Koulutuksen opetussuunnitelmissa kuvataan tutkintojen osaamistavoitteet. Opetussuunnitelmatyö on keskeistä koulutuksen kehittämiseen liittyvää työtä. Tavoitteiden tulee olla tulevaisuusorientoituneita, linjassa ammattikorkeakoulun strategian kanssa ja vastata työelämän osaamistarpeisiin. Osana LAB-ammattikorkeakoulun strategiatyötä ja hyvinvointiyksikön profiilin vahvistamista arvioitiin sosiaali- ja terveysalan AMK-opetussuunnitelmat hyvinvointiyksikön sisäisenä laatutyönä.

Kirjoittajat: Hannele Tiittanen, Annamaija Id-Korhonen & Tarja Tolonen

Opetussuunnitelma on keskeinen koulutuksen työkalu, jolla organisoidaan opiskelijoiden ja opetushenkilöstön ja koko korkeakoulun työtä. Se on myös keskeinen työkalu, jonka avulla voidaan suunnata korkeakoulun toimintaa koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä. Tämä ”kolmen kimpan”, osaamiskolmion, vahvistaminen oli asetettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelmassa vuoteen 2020 tukemaan ja edistämään alueellista kehitystä. (Euroopan komissio 2011.) Tämä tavoite näkyy nyt ammattikorkeakoulujen toimintatavoissa ja opetussuunnitelmissa, joissa painopiste on muuttunut reaktiivisesta proaktiiviseksi, opetussuunnitelmilla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin ja työelämämuutoksiin ennakoivasti (Mäkinen ym. 2010). Ammattikorkeakoulun tehtävänä on varmistaa opetussuunnitelman avulla, että opiskelijat saavat osaamista kehittämistehtäviin ja ovat jo opiskelun aikana muokkaamassa ja uudistamassa työelämää tulevaisuuden tarpeisiin.

LAB-strategiassa oli selkeä painopiste asetettu muun muassa opetuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vahvalle integraatiolle. LAB-ammattikorkeakoulussa ammatillinen korkeakoulutus on määritelty pohjautuvan käytännönläheiseen innovaatiotoimintaan, jossa uusia asioita ja tekemisen tapoja kokeillaan yhdessä elinkeinoelämän kanssa. LAB-ammattikorkeakoulussa tavoitteena on uudistaa työelämää ja työnteon tapoja, joka on hyvin linjassa eurooppalaisten korkeakoulupoliittisten tavoitteiden kanssa. (Euroopan komissio 2011.) Hyvinvointiyksikön profiili tukee LAB-strategiaa, korostaen etenkin hyvinvointisektorin sähköisten palvelujen ja teknologian kehitystä ja niiden hyödyntämistä tulevaisuuden työelämässä:

Meiltä valmistuu tulevaisuuden työelämän uudistajia, jotka ovat edelläkävijöitä hyvinvoinnin digitaalisissa ja teknologisissa  ratkaisuissa. Kehitämme yhdessä työelämän kanssa ihmislähtöisiä palveluinnovaatioita sekä digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja hyvinvoinnin tueksi ja edistämme niiden soveltamista ja hyödyntämistä eri käyttöympäristöissä. (Kilpinen & Peltonen 2021.)

Hyvinvointiyksikön opetussuunnitelmien arvioinnit

Hyvinvointiyksikön opetussuunnitelma-arvioinnin tehtävänä oli arvioida opetussuunnitelmia suhteessa hyvinvointiyksikön profiiliin ja TKI:n neljään vahvuusalueeseen: Hyvinvointia liikkumisesta ja elinympäristöstä, Osallisuuden edistäminen ja turvallinen arki, Terveyden edistäminen ja älykäs omahoito, Toimivat palveluketjut ja prosessit. Opetussuunnitelma-arvioinnissa tarkasteltiin myös opintojaksojen NQF 6 vaatimustason vastaavuutta sekä opintojaksotavoitteiden selkeyttä ja työelämärelevanssia. Arvioinnin sisällöllisessä tarkastelussa hyödynnettiin Sosiaali- ja terveysalan arviointiraporttia (Konkola ym. 2021), jossa painotetaan seuraavia geneerisiä osaamistarpeita: asiakastyöosaaminen, palvelujen ja työn kehittämisosaaminen, työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen. Lisäksi tavoitteiden arvioinnissa on hyödynnetty Arenen suosituksia yhteisiksi kompetensseiksi (Arene 2022): Oppimaan oppiminen, työelämässä toimiminen, eettisyys, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, ennakoiva kehittäminen. Kunkin hyvinvointiyksikön alan tulevaisuuden osaamistarpeita arvioitiin alakohtaisesti.

Arvioinnin kohteena olivat fysioterapian, ensihoidon, sairaanhoidon, terveydenhoitajan ja sosionomikoulutusten opetussuunnitelmat. Tehtäväksiannon mukaan arviointi kohdistui kahteen arviointialueeseen: Opetussuunnitelman tavoitteiden ja koulutuskuvausten TKI-vastaavuuteen. Opetussuunnitelmien tarkastelun lisäksi toteutettiin opettaja- ja työelämäedustajien haastattelut.

