Yhteys työelämään on yhä oleellisempi osa korkeakoulujen työskentelyä ja se haastaa kehittämään sitä tukevaa pedagogiikkaa, sillä työelämässä tapahtuvalla oppimisella on keskeinen merkitys opiskelijan ammatillisen osaamisen rakentumisessa. Mahdollistamalla joustavia oppimispolkuja edistetään tutkintojen valmistumista ja sujuva siirtymä työelämään. Mitä joustavampaa työelämän ja oppilaitoksen välinen yhteistyö on, sitä paremmat edellytykset se luo oppimiselle ja tulevaisuuden työelämätaitojen hankkimiselle.

Kirjoittajat: Tarja Kempe-Hakkarainen ja Virve Pirttikoski

Osallisuuskortteli -hankkeessa on LAB -ammattikorkeakoulun, Lahden Diakonialaitoksen (Dila) ja Harjulan Setlementin yhteistyönä lähdetty muotoilemaan toimintamallia, jossa korkeakoulu ja työelämä yhdessä luovat sosionomiopiskelijoille teoriaa ja käytäntöjä yhdistäviä oppimisympäristöjä työelämään. Sujuva yhteistyö ja eri osapuolten sitoutuminen opiskelijan oppimisprosessin tukemiseen ja ohjaamiseen yhteisenä päämääränä on opiskelijan kannalta merkityksellistä oppimisen edistämisessä. Opettajan ja työelämän yhteisen ohjauksen ja tuen merkitys korostuu erityisesti silloin kun opiskelijalla on lisätuen tarpeita, jotka voivat liittyä esimerkiksi oppimisvaikeuksiin tai elämäntilanteeseen (Airila ym. 2019, 27).

Opiskelija oppimisprosessin omistajana ja aktiivisena toimijana

Osallisuuskorttelissa ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyö toteutuu opinnollistamisen kautta eli eri opintojaksojen opiskelu viedään työpaikalle. Opinnollistaminen on vaihtoehtoinen suoritustapa, jossa opiskelija hankkii opintojakson osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien mukaista osaamista tekemällä työtä Dilassa tai Harjulassa. Sopivia työtehtäviä kartoitetaan opiskelijan, opettajan ja työelämäohjaajan yhteistyönä. Kun työtehtävät on yhdessä sovittu, lähtee opiskelija niitä toteuttamaan itsenäisesti sekä yhteistyössä työelämän tiimin kanssa. Työtehtävät limittyvät työtiimin ajankohtaisiin tehtäviin.

Opiskelija on oppimisprosessin omistaja, mutta prosessin tavoitteellinen edistäminen edellyttää tiivistä ohjausta opettajalta työelämäohjaajalta. Opiskelijalle opinnollistamisen käsitteet, työskentelytavat ja työympäristön käytänteet ovat aluksi vieraita. Parhaimmillaan oppiminen työelämässä mahdollistaa opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamisen lisäksi opiskelijalle lisää taitoja itseohjautuvuuteen, ongelmanratkaisuun ja tiimityöskentelyyn (ks. esim. Mäki & Siirilä 2020, 104-105). Tässä ajassa myös epävarmuuden sietokyky on tärkeä työelämätaito (Pirhonen ym. 2020, 54-55). Opinnollistamisen prosessissa ei ole valmiita tehtäviä tai valmiita vastauksia, vaan opiskelija joutuu sietämään epävarmuutta oppimisprosessissa.

Opettaja opiskelijan oppimisprosessin ohjaajana

Opiskelijan työelämässä tapahtuvan oppimisprosessin ohjaaminen ja tukeminen edellyttää uudenlaista opettajuutta. Opettajan rooli uudenlaisten oppimisympäristöjen muotoilijana vaatii paitsi kokemusta työelämäyhteistyöstä, myös toimivia yhteistyösuhteita. Hyvät yhteydet työelämään tukevat opettajan työelämän tuntemusta ja auttavat ymmärtämään työn ja ammatillisten vaatimusten muutoksia työelämässä. (Airila ym. 2019, 28.)

Työelämässä tapahtuvan oppimisprosessin ohjaaminen edellyttää opettajalta astumista pois omalta maaperältä sekä epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä. Opiskelijalähtöisessä opinnollistamisessa korostuu yhteinen pedagoginen suunnittelu opiskelijan, työelämäohjaajan ja opettajan kanssa. Opiskelijan ohjauksessa painottuu siis aiempaa enemmän ohjaava ja valmentava ote: opettaja on paitsi oma alansa asiantuntija, myös entistä vahvemmin oppimisen ohjaaja, joka tukee myös työelämäohjaajaa opiskelijoiden ohjaustyössä. (Airila ym. 2020, 79.)

Työelämässä tapahtuvan oppimisen ohjaamisessa opettajan ohjaustyön huomio kohdistuu opiskelijan erilaisiin oppimisen prosesseihin, niihin liittyvään tietoperustaan ja ajatteluun. Korkeakouluopettajan avaintaitoja ovat myös opetussuunnitelman ja osaamisen kriteerien korkeakoulutasoisuutta edistävä tulkinta sekä sujuva käyttö ohjauksen työkaluna osaamisen tunnistamisessa. Opettajan tulee osata myös suunnitella, toteuttaa ja kehittää korkeakoulutasoisia näyttöprosesseja. Tämä edellyttää opettajalta monipuolista osaamisen osoittamisen ja arvioinnin menetelmien tuntemusta. (Mäki 2020, 41- 42.)

