Oppimisen oivalluksia moniammatillisesta työpajatyöskentelystä kohti ammatillisuutta

Moniammatillinen toiminta sosiaali- ja terveysalalla mahdollistaa laadukkaat ja turvalliset palvelut. Sote-alan opiskelijoiden tulee opintojen aikana saavuttaa sekä moniammatillinen että oman koulutusalansa asiantuntijuus ja ammatti-identiteetti. Jotta tämä mahdollistuu, tarvitaan yhteisiä oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat yhteistyöosaamista. Kaikkien LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ydinosaamisessa olevalla opintojaksolla “Asiantuntijana monialaisissa verkostoissa” painottuu muun muassa kollegiaalisuuden merkitys ja turvallisuuden huomioiminen osana asiantuntijuutta. Opiskelijoilta on saatu työpajojen yhteydessä kokemuksia yhteisestä työskentelystä ja oppimisen tuomista oivalluksista, joista esimerkkejä esitetty tässä artikkelissa.

Kirjoittajat: Pirjo Knuuttila, Kati Nirkko ja Sanna Nurmiainen

Ammatillista kasvua tapahtuu sekä opintojen aikana, että työelämässä. Ammatti-identiteetti kuvastaa ihmisen käsityksiä itsestään toimijana omassa ammatissaan. Ammatillisen identiteetin ohelle kehittyvä monialainen identiteetti on tärkeä tekijä sosiaali- ja terveysalan yhteistyön vahvistamisen kannalta (Reinders & Krijnen 2023). Yhteenkuuluvuuden tunteella moniammatillisessa tiimissä tarkoitetaan tunnetta, jossa yksilöt näkevät itsensä osana tiimiä, joka koostuu eri ammattien edustajista ja tavoittelee yhteisiä päämääriä. Positiivinen kokemus moniammatillisen tiimin jäsenenä tekee moniammatillisesta identiteetistä näkyvämmän ja siten keskeisemmän osan minäkuvaa. (Sänger ym. 2024.) Monialainen oppiminen tukee ammatillisen ja monialaisen identiteetin sekä niiden yhdistelmän rakentumista. Yhteistyöhön sitoutumista tukee kuuluminen laajempaan ryhmään kuin oman alaan. Vuorovaikutuksen keinoin luodaan otolliset olosuhteet monialaiseen oppimiseen. (Miettinen ym. 2025.)

Ajattelimme yllättävän samanlaisesti, vaikka olimme kolmesta eri koulutusalasta

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa selvityksessä sote-integraation edellyttämästä monialaisesta yhteistyöosaamisesta käy ilmi, että monialaisessa oppimisessa identiteettiä jäsennetään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Identiteettityöhön sisältyy neuvottelua oman ja muiden roolien välillä. Monialaisessa yhteistyössä yksilön oppiminen kumuloituu osaksi yhteisön osaamista ja muokkaa sitä tavalla, joka voi vastata sote-integraation edellyttämään osaamistarpeeseen. Oppiminen monialaisessa yhteistyössä ja identtiteetin kehittyminen tulee tunnistaa, tunnustaa ja yhteensovittaa. (Timperi 2022.)

Lähestymissuunta eri koulutusaloilta toi hienosti laajennusta asiakastilanteen käsittelyyn

Asiakas- ja potilasturvallisuus on monialaista osaamista

LAB-ammattikorkeakoulun moniammatillisessa työpajoissa (LAB 2025) opiskelijat ovat pohtineet moniammatillisuutta, monialaisuutta ja systeemisyyttä. Opintojaksolla opiskelijatiimit ovat harjoitelleet moniammatillista toimintaa ja vahvistaneet omaa ammatillista osaamistaan ratkaisemalla sote-asiakkaiden palvelu-, hoito- ja kuntoutustarpeita yhdessä. Näiden teemojen lisäksi yksi kantava teema on ollut kokonaisturvallisuus; niin asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmalta kuin työturvallisuuden huomioimisessa.

