kestävyysvaikutusten kannalta. Muutamalle alueelle valitaan energiavirtojen optimaaliseksi hyödyntämiseksi niiden erityispiirteiden mukaiset teknologiset ratkaisut. Viimeisessä vaiheessa lupaavimmat kohteet mallinnetaan, mistä saadaan tarkempaa tietoa saavutettavissa olevista hyödyistä ja integraatioista energiaverkkoihin ja muihin lähialueiden toimijoihin.

Lähteet

Chertow, M. R. 2007. ‘Uncovering’ Industrial Symbiosis. Journal of Industrial Ecology. Vol. 11 (1), 11–30. Viitattu 27.7.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1162/jiec.2007.1110

FCG Finnish Consulting Group Oy. 2023. Päijät-Häme tuulivoimaselvitys. Raportti. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2023/09/Paijat-Hameen_tuulivoimaselvitys_raportti.pdf

Heinolan kaupunki. 2022. Heinolassa ja Asikkalassa puhalletaan eteenpäin Huukinkorven tuulivoimahanketta. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://www.heinola.fi/ajankohtaista/heinolassa-ja-asikkalassa-puhalletaan-eteenpain-huukinkorven-tuulivoimahanketta/

Heinolan kaupunki. 2023. Keskustelutilaisuus Laviassuon aurinkopuistohankkeesta Vierumäellä 28.2.2023. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://www.heinola.fi/ajankohtaista/keskustelutilaisuus-laviassuon-aurinkopuistohankkeesta-vierumaella-28-2-2023/

Hämeen ELY-keskus. 2022. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) soveltamisesta yksittäistapauksessa Kuivannon tuulivoimahankkeessa. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/ABO%20Wind%20Oy%2C%20Kuivannon%20tuulivoimahanke%2C%20Orimattila.pdf

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Siirtymä uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden hiilineutraaleihin ekosysteemeihin. Viitattu 27.7.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/siirtyma

Maanmittauslaitos. 2023. Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu. Viitattu 24.10.2023. Saatavissa https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/

Neoen Renewables Finland Oy. 2023. Orimattilan Pakaan aurinkovoimahanke. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://www.orimattila.fi/dokumentit/kaavoitus/uudenkartanon-aurinkovoimala/2001-hankekuvaus-pakaa-2023-08-07

Neova Group. 2023. Laviassuon aurinkovoimapuisto. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://www.neova-group.com/fi/tuotteet/tuuli-ja-aurinkovoima/tuuli-ja-aurinkovoimahankkeet/laviassuon-aurinkovoimapuisto/

Kirjoittaja

Vilppu Eloranta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Siirtymä-hankkeen projektipäällikkönä ja energiajärjestelmien TKI-asiantuntijana. Hän on kolminkertainen energiatekniikan diplomi-insinööri.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/638728 (CC0)

Julkaistu 8.11.2023