Työelämäohjaaja työympäristön asiantuntijana ja kouluttajana

Kun oppiminen viedään työympäristöön, tarjoaa se opiskelijalle hyvän näköalapaikan päästä tekemään jo olemassa olevia työtehtäviä, mutta myös kehittämään uudenlaisia toimintamalleja ja palveluja. Opintojen suorittaminen työympäristössä edellyttää organisaatiolta kehittämismyönteisyyttä ja sujuvaa yhteistyötä korkeakoulun kanssa. Tarvitaan yhteistä ymmärrystä oppimisprosessista, eli oppimisen tavoitteista, sitä tukevista menetelmistä ja arvioinnista (Airila ym. 2019, 28). Parhaimmillaan yhteistyö tarjoaa myös työpaikalle mahdollisuuden uuden oppimiseen (Airila ym. 2019, 38).

Työelämäohjaaja on omassa työssään asiantuntija ja lisäksi opinnollistamisen prosessissa opettajan ohella yksi ohjaajista. Yksittäisen työntekijän tuleekin olla tietoinen omasta roolistaan ja vastuistaan suhteessa oppilaitokseen ja opiskelijan oppimisprosessiin (Piirainen ym. 2019, 21). Työelämäohjaajalta vaaditaan myös reflektointiosaamista sekä oman osaamisen tunnistamista ja jakamista, jotta hän pystyy omalta osaltaan ohjaamaan opiskelijan kehittymistä kohti asiantuntijuutta (ks. esim. Moisio & Mäki 2017, 35).

Lopuksi

Yhteistyö Osallisuuskorttelin eri toimijoiden välillä on koettu hyödylliseksi ja se edesauttaa liittämään työssä oppimisen osaksi korkeakoulupedagogiikkaa. Tähänastiset kokemukset ovat osoittaneet miten tärkeää on, että hankkeessa on työelämäkumppaneita, joilla on mahdollisuutta, halua ja kiinnostusta korkeakoulutasoisen opetuksen ja oppimisen kehittämiseen työpaikoilla. Keväällä 2021 kehittämistoiminta kohdistuu toimintamallin edelleen kehittelyyn ja opinnollistamisen ohjausosaamisen vahvistamiseen työyhteisöissä. Kehittämistarpeiksi on tunnistettu myös korkeakoulutasoisten osaamisen näyttöjen ja arvioinnin tapojen monipuolistaminen osaamisen osoittamiseksi.

Lähteet

Airila, A., Mattila-Holappa, P., Kurki, A.-L., & Nykänen, M. 2019. Työelämässä oppiminen, ohjaus ja oppilaitos-yhteistyö työpaikkojen näkökulmasta. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. Vol. 21 (2), 24–41. [Viitattu 23.11.2020]. Saatavissa: https://akakk.fi/wp-content/uploads/AKAKK-2.19-Airila-et-al.pdf

Moisio, A. & Mäki, K. 2017. Opiskeleva asiantuntija vai asiantuntijatyötä tekevä opiskelija? – Työn opinnollistaminen osaamisen johtamisen tukena. Teoksessa: Mäki, K., Moisio, A. & Aura, P. Kolme kulmaa opinnollistamiseen. Opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Haaga-Helian julkaisut 6/2017. 33-35. [Viitattu 9.12.2020]. Saatavissa: http://www.amktoteemi.fi/sites/amktoteemi/files/HH%20Kolme%20kulmaa_verkkoversio.pdf

Mäki, K. 2020. Pedagogi osaamisen tunnistajana. Teoksessa: Virtanen, A., Tynjälä, P. & Helin, J. (toim.) Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. 41-42. [Viitattu 4.12.2020]. Saatavissa: https://www.tyopeda.fi/julkaisut/tyoelamapedagogiikka-korkeakoulutuksessa.pdf

Mäki, K. & Siirilä, J. 2020. Löytävätkö korkeakoulu ja työelämä toisensa korkeakouluopinnoissa? Teoksessa: Mäki, K. (toim.) Oppiva asiantuntija vai asiantuntijaksi opiskeleva? Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Haaga-Helia julkaisut 10/2020. 103-105. [Viitattu 4.12.2020]. Saatavissa: https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2020-12/oppiva-asiantuntija-web.pdf

Pirhonen, M., Sajasalo, P., Kovalainen, M. & Süsse, T. 2020. Epävarmuuden siedätyshoitoa opintojen osana. Teoksessa: Virtanen, A., Tynjälä, P. & Helin, J. (toim.) 2020. Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. 54-57. [Viitattu 7.12.2020]. Saatavissa: https://www.tyopeda.fi/julkaisut/tyoelamapedagogiikka-korkeakoulutuksessa.pdf

Kirjoittajat

Tarja Kempe-Hakkarainen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla sekä asiantuntijana Osallisuuskortteli -hankkeessa.

Virve Pirttikoski toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla sekä asiantuntijana Osallisuuskortteli -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/954284 (CC0)

Julkaistu 16.12.2020

Viittausohje

Kempe-Hakkarainen, T. & Pirttikoski, V. 2020. Oppimisprosessin muotoilua työelämäyhteistyönä Osallisuuskorttelissa. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/oppimisprosessin-muotoilua-tyoelamayhteistyona-osallisuuskorttelissa/