Oppimisen muotoilulla uusia suuntia pedagogiseen suunnitteluun

Oppijalähtöisessä suunnittelussa on huomioitava monia asioita, mutta niiden yhtäaikainen tarkastelu on haastavaa. Ratkaisuna on vaiheistettu oppimisen muotoilun prosessi, jonka päävaiheet esitellään tässä artikkelissa. Valitun oppimismuotoilun menetelmän tarjoamat työpohjat tukevat pedagogista suunnittelua eri vaiheissa. Oppimismuotoilu on hyvä huomioida myös parhaillaan rakenteilla olevassa korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa Opin.fi -alustassa, jonne korkeakoulut tulevat jatkossa tuottamaan jatkuvan oppimisen opintotarjonnan. Opintojaksojen pitää täyttää Digivisio 2030 digipedagogiikan laatukriteerit, jolloin ne ovat saavutettavia ja niiden oppimisprosessit oppijalähtöisiä sekä pedagogiselta käsikirjoitukseltaan eheitä kokonaisuuksia.

Kirjoittajat: Minna Markkanen ja Minna Ulmala

Uudenlaisen pedagogisen suunnittelun idea perustuu oppimisen muotoiluun

Oppijalähtöisen toiminnan suunnittelussa keskeistä on erilaisten oppijoiden tarpeet. Marstion (2021, 11) mukaan oppijalähtöisessä suunnittelussa on siirrytty sisältö-, opettaja- ja opetuskeskeisistä lähtökohdista oppija-/käyttäjälähtöiseen oppimisen kokemuksen muotoiluun teknologiaa hyödyntäen. Oppijalähtöisen suunnittelun keskiössä ovat osaamistavoitteista johdetut sisällöt, rakenne, ajoitus, pedagogiset ratkaisut, oppimisaktiviteetit sekä arvioinnin välineet. Oppijan lähtötason arviointi, ennakko-odotusten kartoittaminen ja osaamistavoitteiden avaaminen tarkentavat oppimisprossin suunnittelua ja toteutusta.

Oppijalähtöisessä suunnittelussa on useita elementtejä, mikä tekee oppimisen muotoilusta monimutkaista eikä kaikkea pystytä ottamaan huomioon samanaikaisesti. Avuksi tulevat erilaiset oppimisen muotoilun menetelmät ja niiden tarjoamat työpohjat. Myös muotoiluprosessin vaiheistaminen helpottaa oppimiskokemuksen muotoilua. Prosessi voidaan jakaa neljään päävaiheeseen (Kuvio 1): opinnon juonen kehittely, pedagogisen käsikirjoituksen laatiminen, opinnon rakentaminen sekä reflektointi ja jatkokehitystyö (Marstio 2021).

Kuvio 1. Oppimisen muotoiluprosessin päävaiheet. (Kuvio: Minna Ulmala)

Opinnon juonen kehittely alkaa opinnon kohderyhmään eli oppijoihin tutustumalla, työelämän tarpeet tunnistamalla ja opinnon tavoitteet määrittelemällä. Niihin saa tukea Oppimismuotoilun menetelmäkorttien Osaamistarvekartoitus ja Oppimislupaus -työpohjista (Laurila 2023).

Pedagoginen käsikirjoittaminen, opinnon rakentaminen ja uudistaminen

Pedagogisen käsikirjoituksen laatimisen vaiheessa apuna ovat esimerkiksi Ydinainesnalyysi-, Bloomin taksonomia- ja Konstruktivistinen linjakkuus -työpohjat (Laurila 2023). Viimeksi mainitussa eritellään oppijan osaamistavoitekohtaisesti, mitkä oppimistehtävät tukevat oppijaa osaamistavoitteiden saavuttamisessa ja kuinka oppija osoittaa saavuttaneensa tavoitteet.

Pedagogisen käsikirjoituksen laatimisessa voi käyttää Pedagoginen käsikirjoitus -työpohjaa (Laurila 2023), jossa muotoillaan oppimisprosessin vaiheet. Ne voidaan myöhemmin visualisoida oppijoille oppimispolkuna kuvakäsikirjoituksen tai aikajanan avulla. Pedagogisessa käsikirjoituksessa suunnitellaan oppimistilanteiden sisällöt, tehtävät ja vuorovaikutuksen kontaktipisteet eli ajankohdat, milloin oppija on vuorovaikutuksessa opettajan tai vertaistensa kanssa. Myös oppijan edistymisen seuranta, ohjaus, palautteen saaminen ja -antaminen sekä oppimisen arviointi muotoillaan. Arvioinnin kohteiden lisäksi määritellään arviointiperiaatteet ja -menetelmät.

Ennen opinnon rakentamisen päävaihetta laaditaan opinnon rakentamisen aikataulu sekä määritellään yhteisopettajuuden vastuut ja työnjako opettajatiimin tai opettajatyöparin työskentelylle. Opinnon rakentaminen -vaiheessa laaditaan oppimistehtävät, aikataulutetaan ohjaus, määritellään tarkemmin arviointi ja rakennetaan oppimisympäristö. Oppimisympäristössä on erilaisia ulottuvuuksia: fyysinen, digitaalinen, sosiaalinen ja psyykkinen (Marstio 2021). Digitaalinen ulottuvuus rakennetaan valitsemalla oppijoille sopivat digitaaliset alustat ja sosiaalinen tila, ja se rakentuu oppimistilanteeseen osallistujien keskinäisessä vuorovaikutuksessa verkossa. Haastavin muotoiltava on psyykkinen oppimisympäristö, joka muodostuu oppimisen kohteina olevista tiedoista ja taidoista sekä oppijan tunteista, motivaatiosta ja tunnelmasta. (Marstio 2021.)

