Oppilaitosyhteistyö vahvistaa pk-yritysten osaamisen ja osaajien saatavuutta

Yritykset haluavat saada osaavaa työvoimaa helposti. Työvoimapula on kuitenkin jo todellisuutta, ja kilpailu osaavista työntekijöistä kovenee tulevaisuudessa. Samanaikaisesti työttömyys vaivaa monia vastavalmistuneita ja työikäisiä. Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa osaajia yhteiskunnan tarpeisiin, joten tiiviit työelämäyhteydet ovat keskeinen osa oppilaitosten toimintaa. Yritykset ovat tunnistaneet oppilaitosyhteistyön hyödyt, mutta yhteistyössä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Kirjoittaja: Niina Ihalainen

Alueellinen yhteistyömalli tukemaan työllistymistä lahtelaisiin yrityksiin

Lahden kaupungin yksi kriittisimmistä haasteista on korkea työttömyys. Korkeakoulutettujen pitovoima on alueella heikkoa, koska valmistuneet eivät löydä töitä. Lahtelaisten työnantajien ja opiskelijoiden toistensa löytämistä tuetaan ja edistetään tämän vuoden alussa alkaneessa alueellista oppilaitos- ja yritysyhteistyötä tiivistävässä toiminnassa. Kehitystyön alla olevan uuden alueellisen yhteistyömallin tavoitteena on hankkia LAB-ammattikorkeakoululle, Koulutuskeskus Salpaukselle ja LUT-yliopistolle uusia yrityskontakteja ja tukea oppilaitosten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden sijoittumista ja työllistymistä lahtelaisiin yrityksiin. (LAB-ammattikorkeakoulu 2021a.)

Yritysyhteistyö ja työllistymisen edistäminen linkittyvät vahvasti myös LAB-ammattikorkeakoulun strategiaan. LABin tavoitteena on tehdä työelämästä parempaa ja lisätä nykyistä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa sekä tuottaa yrityksille lisäarvoa korkeasti koulutettujen osaamisella. Tavoitteena on, että vuoteen 2026 mennessä kaikki LABista valmistuneet nuoret ja aikuiset sijoittuvat työelämään. (LAB-ammattikorkeakoulu 2021b.)

Yrityksille suunnattujen kyselyjen ja selvitysten mukaan on nähtävissä selkeä tarve tiiviimmälle yritysten ja oppilaitosten yhteistyölle. (mm. Arene ym. 2018; Huovinen & Kärpänoja 2019; Jääskö ym. 2019.) Yhteistyön tarve kumpuaa muun muassa työmarkkinoiden muutoksesta: työvoima vähenee ja väestö ikääntyy. Yhteistyön puolesta puhuvat sekä uudet osaamistarpeet että uuden työvoiman tarve.

Kilpailu osaavista ja kyvykkäistä työntekijöistä kovenee tulevaisuudessa

Väestön ikääntyminen on jo pitkään ollut keskeinen aihe työelämän ja suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta puhuttaessa (Bergbom ym. 2021). Läntisissä yhteiskunnissa nuorista tulee vähemmistö ja väestörakenne vanhenee (Dufva 2020). Tosiasia on, että työpaikoilla kohdataan tulevaisuudessa yhä enemmän rekrytointiongelmia. Kilpailu osaavista työntekijöistä kovenee. Osaamisen merkitys korostuu seuraavien vuosikymmenten aikana niin työmarkkinoiden kuin ammattienkin muutosten myötä. (Bergbom ym. 2021.) Oman osaamisen tunnistaminen on siten myös tärkeää, jotta työntekijä ja -hakija kykenee pukemaan osaamisensa sanoiksi ja tekemään sen tarvittaessa näkyväksi.