Auttoi ymmärtämään kokonaisvaltaisuuden tärkeyden sote-alan palveluissa

Sosiaali- ja terveydenhuolto on olemassa vain asiakkaita ja potilaita varten, tarkoituksena ei ole niinkään ylläpitää pelkkää järjestelmää ja palveluita, vaan todellinen tarkoitus on vastata asiakkaiden ja potilaiden aitoon tarpeeseen oikea-aikaisista, laadukkaista, asiakaskeskeisistä, turvallisista ja asianmukaisesti toteutetuista palveluista, hoidosta sekä kuntoutuksesta. Terveydenhuollon toiminnan on aina perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että palvelut järjestetään, tuotetaan ja toteutetaan siten, että asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen sekä taloudellinen turvallisuus eivät vaarannu. (STM 2022.)

Eri ammattilaisten näkökulmat asiakkaan palvelutarpeesta edistävät asiakkaan kokonaisvaltaista sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen toteutumista.

Valtioneuvosto on julkaisut asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman vuosille 2022–2026, jonka visiona on: Suomi, asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026 (STM 2022). LAB ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat osallistuvat Suomen asiakas- ja potilasturvallisuuden vision toteuttamiseen harjoitteluidensa sekä opintojaksojen kautta.

Positiivinen kokemus toimia moniammatillisesti antoi intoa odottaa oikeita työelämän moniammatillisia tilanteita

Työturvallisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa rakentuu voimassa olevan Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian (STM 2022) kahden kärjen varaan; Yhdessä potilaan ja asiakkaan kanssa sekä Hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset. Sosiaali- ja terveysalalla toimiva henkilöstön tulee olla osaavaa, ammattitaitoista ja asiantuntijoita omalla alallaan, koska nämä tekijät vaikuttavat toiminnan tuloksellisuuteen ja menestymiseen (Työturvallisuuskeskus 2025).

Näkemyksiä toisen alan edustajilta tuli paljon

Toimiva, monialainen tiimi välittää aidosti tietoa asiakkaasta ja potilaasta, joten yhteistyön tekeminen koetaan psykologisesti turvallisemmaksi (Laitinen ym. 2025). Sosiaali- ja terveysalan työn suurimmat kuormitustekijät koetaan olevan työn fyysisyydessä, psykososiaalisesta kuormituksesta, työajoista sekä eettisistä haasteita. Kuormittumisen kokemukset ovat sosiaali- ja terveysalalla varsin yleisiä, vaikkakin kuormittavuus vaihtelee henkilöiden, työympäristön ja työnluonteen vuoksi. Keinoja kuormittavuuden hallintaan ja työturvallisuuden lisäämiseen ovat työnantajan antama perehdytys ja tuki, yhteinen keskustelu sekä oman osaamisen kehittäminen (Työturvallisuuskeskus 2013; Airila & Savinainen 2023).

Työntekijän uupumisen ennaltaehkäisyyn moniammatillisuus on hyvä

Kollegiaalisuus moniammattillisessa tiimityössä

Kollegiaalisuudella (lat. collegium) on aikoinaan tarkoitettu yhteisöä, jolla on yhteinen päämäärä. Kollegiaalisuudessa tärkeimpinä näkyvät luottamus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Kollegiaalisuus rakentuu yhteistyöstä, jossa ammattilaiset tukevat ja auttavat toisiaan. Se nähdään usein myös hyvänä ja arvokkaana, jossa esiintyy yhteisvastuullista toimintaa, sisältäen tarvittavan työtehtävien priorisoinnin. Kollegiaalisuuden avulla varmistetaan asiakkaille ne palvelut, joita he tarvitsevat. (Arala ym. 2015.)

Kollegiaalisuuteen sisältyy ihmisarvon kunnioittaminen sekä kollegan oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu. Kollegiaalisuuteen katsotaan kuuluvan myös välittämisen etiikka, jossa korostuu työkaverin kohtaaminen ja huomioiminen. Kollegiaalisuuden merkitys korostuu arjen eettisissä pulmissa, jolloin työntekijä joutuu pohtimaan, mikä on oikein ja mikä väärin. Sosiaali- ja terveysalalla näissä tilanteissa ei ole olemassa yhtä ainutta ratkaisua, vaan vaihtoehtoja ja ratkaisuja voi olla useita ja niitä punnitaan yhdessä. Haastavissa tilanteessa kollegan kanssa on mahdollista pohtia eri valinnoista. Tällöin kollegan ohjaus, tuki ja palaute voivat toimia työssä voimavaroina. Kollegan tuella ja avulla jaksaa työskennellä haastavienkin tapauksien parissa, sillä se vähentää stressiä ja lisää työtyytyväisyyttä. (Karasti 2019.)

