Opiskelijan näyttökokeen arviointi opettajan näkökulmasta

Jokainen opettaja varmasti haluaa, että hänen opettamansa opiskelijat valmistuvat koulusta ajallaan osaavina ammattilaisina ja oman tulevan työnsä asiantuntijoina. Ammattiosaamisen arvioiminen onkin tärkeä osa opettajan työtä. Sairaanhoitajan tutkinnon suorittamiseen sisältyy opintojaksoja, joissa opiskelijat osoittavat osaamisensa näyttökokein aidon kaltaisessa tilanteessa oppilaitosympäristössä.

Kirjoittajat: Jaana Ahl & Marjut Lintunen

Näyttökokeet arviointimenetelmänä

Näyttökokeet soveltuvat kliinisen hoitotyön osaamisen arviointimenetelmäksi silloin, kun arvioitava kokonaisuus muistuttaa aidon kaltaista tilannetta. Lisäksi sen tulee perustua alan keskeisen osaamisen tarkasteluun (Alastalo ym. 2019, 37). LAB-ammattikorkeakoulussa sisätauti-kirurgisen menetelmäosaamisen opintokokonaisuuteen sisältyy kirurgisen ja perioperatiivisen hoitotyön näyttökokeet.

Opiskelijoilla on etukäteen tiedossa, mitä näyttökoeaiheita näytöt sisältävät. Heille valikoituu suljetuista kirjekuorista yksi näyttöaihe, jonka he toteuttavat. Opiskelijalla on näyttötilanteessa pari, jota hän voi käyttää tarvittaessa avustajana näyttökoetta suorittaessaan. Opettaja seuraa näyttötilannetta, auttaa opiskelijaa reflektoimaan suoritustaan ja arvioi sitä arviointikriteereihin peilaten. Räkköläisen (2011, 195) mukaan on osoitettu, että kriteeriperusteinen arviointi lisää kokemusta arvioinnin oikeudenmukaisuudesta. Hänen mukaansa näytöillä on myös muita oppimisen kannalta myönteisiä vaikutuksia ja ne voivat edesauttaa kehittämistyössä. Opetushallituksen (2022) mukaan opiskelijan osaamista tulisi koulutuksen aikana arvioida monipuolisesti ja eri tavoin.

Näyttökokeet oppimistilanteena

Opiskelijaa tulisi kannustaa suhtautumaan näyttökokeeseen oppimistilanteena eikä niinkään kokeena (Oijala 2020, 2). Näyttökokeessa on Alastalon ym. (2019, 37–38) mukaan tärkeää, että opiskelijoilla on riittävät tiedot ja taidot arvioitavista sisällöistä. Opiskelijan oppimista tuetaan ja oppimisen tukena voidaan esimerkiksi käyttää ohjattua reflektiota. Näyttötilanteessa korostetaan ongelmaratkaisua nopean oikean vastauksen tai toimintatavan löytämisen sijaan. Lisäksi huomioidaan, että näyttökokeiden vaatimustaso on koulutustasoon nähden sopiva. Näyttökokeen päätteeksi opiskelijan kanssa käydään arviointikeskustelu. Heikkinen (2015, 119) toteaa, että henkilökohtainen, kasvokkain käyty arviointi tukee oppimista kirjallista arviointia enemmän. Alastalon ym. (2019, 38) mukaan arviointikeskustelu on todettu hyväksi oppimiskokemukseksi, sillä se vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta sekä edistää myönteisesti opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä. Lisäksi näyttökokeessa pystytään testaamaan paineen alaista työskentelyä. Paineen alaisen työskentelyn harjoittelu on tärkeää, sillä se valmistaa kohti käytännön työelämää.

Näyttökokeiden tulisi olla opiskelijalle myönteinen oppimistapahtuma, jossa opiskelija osoittaa kliinisen osaamisensa. Parhaimmillaan näyttökokeet motivoivat opiskelijaa itsenäiseen opiskeluun, lisäävät vastuunottamista omasta oppimisesta sekä vahvistavat opiskelijan ammatillista kasvua (Alastalo ym. 2019, 38). Oleellisinta näyttökokeessa ei ole se, että opiskelija suorittaisi näytön mahdollisimman virheettömästä ja ammattimaisin, varmoin ottein. Virheettömyyttä oleellisempaa on näyttötilanteen aikaansaama oppimiskokemus. Tässä korostuu opettajan rooli ja pedagoginen ammattitaito palautteen antajana. Opiskelijan tekemä virhe tai epävarma suoritus ei siis automaattisesti aiheuta näytön hylkäämistä. Opettaja voi omalla tuellaan ja osaamisellaan ohjata opiskelijaa oivaltamaan oikean toimintatavan tai menetelmän ja auttaa opiskelijaa löytämään näyttökokeen edellyttämän hyväksytyn ratkaisun. Tällöin näyttötilanne on parhaimmillaan edistämään opiskelijan oppimista, mikä onkin Räkköläisen (2011, 195) mukaan yksi näyttökokeen positiivisista vaikutuksista.

