Opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia verkkopainotteisesta sairaanhoitajakoulutuksesta

LAB-ammattikorkeakoulussa aloitettiin verkkopainotteinen sairaanhoitajakoulutus tammikuussa 2021. Verkkopainotteinen opetus tarkoittaa verkko- ja lähiopetusta yhdistävää koulutusta. Verkkopainotteinen koulutus on vetovoimaista, sillä se on ajasta ja paikasta riippumatonta. Koulutukseen osallistuvat ovat usein opintojen ohella työelämässä.

Kirjoittajat: Katja Kylliäinen & Anna Romakkaniemi

Opiskelijoilta ja opettajilta kysyttiin kokemuksia verkkopainotteisesta sairaanhoitajakoulutuksesta vuoden 2022 aikana. Palautteiden perusteella opintojen ohjaus, lukukausisuunnittelu, opetusmenetelmät ja ryhmäytyminen ovat tärkeässä roolissa. Myös Moodlen ja muiden oppimisympäristöjen sekä digitaalisten sovellusten osaaminen ovat tärkeitä opintojen etenemisen kannalta.

Opiskelijoiden kokemuksia verkkopainotteisesta opiskelusta

Opiskelijat toivoivat opintojen ohjausta tutoropettajilta, aineopettajilta, harjoitteluvastaavilta, IT-tuelta sekä opiskelijatutoreilta. Ohjausta toivottiin enemmän etenkin opintojen alkuvaiheessa. Oppituntien lisäksi toivottiin vapaamuotoisempia kyselytunteja. Opiskelijoilla oli epävarmuutta opintojen valintaan ja harjoitteluihin liittyen, mutta myös erilaisten digitaalisten sovellusten ja ohjelmien käytössä. Tarvitaan oppimista edistävää opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta lisäävien toimintatapojen kehittämistä (Puhakka & Lumme 2019). Opiskelumotivaatiolla on todettu olevan merkittävä positiivinen vaikutus opiskelijoiden tyytyväisyyteen. Vastaavasti motivoitumattomat opiskelijat tarvitsevat enemmän ohjausta ja kannustusta opiskeluun. (Männistö ym. 2019.)

Lukukausisuunnittelulla on suuri merkitys opiskelijoiden opintojen etenemisessä. Ensimmäisellä lukukaudella opinnot eivät aina jakautuneet tasaisesti, vaan alkulukukaudessa oli väljempää ja loppulukukaudesta oli liian paljon opiskeltavaa. Erityisesti ajan hallinnan ongelmat sekä jaksamisen ja motivaation ongelmat ovat hyvinvointia estäviä tekijöitä (Aho & Matikainen 2021).

Opiskelijat toivoivat enemmän lähipäiviä, harjoitustunteja ja verkko-opetusta sekä videoita, joita voivat katsoa omaan tahtiin. Tiedetään, että opiskelijoiden ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot kehittyvät esimerkiksi kertaamalla vaikeita asioita videoiden avulla (Männistö 2020). Koska verkossa tapahtuva opetusaika on rajallinen, toivoivat opiskelijat, että se käytetään opintojakson teeman käsittelyyn eikä muiden kysymysten selvittämiseksi. Opiskelijat toivoivat, että opettaja näkyy verkko-opetuksessa enemmän. Männistön ym. (2019) mukaan digitaaliset opetusmenetelmät ovat yhtä tehokkaita kuin lähiopetuksessa, mutta se vaatii opettajilta aktiivisuutta seurata opiskelijoiden oppimista ja tavoitteiden saavuttamista.

Ryhmäytyminen koetiin tärkeäksi. Opiskelukavereita oli mukava nähdä lähipäivinä ja yhteistyössä oli voimaa. Toisaalta opiskelijat toivoivat opettamisen tapahtuvan ensisijaisesti verkossa, itsenäisesti suoritettavana. Männistön (2020) tulosten mukaan yhteisöllinen oppiminen digitaalisissa oppimisympäristöissä mahdollistaa opiskelijoiden välisen jatkuvan sosiaalisen kanssakäymisen ja keskustelun koko opintojen ajan. Siten heidän vuorovaikutustaitonsa myös kehittyvät.

Opintojaksojen Moodlesta oli välillä vaikea löytää tietoa, tehtäviä tai linkkejä. Järjestys ja loogisuus vaihteli eri opintojaksojen välillä. Moodlessa oli myös turhaa tietoa, mikä sekoitti oikeiden asioiden löytymistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että sairaanhoitajaopiskelijoiden huonot verkko-opiskelutaidot (Männistön ym. 2019) ja uuden oppimisympäristön käytön opetteleminen (O´Flaherty ym. 2014) vaikuttavat kielteisesti digitaaliseen oppimiseen. Kehitysehdotuksena voisi olla Moodlen kurssipohjien yhtenäisen rakenteen käyttäminen.

Opettajien kokemuksia verkkopainotteisten ryhmien opettamisesta

Verkko-opetukseen siirtyminen vaatii luopumista perinteisestä luokkahuoneessa tapahtuvasta opetuksesta. Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. (Puhakka & Lumme 2019.) Opettajien kokemusten mukaan verkkopohjainen koulutus vaatii paljon perehtymistä ja uuden oppimista sekä erilaisten digitaalisten taitojen opettelua. Opettajilla on jo kokemusta erilaisten digitaalisten sovellusten käytöstä sekä osaamista esimerkiksi Flipped Learning -opetusmenetelmästä. Kuitenkin monet kaipasivat yhteistä kehittämistä, kollegoiden välistä tiedonjakoa hyvistä käytänteistä sekä toivoivat täydennyskoulutusta opetuksen laadukkaan suunnittelun avuksi. Myös Puhakan & Lumpeen (2019) mukaan opettajat tarvitsevat suunnitteluaikaa ja pedagogista koulutusta laadukkaan verkkokoulutuksen järjestämiseksi. Tulosten mukaan opettajien tuen tarve liittyy ensisijaisesti pedagogiseen ja tekniseen tukeen etenkin verkko-opetuksen alkuvaiheessa.