Opetussuunnitelmien arviointi toi esille kehittämistarpeita

Opetussuunnitelmien tarkastelu toi esille useita kehittämistarpeita liittyen hyvinvointiyksikön profiilinmukaisiin koulutuskuvausteksteihin, tavoitteiden sisältöihin ja tarpeeseen tarkistaa tavoitteiden osaamisperustaisuutta. Koulutuksen tuottamaa osaamisen tasoa on arvioitu tavoitteissa ilmaistun osaamista kuvaavien verbien kautta, mikä ei luonnollisestikaan anna koko kuvaa tuotetusta osaamisesta, mutta tavoitteissa ilmaistun verbin merkitys on tärkeä jo pelkästään onnistuneen osaamisperustaisen arvioinnin suorittamiseksi. Opetussuunnitelmien kehittämisessä on otettava huomioon myös tuoreet koulutuksia koskevat materiaalit, joita on viime aikoina julkaistu (Arene 2022; Konkola ym. 2021; OPH 2019).

Arviointi toimi tilannekatsauksena nykyiseen opetussuunnitelmatilanteeseen ja samalla lähtökohtana tulevalle opetussuunnitelmien päivitystyölle.  Opetussuunnitelmatyössä on keskeistä osallistaa siihen opettajien lisäksi opiskelijoita ja työelämäedustajia. Opetussuunnitelmatyötä tulisi tukea selkeillä yhteisillä linjauksilla sekä sovituilla vastuuhenkilöillä, jotka vievät prosessia eteenpäin. Myös monialaista keskustelua tarvitaan, jossa luodaan yhteistä ymmärrystä strategiasta, yksikön profiilista, TKI-toiminnasta sekä mitä ne tarkoittavat opetuksen toteutuksessa ja millaisia yhteisiä hyviä käytäntöjä voidaan luoda strategian toteutumiseksi. Opettajien ja työelämäedustajien haastatteluissa tuotiin runsaasti esille esimerkkejä yhteistyöstä ja hyvistä käytännöistä, jotka tulisi tehdä näkyväksi ja muotoilla pysyviksi toimintatavoiksi. Toimintaan liittyviä haasteita ja kehittämisehdotuksia tuotiin myös runsaasti esille, useat niistä pystytään ratkaisemaan helposti.

TKI-toimintaan osallistumisen vahvuutena opiskelijoiden näkökulmasta ovat ammatti-identiteetin vahvistuminen, osaamisen kerryttäminen, toimintaympäristön kehittäminen ja TKI-toimintojen merkitykselliseksi kokeminen. Mahdollisuuksia opiskelijalle TKI-toimintaan osallistumisessa ovat verkostoituminen, työllistyminen, monialainen yhteistyö, opintojen edistäminen, ja TKI-toiminnan yhdistäminen opintoihin. (Kokkonen & Kuparinen 2021.)

Opetussuunnitelmatyötä tehtäessä on hyvä muistaa katsoa muuttuvia osaamistarpeita riittävän pitkälle tulevaisuuteen ja hyödyntää erilaisia ennakointimateriaaleja, joissa kuvataan työelämän muutostrendejä ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Hyvinvointiyksikön opetussuunnitelma-arvioinnissa hyödynnettiin muun muassa Opetushallituksen Osaamiskorttipakkaa (OPH 2019), jossa sotealan tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoidaan vuoteen 2035 asti. Syksyllä 2023 aloittavat opiskelijat ovat valmistumassa pääosin syksyllä 2026 ja keväällä 2027, seuraavat aloittavat ryhmät samalla opetussuunnitelmalla saavuttavat vuotta 2035 nopeasti.

Lähteet

Arene. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Viitattu 8.2.2022. Saatavissa https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572

Euroopan komissio. 2011. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52016DC0725

Kilpinen, T. & Peltonen, K. 2021. Hyvinvointi-yksikkö.  Kehittämispäivä 12.8.2021. Esitys.

Kokkonen, E. & Kuparinen, O. 2021. Korkeakouluopiskelijoiden hyödyntäminen TKI-toiminnassa: case OTE-hanke. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325639

Konkola, R., Hauta-aho, H., Hiilamo, H., Karttunen, M., Niemi, J., Tuominen, M., Huusko, M. & Väätäinen, H. 2021. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). Julkaisut 14:20. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa https://karvi.fi/korkeakoulutus/koulutusala-arvioinnit/sosiaali-ja-terveysalan-koulutuksen-arviointi/

Mäkinen, M. & J. Annala. 2010. ‘Meanings behind curriculum development in higher education’. PRIME. Vol. 4(2), 9–24. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa https://urn.fi/urn:nbn:uta-3-1004

OPH. 2019. Osaamisen ennakointifoorumi – Osaamiskorttipakka. Viitattu 8.2.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaaminen-2035

Tiittanen, H., Id-Korhonen, A-M. & Tolonen, T. 2022. Hyvinvointiyksikön AMK opetussuunnitelmien arviointi 2022. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisematon raportti.

Kirjoittajat

Hannele Tiittanen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointiyksikössä yliopettajana

Annamaija Id-Korhonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointiyksikössä fysioterapian lehtorina

Tarja Tolonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointiyksikössä sosiaalialan lehtorina

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/liikemies-joukkuehenki-tiimity%c3%b6-1492561/ (CC0)

Julkaistu 24.2.2022

Viittausohje

Tiittanen, H., Id-Korhonen, A. & Tolonen, T. 2022. Opetussuunnitelmatyö strategiaa vahvistamassa. LAB Pro. Viitattu ja pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/opetussuunnitelmatyo-strategiaa-vahvistamassa/