Moniammattillisuus on voimavara

Kangasniemen ym. (2015) mukaan moniammatillisessa tiimityössä korostuu jaettu asiantuntijuus eri ammattilaisten välillä. Kollegiaalisuus mahdollistaa työntekijän asiantuntijuuden kehittymistä.

Moniammatillinen tiimi tarvitsee jokaisen alan ammattilaisia, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen!

Ammatillinen kehittyminen vaatii jatkuvaa muuttumista ja kehittymistä tilanteen mukaan. Asiantuntijuus koostuu opiskelusta ja kokemuksesta, jossa työntekijä kehittää itseään jatkuvasti. Parhaimmillaan monialainen tiimityö ja jaettu asiantuntijuus lisäävät ammattilaisen osaamista. Yhteisöllisyys ja yhdessä oppiminen tukevat asiantuntijuudessa kehittymistä. Kollegiaalisuus liittyy vahvasti kehittyvään asiantuntijuuteen. (Karasti 2019.)

Lähteet

Airila, A. & Savinainen, M. 2023. Sosiaali- ja terveysala – tutkittua tietoa ja keinoja työn kuormituksen hallintaan. Helsinki: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Tietoa työkyvystä 1/2023. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://www.varma.fi/globalassets/tyonantaja/tietoa-tyokyvysta-sosiaali-ja-terveysala.pdf

Arala, K., Kangasniemi, M., Suutarla, A., Haapa, T. & Tilander, E. 2015. Kollegiaalisuuden eettinen perusta. Teoksessa Becker, E., Hahtela, N. ja Ranta, I. (toim.). Hoitotyön vuosikirja 2015: kollegiaalisuus hoitotyössä Helsinki: Fioca Oy. 9–23.

Kangasniemi, M., Haapa, T., Tilander, E., Arala, K. & Suutarla, A. 2015. Ammattien välinen kollegiaalisuus. Teoksessa Becker, E., Hahtela, N. ja Ranta, I. Hoitotyön vuosikirja 2015: Kollegiaalisuus hoitotyössä. Helsinki: Fioca Oy. 25–42.

Karasti, S. 2019. ”Ei tätä työtä pitäis tehä yksin”. Yksintyöskentelevien sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijöiden kokemuksia kollegiaalisen tuen puuttumisesta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän Yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Sosiaalityö. Jyväskylä.

Knuuttila, P., Nirkko, K. & Nurmiainen, S. 2025. Työpajatyöskentely vahvistaa monialaista osaamista. LAB Pro. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tyopajatyoskentely-vahvistaa-monialaista-osaamista/

Laitinen, J., Selander, K., Nikunlaakso, R. & Ervasti, J. 2025. Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-199-4

Miettinen, A., Kekoni, T. & Mönkkönen, K. 2025. Monialaisen identiteetin rakentuminen oppimisessa. Teoksessa Ritala-Koskinen, A., Räsänen, J-M. & Salo, A. (toim.) 2025. Sosiaalityö ja sote-integraatio. Tampere: Tampere University Press. 263–289. Viitattu 19.11.2025. https://doi.org/10.61201/tup.961.c1742

Reinders, J. J. & Krijnen, W. 2023. Interprofessional identity and motivation towards interprofessional collaboration. Medical Education. 57 (11), 1068–1078.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:2. Viitattu 17.11.2025. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8464-6

Sänger, A.B., Stalmeijer, R.E., Beausaert, S., de Nooijer, J. 2024. Fostering interprofessional identity formation to support interprofessional collaboration – Identifying guidelines for educational design. Advances in Health Sciences Education. Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10459-025-10478-9

Timperi, T. 2022. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen: Selvityshenkilön raportti. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:22. Viitattu 16.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5399-4

Työturvallisuuskeskus. 2013. Perehdyttäminen ja työhön opastus – ennakoivaa työsuojelua. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://ttk.fi/julkaisu/perehdyttaminen-ja-tyonopastus-ennakoivaa-tyosuojelua/

Työturvallisuuskeskus. 2025. Sosiaali- ja terveysala. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://ttk.fi/tyoturvallisuus/toimialakohtaista-tietoa/sosiaali-ja-terveysala/