Opiskelijoiden harjoittelujakso on mahdollisuus yritysyhteistyössä

Ammattikorkeakoulun opettajan työhön vaikuttavat ammattikorkeakoulun erilaiset tehtävät opetuksessa ja TKI-työssä. Monet yritykset ovat tunnistaneet korkeakoulun harjoittelijoiden merkityksen ja arvon uuden oppimisessa sekä rekrytoinnissa. Opiskelija harjoittelijana on linkki korkeakoulun ja yrityksen välillä.

Kirjoittaja: Kirsi Kallioniemi

Jotta korkeakoulutus voi tukea asiantuntijaksi opiskelevaa tai kokenutta oppivaa asiantuntijaa, sen tulee olla perillä työ- ja eri harrastuspaikkojen tavasta jäsentää osaamista ja oppimista (Mäki & Siirilä 2020.) Yritys-Hunter-hanke mahdollisti keväällä 2022 työelämäjaksoni, jonka pituus oli 40 tuntia. Artikkelissa esiin nostetut asiat perustuvat kirjoittajan kokemuksiin ja näkemyksiin sekä tehtyihin teemahaastatteluihin opettajan työelämäjaksolla. Työelämäjaksoni tavoitteeksi valikoitui restonomiopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Lisäksi haluttiin tietää millaista osaamista matkailu- ja tapahtuma-alan ammattilaiset näkevät restonomeilla olevan nyt ja millaista osaamista restonomeilla tulisi olla tulevaisuudessa.

Yritysten teemahaastattelut

Opettajan työelämäjakso käynnistyi tavoitteiden asettamisen jälkeen teemahaastattelulomakkeen laatimisella. Teemahaastatteluun päädyttiin, koska se ei etene tarkkojen, yksityiskohtaisten, valmiiksi muotoiltujen kysymysten kautta ja kohdentuu tiettyihin ennalta suunniteltuihin teemoihin. Teemojen puhumisjärjestys on vapaa, eikä kaikkien haastateltavien kanssa välttämättä puhuta kaikista asioista samassa laajuudessa. Teemahaastattelu on strukturoidumpi kuin avoin haastattelu. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 47-48, 66; Eskola & Suoranta 2000, 86-87.) Teemahaastatteluiden rungon muodosti teemat: a) yrityksen kokemukset restonomiharjoittelijoista ja heidän työllistymisestä, b) restonomiopiskelijoiden osaaminen ja osaamisvajeet ja c) yhteistyömuodot, nykyiset ja mahdolliset LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.

Haastateltavia pyydettiin kahdeksasta alan yrityksestä/organisaatiosta. Yritysten valinnassa pyrittiin alaa kuvaavaan otantaan yrityksistä. Yhteistyö matkailuyritysten ja ammattikorkeakoulun välillä on liittynyt vuosien aikana harjoittelupaikkoihin ja opinnäytetöihin. Hanketyötä on tehty myös edellä mainittujen toimijoiden kesken. Teemahaastatteluita tehtiin kuusi huhti-kesäkuussa. Kaksi haastatelluista yrityksistä oli tapahtuma-alan yrityksiä, kaksi majoitusalan yritystä, joissa on myös ruokapalveluja tarjolla asiakkaille, yksi ravintola-alan yritys, jossa majoituspalveluja on tarjolla asiakkaille ja yksi matkailualan myyntiorganisaatio. Kaikissa mukaan valituissa haastatelluissa yrityksissä on kokemusta restonomiharjoittelijoista. Haastateltavat olivat organisaation johto- tai päällikkötason toimijoita. Haastattelut tehtiin Teamsin avulla ja haastatteluiden kesto oli noin yksi tunti. Kerätty teemahaastatteluaineisto on runsas ja rikas. Haastateltavat olivat varanneet sovitun ajan haastatteluihin ja se mahdollisti rauhallisen sekä antoisan keskustelun.

Kokemukset positiivisia restonomiharjoittelijoista

Kokemukset restonomiharjoittelijoista olivat kaikilla haastatelluilla erittäin positiiviset. Opiskelijoiden koetaan olevan innostuneita, motivoituneita, tunnollisia ja yrityksestä kiinnostuneita. Oman haasteensa harjoittelupaikoille tuo se, että harjoittelijoiden tietotaitotaso vaihtelee erittäin paljon (kolme haastateltavaa). Kaikissa yrityksissä pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden omia toiveita ja tavoitteita harjoitteluille. Opiskelijoiden odotetaan tuovan uutta ja innovatiivista ajattelua yritykseen.

Opiskelijoiden työllistyminen harjoittelupaikkoihin on erilaista eri paikoissa. Neljään haastateltuun yritykseen on työllistynyt vuosien aikana valmistuneita restonomeja. Kaikkiaan restonomeja on sijoittunut ko. haastatteluyrityksiin 2–20. Opiskelijat sijoittuvat harjoittelujakson jälkeen työpaikkoihin alkuun kesätyöntekijöiksi ja mahdollisesti myöhemmin vakituisiin tehtäviin.

