Opiskelijat muotoilevat kestäviä palveluja kolmannelle sektorille

Opetuksen ja TKI-toiminnan yhdistäminen voi toteutua myös opintojakson oppimistehtävän muodossa. Tässä artikkelissa esitellään opintojakson toteutusta, jossa opiskelevat laativat kolmannen sektorin yhteisöille kehittämissuunnitelmat palvelumuotoilun työvälineitä hyödyntämällä.

Kirjoittaja: Arja-Tuulikki Malin

Kestävien palvelujen tuottaminen

”Kestävien palvelujen tuottaminen” (5 op) opintojaksolla (ylempi AMK) opiskelijat tutustuivat kestävyyden näkökulmiin tietojohtamisen, kestävyyden ulottuvuuksien ja palvelumuotoilun teemojen kautta, mikä toteutui oppimistehtävien, luentojen ja teorian sekä työelämän asiantuntijoiden pitämien puheenvuorojen johdattamana. Opintojakson ennakkotehtävässä opiskelijat arvioivat hyvinvointikertomuksia tietojohtamisen ja kestävyyden näkökulmista (ks. Hakamäki ym. 2023; OPH 2023; Soste 2023; THL 2023a; THL2023b). Vastaavia teemoja on aiempina vuosina tarkasteltu opintojaksolla Ketterien palvelujen tuottaminen (ylempi AMK). Opintojakson oppimistehtävänä opiskelijat laativat kolmannen sektorin yhteisöille palvelujen kehittämissuunnitelman hyödyntämällä palvelumuotoilun työkaluja (ks. Stickdorn ym. 2018; Ahonen 2019). Tavoitteena tehtävässä oli laatia ratkaisuja kehittämishaasteisiin syventymällä asiakkaiden tarpeisiin ja heille muodostuvaan arvoon palvelujen käytössä (ks. Jokinen ym. 2019).

Kestävillä palveluilla resilienssiä

Kolmannen sektorin yhteisöt tulkittiin tässä yhteydessä kansalaistoiminnaksi, jolla on positiivinen vaikutus resilienssin vahvistamiseen laaja-alaisesti yksilöiden, perheiden, paikallisten yhteisöjen ja yhteiskunnan kokonaisuuden näkökulmista (Hyvönen ym. 2019; Ruuskanen ym. 2020; Appelqvist-Schmidlechner ym. 2021; Malin 2023). Kolmannen sektorin palveluilla nähdään olevan mahdollisuuksia positiivisen terveyskäyttäytymisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen, mitä tukee muun muassa vähäiset kustannukset, matala kynnys palvelujen käyttöön sekä palvelujen hyvä saavutettavuus (ks. Katainen & Maunu 2017; THL 2023c). Tämänkaltaisessa toiminnassa on nähtävissä elementtejä, joilla on samankaltaisuutta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa (YK-liitto 2022). Resilienssiä ja kestävyyttä voidaan tarkastella myös hyvinvoinnin kestävyytenä, mitä Frank Martela (2022) on tarkastellut artikkelissaan hyvinvoinnin ulottuvuuksista. Hyvinvoinnin kestävyys kytkeytyy objektiivisesti mitattavien ja subjektiivisten kokemusten ohella demokratian, talouden ja ympäristön tilan kehityksen seurantaan yhteiskunnassa. (Martela 2022.)

Opiskelijoiden muotoilemia palveluita

Kolmannen sektorin yhteisöille opiskelijoiden kehittämissä palveluissa on korostunut osallistumisen ja osallisuuden (ks. THL 2023d) lisääminen sekä aikaisempien vuosien että vuoden 2023 toteutuksessa. Yhteisöjen valinta on perustunut kolmena peräkkäisenä opintojakson toteutusvuotena opiskelijoiden omaan mielenkiintoon. Kehittämisen kohteena olleiden yhteisöjen toimintaa on luonnehtinut muun muassa yleinen terveys ja hyvinvointi, sairaus tai vammaisuus, ikääntyminen, mielenterveys, liikunta ja urheilu, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä asukas- ja kylätoiminta.

Erityisen onnistuneilla palvelujen kehittämissuunnitelmilla on ollut seuraavia yhteisiä piirteitä. Niissä oli selvitetty asiakkaalle muodostuvaa arvoa, hyödynnetty palvelumuotoilun työkaluja sekä yhdistetty ne yhdistyksen kehittämissuunnitelmaan unohtamatta kestävyyden ulottuvuuksia. Osa opiskelijoiden laatimista suunnitelmista sijoittuivat sosiaali- ja terveydenhuollon ekosysteemissä eri toimijatahojen yhdyspinnoille paikallisella tasolla. Tästä esimerkkinä voidaan tarkastella liikuntaharrastukseen liittyvää kehittämissuunnitelmaa, jossa kehitettiin uutta paikallista ratkaisua soveltamalla urheilijapolun mallia juniorivalmennukseen. Mallin tavoitteena oli valmennukseen osallistuvan lapsen tai nuoren yli- ja alikuormituksen välttäminen, terveellisten elintapojen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja koulunkäynnin täysipainoisen toteutumisen tukeminen lajiharjoittelun rinnalla.