Osaamiskysymys nousee esiin lahtelaisille yrityksille suunnatussa kyselyssä. Taloustutkimus haastatteli 500 lahtelaisen yrityksen edustajaa syksyllä 2018. Lähes kolme neljäsosaa yrityksistä kokee, että työvoiman saatavuus on jonkinlainen ongelma (kolmasosalle ongelma on jo merkittävä). Suurimmaksi ongelmaksi mainitaan se, ettei ammattitaitoista työvoimaa löydy riittävästi. Yrityksistä 20 % katsoo myös, että kouluista valmistuvat eivät olisi riittävän osaavia alalle. (Taloustutkimus 2018.)

Oppilaitosyhteistyö vahvistaa pk-yritysten tietotaitoa ja kasvua

Työnantajat tarvitsevat jatkuvasti uudenlaista osaamista. Alueiden elinvoimaisuutta kohtaakin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä uudenlainen haaste: Miten eläköitymisen ja väestörakenteen vanhentuessa alueilla riittää osaajia takaamaan kilpailukykyä ja hyvinvointia? Merkitykselliseksi nousee myös kysymys: Koulutammeko tekijöitä menneeseen maailmaan vai pystymmekö kasvattamaan edelläkävijöitä, jotka oppivat oppimaan läpi elämän ja vastaavat siten tulevaisuuden haasteisiin? (Laita & Vesa 2020.) Yritysten näkökulmasta koulutusta tulisi kohdistaa nykyistä paremmin kysynnän mukaan. Suomessa on tällä hetkellä työvoimapulaa ja samalla työttömiä, joiden osaamiselle ei ole kysyntää työmarkkinoilla. Kehityskulku ei ole yhteiskunnallisesti kestävällä pohjalla. (Näveri 2021.)

Oppilaitosyhteistyön hyödyt on tunnistettu. Keskeisimmin hyödyt liittyvät osaavan ja koulutetun työvoiman sekä uuden tiedon ja osaamisen saatavuuteen. Yritykset pitävät korkeakouluja ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä alueellisen vetovoiman ja kilpailukyvyn sekä työllisyyden edistäjinä. Yritysten näkökulmasta on merkittävää, että yhteistyö korkeakoulujen kanssa on johtanut yritysten tietopohjan ja osaamisen vahvistumiseen sekä jäsentyneempään näkemykseen tulevista kehitystrendeistä. Lisäksi näkemykset markkinoista, tuotetestaukset sekä uuden teknologian käyttöönotto ovat tuoneet tuloksia. Yhteistyötä tekevät pk-yritykset eroavat muista pk-yrityksistä muun muassa siten, että ne ovat kehittämisorientoituneempia, voimakkaasti kasvuhakuisia ja aikoivat hankkia muita useammin lisää työvoimaa. (Arene ym. 2018; Huovinen & Kärpänoja 2019.)

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, koska huomattava osa pk-yrityksistä ei tee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa keskittyy usein samoille toimijoille, mikä osaltaan vaikeuttaa uusien yhteistyöavausten syntymistä. (Arene ym. 2018.) Kansallisella tasolla pk-yrityksistä vain 17 prosenttia tekee yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa (Huovinen & Kärpänoja 2019). Lahdessa toimivista 500 yrityksestä 63 % on tehnyt yhteistyötä oppilaitosten kanssa (Taloustutkimus 2018). Esteet korkeakouluyhteistyölle liittyvät pk-yritysten näkökulmasta rajallisiin ja niukkoihin resursseihin sekä siihen, etteivät korkeakoulut viesti toiminnastaan riittävästi tai etteivät yritykset tunne korkeakoulujen toimintaa. (Arene ym. 2018.) Yritykset toivovat, että korkeakoulut ja yritykset selvittäisivät säännöllisesti molemminpuolisia tarpeita. Tärkeänä pidetään aktiivista yhteydenpitoa ja selkeää palvelutarjontaa. (Jääskö ym. 2019.)