Opettajat kokivat, että verkkopohjaisen koulutuksen suunnittelussa on tärkeää huomioida opiskelijoiden aikaresurssi, sillä monet heistä käyvät työssä samaan aikaan. Puhakka & Lumme (2019) kirjoittavat, että opintojen alkuvaiheen ohjaukseen panostaminen lieventää ahdistusta ja auttaa opiskelijoita hahmottamaan paremmin verkko-opetuksen opetusjärjestelyt ja koulutuksen organisoinnin. Opettajat halusivat tarjota laadukasta koulutusta ja, että lähiopetustilanteet ovat rauhallisia ja riittävän pienissä ryhmissä. Siten opiskelijoiden yksilöllinen ohjaus ja osaaminen varmistuvat.

Opintojen alkuvaiheessa pitäisi panostaa opiskelutaitoihin sekä ohjata opiskelijoita ajankäytön hallintaan ja itseohjautuvuuteen. Opettajien mukaan opiskelijoilla on paljon itsenäistä työskentelyä sekä vastuunottoa opinnoistaan heti alusta lähtien. Kaikilla opiskelijoilla ei ole tähän valmiuksia ja se näkyy lisääntyneenä työnä opettajalle. Tutoropettajan tehtävänä on tukea opiskelijaa itseohjautuvuuteen ja vastuunoton kehittymiseen omissa opinnoissaan (LAB-ammattikorkeakoulu 2023).

Opiskelijoiden opiskelu- sekä digitaidot ovat onnistumisen edellytyksiä. Tutoropettaja on isossa roolissa varsinkin opintojen alkuvaiheessa, jotta oppiminen mahdollistuu. On hyvä keskustella jokaisen opiskelijan kanssa siitä, miten opiskelu kannattaa suunnitella ja miten sitä saisi tehostettua. Tutoropettajan tehtävänä on käydä jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtainen tai pienryhmissä tapahtuva keskustelu. Tavoitteena on helpottaa opintojen käynnistymistä, auttaa ja ennaltaehkäistä mahdollisia epäselvyyksiä. Lisäksi tutoropettaja seuraa opintojen etenemistä ja tarjoaa erityisesti tukea opiskelijoille, joiden opintopisteet eivät ole tavoitteiden mukaiset. (LAB-ammattikorkeakoulu 2023.)

Perinteisesti ammatillisen kasvun kehittymisen on katsottu tapahtuvan luokkatilanteissa ja toisten kohtaamisissa. Opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta pyritään vahvistamaan verkkopohjaisten ryhmien kohdalla muun muassa käyttämällä sähköisiä viestintävälineitä ryhmän ja opettajien kesken. Ryhmän tuki on yhtä tärkeää kuin päivätoteutusryhmienkin kohdalla. Opettajien ja opiskelijoiden välisen aktiivisen viestinnän on todettu parantavan opiskelijoiden oppimistuloksia (Männistö ym. 2019).

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että opiskelu digitaalisessa ympäristössä on yhtä tehokasta kuin luokkaopetuksessa. Laadukas verkko-opetus vaatii hyvää koulutuksen organisoimista, opetushenkilöstölle suunnitteluaikaa ja tiedon jakamista hyvistä käytänteistä.

Lähteet

Aho, E. & Matikainen, A. 2021. Korkeakouluopiskelijan hyvinvointi. AMK-opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, terveysala. Viitattu 6.2.2023. Saatavissa osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025151

Männistö, M., Mikkonen, K., Kuivila, H-M., Virtanen, M., Kyngäs, H. & Kääriäinen, M. 2019.
Digital collaborative learning in nursing education: a systematic review. Scandinavian Journal
of Caring Sciences.

Männistö. M. 2020. Hoitotyön opiskelijoiden yhteisöllinen oppiminen ja sosiaali- ja terveysalan opettajien osaaminen digitaalisessa oppimisympäristössä. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Viitattu 24.3.2023. Saatavissa osoitteesta http://urn.fi/urn:isbn:9789526225081

O’Flaherty, J. A. & Laws, T.A. 2014. Nursing student ́s evaluation of a virtual classroom
experience in support of their learning bioscience. Nurse Education in Practice. Vol. 14(6), 654-659.

OKM. 2017. VISIO 2030 työryhmien raportit. Viitattu 16.2.2023. Saatavissa https://okm.fi/documents/1410845/12021888/Visiotyo%CC%88ryhmien+yhteinen+taustaraportti_v2.pdf/d69fc279-d6a9-626d-deac-712662738972/Visiotyo%CC%88ryhmien+yhteinen+taustaraportti_v2.pdf

Puhakka, H., & Lumme, R. 2019. Terveysalan opettajan kokemuksia verkkopainotteisesta opetuksesta ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja. Vol. 21(2), 58–73. Viitattu 24.3.2023 Saatavissa osoitteesta https://journal.fi/akakk/article/view/86935

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Tutoropettajakäsikirja. Viitattu 24.3.2023. Saatavissa https://lut.sharepoint.com/sites/intra-lab-koulutus/SiteAssets/Forms/AllItems.aspx?id=%2Fsites%2Fintra%2Dlab%2Dkoulutus%2FSiteAssets%2FSitePages%2FTutoropettajat%2FTutoropek%C3%A4sikirja%2D2023%2Epdf&parent=%2Fsites%2Fintra%2Dlab%2Dkoulutus%2FSiteAssets%2FSitePages%2FTutoropettajat