Opiskelija voi kokea näyttökoetilanteen myös stressaavana sekä jännitystä aiheuttavana. Tällä voi olla negatiivinen vaikutus siihen, kuinka opiskelija suoriutuu näyttökokeesta (Alastaro ym. 2019, 38; Oijala 2020, 4). Oijalan (2020, 4) tutkielma osoittaa, että lyhytaikainen ja määrältään sopivan kokoinen stressi parantaa suorituskykyä. Mikäli opiskelijan kokema stressi ja jännitys on liian suuri tai se pitkittyy, tilanne voi muuttua opiskelijan kannalta haitalliseksi. Se voi johtaa muistin, oppimisen sekä sopeutumisen ongelmiin ja nämä voivat vaikuttaa negatiivisesti näyttökokeeseen. Tämän johdosta onkin olennaista, että opettaja osoittaa näyttötilanteen olevan opiskelijalle turvallinen oppimistilanne, eikä sen tarkoitus ole saattaa opiskelijaa epämukavaan asemaan.

Näyttökoetilanne opettajan silmin

Näyttökoetilanne on myös opettajalle erilainen tilanne verrattuna esimerkiksi perinteiseen tenttitilanteeseen. Toisaalta oppimisen reflektointi yhdessä opiskelijan kanssa vahvistaa mahdollisuutta yksilölliseen opetustilanteeseen. Toisaalta tilanne voi taas aiheuttaa ristiriitoja, mikäli opettajan ja opiskelijan näkemykset arvioinnista eivät kohtaa. Opettajalla on näyttökokeen arvioinnin tukena arviointikaavake. Näyttökokeet arvioidaan hyväksytty-hylätty-asteikolla. Jokaisella opiskelijalla on oikeus nähdä oma arviointikaavake arviointikeskustelussa näyttökokeen jälkeen. Kuitenkin täysin aukottomat sotealan AMK:n näyttökokeiden arviointikriteerit puuttuvat. Esimerkiksi näyttökokeen hylkäämiskriteerit on ilmaistu osittain epämääräisesti. Heikkisen (2015, 113) mukaan opettajat kaipaisivatkin enemmän yhteistä keskustelua opiskelijoiden arviointikriteereistä.

Näyttökokeiden kehittämisen kohteena voisi tulevaisuudessa olla kahden opettajan läsnäolo näyttötilaisuudessa. Tällä voitaisiin lisätä molemminpuolista oikeudenmukaisuuden ja luotettavuuden kokemusta. Lisäksi arvioinneissa voitaisi tulevaisuudessa hyödyntää nykyistä enemmän vertaispalautteen antamista opiskelijalta toiselle. Tämä nousi esiin Heikkisen (2015, 117–118) väitöskirjassa, jonka mukaan opiskelijat kaipaisivat itsearvioinnilleen peiliä. Vertaispalaute olisikin tulevaisuudessa oivallinen palautepeili. Näillä muutoksilla voitaisiin päästä siihen, että Heikkisen (2015) esiin nostama tavoite toteutuisi: arviointi olisi kasvun tuki, eikä kasvun mitta.

Lähteet

Alastalo, M., Korhonen, R., Kehus, E., Tieranta, O., & Silen-Lipponen, M. 2019. Kirurgisen ja perioperatiivisen hoitotyön osaamisen arviointi sairaanhoitajakoulutuksessa. Spirium – Suomen anestesia sairaanhoitajat 4/2019, 36-39. Viitattu 9.12.2022. Saatavissa https://sash.fi/wp-content/uploads/2020/01/Sprium_4_2019_web-1.pdf#page=36

Heikkinen, M. 2015. Ongelmaperustainen pedagogiikka muuttaa arviointia. Tapaustutkimus ongelmaperustaisen opetussuunnitelman siirtymävaiheesta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 143. Viitattu 15.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-725-4

Oijala, E. 2020. Koejännityksen ja –suoriutumiseen vaikuttavat tekijät OSCE-näyttökokeen sisätautien akuuttirastin uusintatilaisuudessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Lääketieteen tiedekunta. Viitattu 15.12.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005182152

Opetushallitus. 2022. Ohjeet ja materiaalit: näytöt ja osaamisen arviointi. Viitattu 12.12.2022. Saatavissa https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/tpo/4343283/tekstikappale/4414100

Räkköläinen, M. 2011. Mitä näytöt näyttävät? Luotettavuus ja luottamus ammatillisten perustutkintojen näyttöperusteisessa arviointiprosessissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Viitattu 9.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8518-3

Kirjoittajat

Jaana Ahl toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä ja tekee satunnaisesti tuntiopettajan sijaisuuksia. Hänen mielenkiinnon kohteinaan ovat koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistäminen sekä työn kehittämisosaamisen ja sotejohtamisosaamisen vahvistaminen.

Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hänen mielenkiinnon kohteena ovat sisätauti – kirurgisen hoitotyön koulutuksen kehittäminen sekä työelämälähtöisen koulutuksen vahvistaminen.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/sairaanhoitaja-hoito-kysely-2536964/ (Suyizailushang, Pixabay Licence)

Julkaistu 11.1.2023