Oppilaitos- ja yritysyhteistyö luovat pohjaa uudistumiselle

Suomen elinkeinoelämän uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta on oleellisia, että oppilaitokset ja työ- ja elinkeinoelämä tekevät tiivistä yhteistyötä ja toimivat yhdessä tulevaisuusorientoituneesti. Ensiarvoisen tärkeää on, että paikalliset yritykset tarjoavat harjoittelupaikkoja ja oppimisen mahdollisuuksia jo opintojen aikana ja että vastavalmistuneet nuoret ja aikuiset työllistyvät. Siten osaaminen jää ja kiinnittyy alueen yrityksiin.

On selvää, että koulutetut nuoret ja aikuiset hakeutuvat töihin edelläkävijäyrityksiin, jotka suhtautuvat arvostavasti koulutukseen ja uuden oppimiseen ja jotka ovat valmiita auttamaan nuoria työllistymään – siitä huolimatta, että yrityksissä on usein niukasti resursseja esimerkiksi perehdyttämiseen. Arvostava suhtautuminen kerryttää hyvää työnantajamielikuvaa tulevaisuuden työntekijöiden sekä koko yhteisön että myös yritysten asiakaskunnan silmissä. Hyvä mielikuva houkuttelee osaajia, kun kilpailu osaavista työntekijöistä kovenee tulevaisuudessa.

Lähteet

Arene ry, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry & Suomen Yrittäjät ry. 2018. Selvitys: Pk-yritysten näkemyksiä korkeakouluyhteistyöstä ja sen vaikuttavuudesta. [Viitattu 22.2.2021]. Saatavissa:
http://www.arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2018/Pk_selvityksen_yhteenveto_verkko.pdf

Bergbom, B., Lantto, E., Leino-Arjas, P., Ruokolainen, M., Tarvainen, K. & Varje, P. 2021. Ikääntyvä ja monimuotoistuva työväestö. Teoksessa: Kokkinen, L. (toim.). Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki: Työterveyslaitos. 53-74. [Viitattu 22.2.2021]. Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140712/Hyvinvointia%20ty%c3%b6st%c3%a4%202030-luvulla.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 162. [Viitattu 22.2.2021]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

Huovinen, P. & Kärpänoja, J. 2019. Keskeiset tulokset ja havainnot. Teoksessa: Husso, K. (toim.). Pk-yritysten yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:35. 13-15. [Viitattu 5.3.2021]. Saatavissa:
https://tem.fi/-/raportti-yhteistyo-korkeakoulujen-ja-tutkimuslaitosten-kanssa-vahvistaa-pk-yritysten-osaamispohjaa-ja-kasvua

Jääskö, P., Korpela, M., Laaksonen, M., Pienonen, T., Davey, T. & Meerman, A. 2019. Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. [Viitattu 22.2.2021]. Saatavissa:
https://tem.fi/documents/1410877/2132258/Korkeakoulujen+työelämäyhteistyön+tilannekuva/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2021a. Yritys-Hunter. [Viitattu 22.2.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/yritys-hunter

LAB-ammattikorkeakoulu. 2021b. The Best of Both Worlds ‒ LAB strategia 2030. [Viitattu 22.2.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista/strategia

Laita, S. & Vesa, A-M. 2020. Vähenevä nuorten määrä pakottaa Suomen valitsemaan tarkemmin koulutuksen järjestämisen tavat ja sisällöt. Sitra. [Viitattu 22.2.2021]. Saatavissa:
https://www.sitra.fi/uutiset/vaheneva-nuorten-maara-pakottaa-suomen-valitsemaan-tarkemmin-koulutuksen-jarjestamisen-tavat-ja-sisallot/

Näveri, A. 2021. Jopa 40 prosenttia erityisopettajista eläköityy tulevina vuosina – Keva haluaa lisää koulutuspaikkoja: ”Nuoria ei ole tulossa riittävästi työmarkkinoille”. YLE Uutiset. [Viitattu 22.2.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11794852

Taloustutkimus. 2018. Lahti: Yritystutkimus 2018. Raportti 21.11.2018. [Viitattu 3.3.2021]. Saatavissa:
https://www.epressi.com/media/userfiles/132779/1547032902/lahti_yritystutkimus500_raportti.pdf