Oppimisen muotoiluprosessin neljännessä päävaiheessa reflektoidaan opinnon toteutusta ja käydään läpi kerätty opiskelijapalaute. Niiden pohjalta opintoa kehitetään edelleen. Iteratiivista kehittämistä ruokkii myös uudet sisällöt ja digivälineet sekä laatikon ulkopuolinen pedagoginen ajattelu. Siten seuraavalla toteutuskerralla uusilla oppijoilla on koettavissa uudistettu versio opinnosta. (Marstio 2021.)

Oppijoiden moninaiset tarpeet oppimisen muotoilussa

Digitaaliset oppimisympäristöt ovat mukana jollakin tavalla kaikissa nykykoulutuksissa. Niiden tulisi noudattaa saavutettavuudeltaan “Suunnittele kaikille” -periaatetta, joka tarkoittaa oppijalähtöistä, kaikille sopivaa, helppokäyttöistä, teknisesti saavutettavaa ja ymmärrettävää digitaalista ympäristöä (Digi- ja väestötietovirasto 2024). Saavutettavuuden lisäksi oppijalähtöisessä suunnittelussa tulisi jatkossa huomioida Digivisio 2030 digipedagogiikan laatukriteerit. Niiden taustalla on jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjottimen kehittämistyö. Opin.fi on korkeakoulujen yhteinen alusta, jonne korkeakoulut tuottavat jatkossa jatkuvan oppimisen opintotarjontaa. Tavoitteena on, että opintotarjonnasta muodostuisi jatkuville oppijoille mielekkäitä oppimispolkuja korkeakouluopintoihin. Ehkäpä ne voisivat toimia joillekin oppijoille myös siltana tutkintokoulutukseen. (Digivisio 2030 2024a.)

Digivision mukaisesti Opin.fi -jatkuvan oppimisen alustalla tarjottavien digitaalisten opintojen tulisi olla tutkimusperustaisia, monimuotoisia, saavutettavia ja käytettäviä ja muodostaa modulaarisesti koottavia kokonaisuuksia (Digivisio 2030 2024b). Opin.fi -jatkuvan oppimisen opintojen tulisi sisältää vaihtoehtoisia suoritustapoja ja opintojen aikana oppijalle tulisi antaa palautetta sekä oppimiseen tarvittavaa ohjausta. Oppimisprosessin tulisi olla pedagogisesti käsikirjoitettu eheä ja läpinäkyvä kokonaisuus. Digipedagogiikan laatukriteerit integroituvat tulevaisuudessa osaksi korkeakoulujen pedagogisen suunnittelun ja laadunhallinnan prosesseja (Digivisio 2030 2024b).

Oppimisen muotoilua ja pedagogista käsikirjoittamista opettajan työkaluina puoltavat myös tuoreet OKM:n (2023) kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset, jotka koskevat koko koulutusjärjestelmää. Linjausten tavoitteena on edistää oppijoiden mahdollisuuksia yhdenvertaiseen oppimiseen, jolloin jokaisen mahdollisuus oppia ja kehittää osaamistaan paranee. Koulutusta uudistetaan digitalisaation avulla, jonka tulisi lisätä opintojen saavutettavuutta ja yksilöllisesti muotoiltua oppimista (OKM 2023). Oppijoiden moninaiset tarpeet edellyttävät oppimisen muotoilua uudella tavalla. Tähän liittyen LUT-korkeakoulut toteuttavat syksyllä 2024 Digivisio 2030 -henkilöstökoulutuksen ”Oppimisen muotoilu ja ohjaus”, joka valmentaa ja antaa konkreettisia työkaluja pedagogiseen käsikirjoittamiseen.

Lähteet

Digi- ja väestötietovirasto. 2024. Yleistä saavutettavuudesta. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/

Digivisio 2030. 2024a. Modulaarisuus ja pienet osaamiskokonaisuudet – uusi katsaus ajankohtaisiin käsitteisiin auttaa rakentamaan jatkuvan oppimisen tarjotinta. Viitattu 4.4.2024.
Saatavissa https://digivisio2030.fi/julkaisut/modulaarisuus-ja-pienet-osaamiskokonaisuudet-esiselvitys/

Digivisio 2030. 2024b. Digipedagogiikan laatukriteerit opintotarjonnan kehittämisen tueksi. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://digivisio2030.fi/digipedagogiikan-laatukriteerit/

Laurila, M. 2023. Oppimismuotoilun menetelmäkortit. Vaasa: Vaasan ammattikorkeakoulu. MUOVA Education 1/2023. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062658152

Marstio, T. 2021. Pedagogista uudistumista oppimisen muotoilun avulla. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea-julkaisut 173. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-621-1

OKM. 2023. Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:17. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-963-9

Kirjoittajat

Minna Markkanen toimii LAB -ammattikorkeakoulussa lehtorina. Hän työskentelee tiimissä, joka muodostaa yhteistyössä henkilöstön kanssa lukuvuoden 2023-2024 aikana FL (Future learning) -ohjelman. Minna on erikoistunut oppimiseen ja opettamiseen digitaalisissa ympäristöissä ja toimii LUT-korkeakoulujen DV2030 digipedagogiikan henkilöstökoulutuksissa tutorina.

Minna Ulmala toimii tietojenkäsittelyn lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja Liiketoiminta-yksikön edustajana @peda-tiimissä. Hän on tutorina LUT-korkeakoulujen Oppimisen muotoilu ja ohjaus -henkilöstökoulutuksissa sekä toimii asiantuntijana Customer Experience -kasvualustalla.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/letter-blocks-247819/ (Pexels Licence)

Julkaistu 30.4.2024