Osaamisen kehittämisestä vauhtia käyttäjälähtöiseen tuotekehitystyöhön

Käyttäjälähtöinen tuotekehitystyö tulee muotoilla asiakaslähtöisesti. Se tulee tuotteistaa markkinoille ja sen ympärille on osattava rakentaa toimiva brändi. Tämä edellyttää taitoa ottaa rohkeasti käyttöön uusia välineitä ja menetelmiä, tehdä nopeita ja ketteriä kehittämisen kokeiluja sekä työskennellä kehittämistiimin osana. Tällaista kehittäjän mieltä tarvitaan mm. silloin, kun työskennellään innovaattorina LAB-ammattikorkeakoulun kasvualustoilla.

Kirjoittaja: Ilkka Väänänen

Kestävä Kehittäjä aka Green Innovator -koulutus

Koulutuskeskus Salpauksen, LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteistyössä suunnittelema käytännönläheinen Green Innovators -koulutusohjelma toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2021. Koulutuksen tavoitteena oli tukea opiskelijoiden luontolähtöisten palveluinnovaatiotuotteiden ja -palveluiden kehittämisprosessiin liittyviä taitoja. Opintoihin liittyi aitoja kehittämistöitä sekä oman organisaation sisäisessä että ulkoisessa työympäristössä ja -verkostoissa.

Oppisopimuskoulutuksena toteutettava tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto koostui yhdeksästä teemasta, joihin kaikkiin sisältyi verkkotyöskentelyä, sparrausparin ja -ryhmän yhteistyötä sekä nopeita kokeiluja erilaisia kehittämisen menetelmiä hyödyntäen. (Koulutuskeskus Salpaus n.d.). Koulutuksen sisällölliset teemat olivat

Kokeileva kehittäminen
Innovaattorina toimiminen
Tuotesuunnittelu ja elinkaariajattelu
Digitalisaatio tuotekehityksen tukena
Asiakkuus kehittämisen keskiössä
Käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu
Brändin rakentaminen
Tuotteistaminen ja markkinointi
Lean-ajattelu tuotekehityksessä

Kokeilevan kehittämisen teemassa tarkasteltiin kiertotaloutta ja kestävää kehitystä sekä kokeilukulttuuria ja kehittämistä yhdessä verkostojen ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi se sisälsi strategian mukaisen kehittämisen sekä nopeiden kokeilujen ja ideointityökalujen perusteita. Innovaattorina toimimisen yhteydessä perehdyttiin heikkoihin signaaleihin ja megatrendeihin, kehittäjän mieleen ja menetelmiin, osallistamisen kulttuuriin ja luovuuden tukemiseen muutoksessa. Lisäksi tunnistettiin oma toiminta- ja temperamenttityyli kehittäjänä.

Tuotesuunnittelu ja elinkaariajattelu sisälsi kiertotalouden tuotanto-kulutusjärjestelmän sekä tuotesuunnittelun perusteita kuten käyttöikä, materiaalien käyttö, energiatehokkuus ja kierrätettävyys. Digitalisaatio tuotekehityksen tukena -teemassa tarkasteltiin oman organisaation digikuntoa, rohkeaa digityökalujen hyödyntämistä tuotekehityksessä ja viestinnässä sekä osallistamista erilaisissa digialustoissa.

Asiakkuus kehittämisen keskiössä painottui tulevaisuuden strategisiin asiakkuuksiin ja asiakasprofilointiin ja -kokemukseen. Teemassa huomioitiin niin sisäiset kuin ulkoiset asiakkaat ja niiden mukainen kohderyhmäviestintä eri kanavissa. Käyttäjälähtöiseen palvelumuotoiluun kuului palvelumuotoilun idea ja prosessi sekä menetelmät ja työkalut. Lisäksi siinä perehdyttiin palvelupolkuihin ja kontaktipisteisiin sekä lisäarvon tuottamiseen asiakkaalle.

Brändin rakentaminen kattoi puolestaan vahvan brändin ja asiakaskokemuksen merkityksen mainekuvan rakentamisessa, brändilupauksen ja visuaalisuuden sekä yhtenäisen yritysilmeen. Tuotteistamisen ja markkinoinnin yhteydessä tarkasteltiin asiakkaan osallistamista. Palvelutarjonnan näkökulmasta siinä huomioitiin palvelulupaus, resurssitehokkuus ja konseptointi sekä myyntiargumentit.

Lean-ajattelu tuotekehityksessä -teeman sisältönä olivat asiakaslähtöinen kehittäminen, tiedolla johtaminen sekä Lean-työkalut ja menetelmät. Viimeisessä Uudet liiketoimintamallit -teemassa keskityttiin vielä kestävän kehityksen liiketoimintamalleihin, palveluprosessien optimointiin, palveluistamiseen ja leasingiin. Lisäksi siinä tarkasteltiin tuotteiden ja palveluiden jakamista sovellusalustoihin, käyttöiän pidentämistä ja materiaalien kierrätystä.