Kolmen vuoden aikana opiskelijoiden laatimien kehittämissuunnitelmien arvioinnin perusteella voidaan nostaa tarkasteluun myös jatkokehittämisen tarpeita. Yksittäisellä opintojaksolla toteutetut kehittämistehtävät jäävät irrallisiksi ja usein varsin suppeiksi jo vähäisen käytettävissä olevan ajan (n. 2 kuukautta) sekä työmäärän (5 opintopistettä) takia. Ehkä tämän takia, myös erityisryhmien, kuten esimerkiksi vammaisten tai etnisten vähemmistöjen osallisuuden parantamiseen liittyvät kehittämishankkeet ovat jääneet vielä vähäisiksi.

Ituja laajempaan TKI-hankkeeseen?

Osallisuuden teemaan yhdistyy keskeisesti sosiaalinen kestävyys ja siihen yhdistyvät useat Agenda 2030 mukaiset tavoitteet eriarvoisuuden poistamiseksi yhteiskunnasta (YK-liitto 2022). Opiskelijoiden laatimilla kehittämissuunnitelmilla on ollut alustavien arvioiden mukaan todellista merkitystä mukana olleille kolmannen sektorin yhteisöille. Jatkossa voitaisiin vielä tehdä enemmänkin ja kytkeä tämänkaltainen opintojakso laajempaan kansalaisyhteiskuntaan suuntautuvan TKI-hankkeen osaksi. Opiskelijaryhmä kerrallaan voisi saada mahdollisuuden itsenäisen osa-alueen kehittämiseen yhdessä ja osallistua näin paikallisten yhteisöjen resilienssin edistämiseen. Siten myös opetuksen osalta voitaisiin vastata paremmin kestävyyden näkökulmien tavoitteiden saavuttamiseen ammattikorkeakoulun perustehtävässä.

Lähteet

Ahonen, P. 2019. Palvelumuotoilu sotessa: palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen. 3. painos. [Espoo]: Tarja Ahonen.

Appelqvist-Schmidlechner K., Kyröläinen, H., Häkkinen, A., Vasankari, T., Mäntysaari, M., Honkanen, T. &, Vaara, J. P. 2021. Childhood Sports Participation Is Associated With Health-Related Quality of Life in Young Men: A Retrospective Cross-Sectional Study. Frontiers in Sports and Active Living, Vol 3. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fspor.2021.642993

Hakamäki, P., Nick, R., Valli, N. & Kuitunen-Kaija, O. 2023. Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi : hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062861198

Hyvönen, A., Juntunen, T., Mikkola, H., Käpylä, J., Gustafsberg, H., Nyman, M., Rättilä, T., Virta, S. & Liljeroos, J. 2019. Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 17/2019. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-647-8

Jokinen, E., Rintamäki, T., Saloranta, A., Joensuu, J., & Rannisto, P-H. 2019. Asiakkaan valinnanvapaus ja asiakasarvon toteutuminen sote-palveluissa palvelusetelilainsäädännön kautta (VArvo). Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019: 53. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-780-2

Katainen , A. H. & Maunu , A. O. 2017. Muutakin kuin tietoa: Terveyskäyttäytymisen sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Teoksessa S. Karvonen., L. Kestilä & T. Mäki-Opas (toim). Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus. 143–157.

Kestävä kehitys. 2023. Kestäväkehitys.fi. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://kestavakehitys.fi/etusivu

Malin, A-T. 2023. Paikallinen kansalaistoiminta vahvistaa resilienssiä laaja-alaisesti. LAB Focus. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/paikallinen-kansalaistoiminta-vahvistaa-resilienssia-laaja-alaisesti/

Martela, F. 2022. Hyvinvoinnin mittaus edellyttää hyvinvoinnin teoriaa. Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuudet päivitettynä nykyaikaan. Yhteiskuntapolitiikka 87, (5–6). 565-572. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112366604

OPH. 2023. Kestävän kehityksen keskeiset käsitteet. Opetushallitus. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kestavan-kehityksen-keskeiset-kasitteet

Ruuskanen, P., Jousilahti, J., Faehnle, M., Kuusikko, K., Kuittinen, O., Virtanen, J. & Strömberg, L. 2020. Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:47. Viitattu 11.1. 2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-918-9

Soste 2023. Sosiaalibarometri 2023. Sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2023/10/Sosiaalibarometri-2023-osa-3-Sosiaali-ja-terveyspalvelut-hyvinvointialueilla.pdf

Stickdorn, M., Hormess, M. E., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This Is Service Design Doing: Applying Service Design Thinking in the Real World: A Practitioners’ Handbook. O’Reilly.

THL.2023a. Alueellinen hyvinvointikertomus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/alueellinen-hyvinvointijohtaminen/alueellinen-hyvinvointikertomus

THL. 2023b. Sosiaalisesti kestävä kehitys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/tavoitteet/sosiaalisesti-kestava-kehitys

THL. 2023c. Yritysten ja kolmannen sektorin esimerkit. Hyvinvointi- ja terveyserot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/keinot/esimerkkeja-uusi-/yritysten-ja-kolmannen-sektorin-esimerkit

THL. 2023d. Osallisuus. Hyvinvointi- ja terveyserot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus

YK-liitto. 2022. Kestävän kehityksen toimikunnan uudessa strategiassa syvennytään kuuteen murrosalueeseen agenda 2030-tavoitteiden toteuttamiseksi Suomessa. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://www.ykliitto.fi/uutiset-media/tiedotteet/kestavan-kehityksen-toimikunnan-uudessa-strategiassa-syvennytaan-kuuteen