Pääsääntöisesti harjoittelujaksot työpaikoilla ovat palkattomia (viisi vastaajaa). Perusteluiksi mainittiin mm. se, että harjoittelija ei pärjää yksin työvuorossa ja tarvitsee tukea sekä toista työntekijää rinnalle. Palkattomuuden syyksi mainittiin myös se, että alaa viedään eteenpäin yhdessä koulun kanssa. Osa haastatelluista näki harjoittelupaikasta saadun opin olevan palkka harjoittelusta. Isoissa yrityksissä, joilla on useita toimipaikkoja harjoittelu mahdollistaa vakituisen työpaikan hakemisen myös muilta paikkakunnilta.

Restonomiopiskelijoilla monenlaista osaamista

Opetussuunnitelmatyötä varten haastateltavilta haluttiin tietää millaista osaamista he näkevät olevan restonomiharjoittelijoilla, kun nämä tulevat harjoitteluun yrityksiin. Kolme haastateltavista mainitsi, että restonomeilla on nykyään teoriaosaamista enemmän ja se on vahvempaa kuin aiemmin. Harjoitteluun tullessa opiskelijalla on hyvä käsitys alasta, palveluasenne ja -tilanteet ovat hallussa sekä käsitys palveluiden käyttäjistä ja heidän tarpeistaan on tiedossa. Restonomeilla mainittiin olevan hyvää yleisosaamista, ympäristöosaamista, tietoa työnlainsäädännöstä ja kykyä tuottaa materiaalia (kolme vastaajaa). Neljä haastateltavaa totesi, että restonomiharjoittelijoilla on markkinointiosaamista ja someosaamista. Positiiviseksi ja kohdillaan olevaksi koettiin opiskelijoiden asenne ja uskallus tarttua harjoittelussa toimiin (kaksi vastaajaa).

Tulevan restonomin täytyy ymmärtää yrityksen taloutta

Restonomiharjoittelijoiden suurimmat osaamisvajeet ovat haastateltavien mukaan liiketoiminnan ja talouden ymmärtämisessä. Kaikki vastaajat totesivat, että restonomiopiskelijoilla on haasteita talouspuolen asioiden kanssa. Ongelmaa haastateltavat toivat esille seuraavin sanoin:

Talouslaskenta ja tase ovat monilla epäselviä, yleisymmärrys kustannuksista ja kustannukset/työtunti ei ymmärretä. Työvuorolistojen tekeminen, niin että kaikkia toiveita ei voi toteuttaa, on opiskelijoiden hankala ymmärtää. Pelkällä kieliosaamisella ei pärjää alalla.

Jakelukanavista ei ole opiskelijoilla tietoa ja talousasioista osaamisvajetta, esim. tuottojohtamisessa ja ihan perustalousmatematiikassa ja HR-matematiikassa (palkat, raha). Lisäksi Revenue Management käsitettä ei tunneta.

Edellisten lisäksi Exel-ohjelman käyttö tuottaa harjoitteluissa ongelmia, oikeinkirjoituksessa on edelleen opiskeltavaa ja asiakirjojen laatimista ei osata. Opiskelijoilta puuttuu myös myyntiosaamista. Opiskelijat kokevat myynnin hankalaksi ja ovat haastateltavien mukaan arkoja siinä. Yrittäjyyden käsitettä ei ymmärretä koko sen laajuudessa ja käsitys yrittäjyydestä jää restonomiopiskelijoilla suppeaksi ja ohueksi.

Uusista avauksista yhteistyöstä yritysten ja ammattikorkeakoulun välillä tuotiin esille hankeyhteistyö, kouluttajayhteistyö ja yhteisen digitaalisen alustan tekeminen, jossa voitaisiin käydä keskusteluja ja antaa palautetta puolin ja toisin.

Harjoittelu sitouttaa opiskelijan alalle

Koin saaneeni viikon mittaiselta työelämäjaksolta paljon uusia näkemyksiä ja ideoita kehittää opetusta sekä restonomien harjoittelua. Pidän viikon pituista työelämäjaksoa kuitenkin liian lyhyenä. Harjoittelupaikkojen haastattelut olivat ”pintaraapaisu” ja avaus tärkeään ja kehitettävään aiheeseen, harjoitteluihin. Työvoimavaltaiset palvelualat, kuten matkailu-, majoitus- ja ravintola-ala, ovat yksi suurimmista nuorten työllistäjistä. Nuorten sitouttamiseksi alalle tarvitaan tukea ja erilaisia toimenpiteitä sekä vahvaa pitovoimaa. On tärkeää, että restonomiopiskelijat saavat positiivisia työelämäkokemuksia harjoitteluista ja haluavat työskennellä alalla jatkossakin. Palvelu tarvitsee aina tekijän.

Lähteet

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.

Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.

Mäki, K. ja Siirilä, J. 2020. Löytävätkö korkeakoulu ja työelämä toisensa korkeakouluopinnoissa? Teoksessa Mäki, K. (toim.) Oppiva asiantuntija vai asiantuntijaksi opiskeleva? Korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen. Haaga-Helian julkaisut 10/2020. Viitattu 25.9.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102185258