Kehittämistehtävänä ideoida hyvinvointia elinympäristöstä, liikkumisesta ja matkailusta

LAB-ammattikorkeakoulun GoGreenRoutes-hanke (2021) toimi yhtenä kehittämiskohteena koulutuksessa. Yhteistyötä tehtiin Lahden korkeakoulujen järjestämän Summer School Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden 2021 koulutuskokonaisuuden kanssa, missä kansainväliset opiskelijaryhmät ideoivat opettajien ohjauksessa Lahden luontoon liittyviä ja skaalautuvia tuotteita ja toimintamalleja (Väänänen & Kämäräinen 2021). Myös LABin kolmen monialaisen opintojakson (Sustainability in tourism and leisure, Experience design, Holistic approach to well-being tourism) opiskelijat ja opettajat osallistuivat GoGreenRoutes-hankkeeseen palvelumuotoilun ja kestävän liiketoiminnan kehittämisen näkökulmista. Tuotoksena syntyneet keskeisten loppukäyttäjien (asiakkaiden) tarpeet ja toivottu asiakaskokemus esitetään kuvissa 1 ja 2 sekä hyvinvoinnin palveluinnovaatiotoiminnan liiketoimintamalli kuvassa 3.

Asiakasprofiloinnissa (Kuva 1) keskityttiin turvallisen ja esteettömän hyvinvoinnin edistämiseen vehreässä ja rauhallisessa ympäristössä. Tavoitteita ja toisaalta myös esteitä tarkasteltiin kohdennetusti ikääntyneiden näkökulmasta.

Kuva 1. Asiakasprofiili (Kuva: Ilona Katajisto, Siina Vitikka, Helena Rautiainen & Samat Vitikka)

Asiakkaan kokemaa lisäarvoa jäsennettiin Value Proposition Canvaksen (Kuva 2.) avulla. Lisäarvoa tarkasteltiin sekä hyötyjen että haittojen näkökulmasta.

Kuva 2. Asiakkaan kokema lisäarvo (Kuva: Ilona Katajisto, Siina Vitikka, Helena Rautiainen & Samat Vitikka).

Business Model Canvaksen jäsennyksen (Kuva 3) avulla suunniteltiin “Rock Your Mind & Body” -liiketoimintamallia, viitekehystä ja rakennetta, jonka avulla konseptoitiin luontolähtöisiä ja kokonaisvaltaisia hyvinvoinnin palveluja asiakasprofiilin mukaisesti ikääntyneille. Suunnittelupohja koostui kahdestatoista osasta (Purpose, Milestones, Actions, Roles of the members, Resources, Scope, Stakeholders, Constraints, Success criteria, Results & outcomes, Users, Risks).

Kuva 3. Hyvinvoinnin palveluinnovaatiotoiminnan liiketoimintamalli (Kuva: Ilona Katajisto, Siina Vitikka, Helena Rautiainen & Samat Vitikka).

Lopuksi

Luovuus ja monialaisuus on suuri mahdollisuus ja rikkaus laaja-alaisessa kehittämisessä. Tuotekehitystyöllä tarkoitetaan tuotteen, palvelun tai toimintamallin kehittämistä ja merkittävää siinä onkin saada aikaan uusi tuote, palvelu tai toimintamalli. Tuotekehitysorientoitunut henkilö voi toimia alasta riippumatta työtehtävissä, joissa on mahdollisuus ja valtuudet ideoida, suunnitella ja toteuttaa tuotekehitystöitä kehittämistiimin kanssa.

Tuotekehityskoulutus jatkuu Koulutuskeskus Salpauksessa keväällä 2022. Tällöin alkavassa koulutuksessa painottuu kunnallinen palvelutoiminta.

Lähteet

GoGreenRoutes. 2021. Go Green: Resilient Optimal Urban Natural, Technical and Environmental Solutions. European Commission. Viitattu 1.3.2022. Saatavissa https://cordis.europa.eu/project/id/869764

Koulutuskeskus Salpaus. N.d. Green Innovators -kanava. Youtube. Viitattu 1.3.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/channel/UCu-etB7XJmdN4K3ajvlf-6A/videos

Koulutuskeskus Salpaus. 2021. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto. Viitattu 1.3.2022. Saatavissa https://www.salpaus.fi/koulutusesittely/tuotekehitystyon-erikoisammattitutkinto-2/

Opetushallitus. 2017. ePerusteet-palvelu. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/1922821

Väänänen, I. & Kämäräinen, K. 2021. The European Summer School 2021 Goes to the Green Routes. LAB Focus. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/en/the-european-summer-school-2021-goes-to-the-green-routes/