Onnistunutta sisällöntuotantoa sosiaaliseen mediaan

Kirjoittajat: Sara Etola, Henna Sistonen, Riikka Värri ja Ritva Kinnunen

Visuaalinen sisältö herättää huomioita

Visuaalisuudella on sosiaalisessa mediassa suuri arvo huomion herättäjänä. Tutkimusten mukaan visuaalisella sisällöllä on 94% suurempi lukijamäärä ja visualisoidut tekstit myös jaetaan 50% useammin kuin pelkät tekstisisällöt. Hyvä julkaisu sisältää tunneailahduksen – muutoksen käyttäjän tunnetilassa, sillä juuri tunneailahdus saa ihmiset jakamaan sisältöä (Kortesuo 2019, 38). On hyvä ottaa huomioon, että ihmiset jakavat mielellään sellaista, jonka kokevat positiiviseksi (Kananen 2018, 398.) Discovering Finland hyödyntää sisällöissään Suomen luontoa (kuva 1). Puhdas luonto ilmiöineen on monille positiivisen tunneailahduksen tuottava asia.

Kuva 1. Kuvakaappaus Discovering Finlandin Instagram sivulta. (Kuva: Jyrki Salonen)

Varsinkin Instagram vaatii visuaalista sisältöä ja sitä tuotettaessa tulee ottaa huomioon, että pelkät tuotekuvat eivät riitä. Kuvan tulee myös kertoa, mitä tuotteilla voidaan tehdä, sillä käytön kuvaaminen sitouttaa käyttäjiä paremmin. Parhaiten hyötyä Instagramista saakin, kun ei tyrkytä tuotetta vaan antaa käyttäjille samaistumispintaa. (Kananen 2018, 288 & 398.)

Myös Facebookissa visuaalinen sisältö on tärkeää. Valokuvat ja videot pitävät käyttäjien mielenkiintoa yllä ja lisäävät sitoutumista. Lisäksi Facebook arvottaa kuvalliset sivustot paremmiksi kuin pelkät tekstisisällöt. Organisaatioiden sivustojen näkyvyyttä parantavat myös erilaiset pelit, tapahtumat, ryhmät ja tietovisat, sillä käyttäjät jakavat niitä mielellään eteenpäin. (Kananen 2018, 307.) Gluteeniton Leipomo Ilona on saanut runsaasti huomiota kahden äitienpäiväkakun arvonnalla (kuva 2).

Kuva 2. Kuvakaappaus Gluteeniton Leipomo Ilonan äitienpäiväarvonnasta Facebookissa. (Facebook 2021a)

Jokaisella organisaatiolla tulisi olla oma aihetunniste, eli sisältöön liitettävä hashtag, jonka avulla seuraajat löytävät organisaatioon kohdistettuja julkaisuja (Kortesuo 2019, 162). Hashtagin avulla muut käyttäjät pystyvät myös jakamaan yritykseen kohdistettuja julkaisuja. Näin esimerkiksi ravintolakävijät pystyvät jakamaan ruokakuviaan ja linkittämään ne ravintolaan.  Gluteeniton leipomo Ilonan toimintaan liittyvät julkaisut löytyvät aihetunnisteella #gluteenitonleipomoilona.

Ole hereillä silloin kuin yleisösikin on – mikä on paras aika julkaista somepäivityksiä

Organisaation sosiaalisessa mediassa tekemän sisältömarkkinoinnin tulisi tähdätä vuorovaikutukseen käyttäjän kanssa eli käyttäjän osallistumiseen ja kokemusten jakamiseen (Chaffey&Smith 2017, 5.1). Juuri tästä syystä organisaation on huomioitava, milloin sisältöä julkaistaan sosiaalisessa mediassa. Vaikka sisällöllä onkin suuri merkitys yleisön aktivoimisessa, yleisö on myös tavoitettava oikeaan aikaan. Yleisön tavoittaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja sisältöstrategiaa. Hyvässä strategiassa on määritelty kohderyhmä ja tavoitteet, jotka määrittelevät myös yrityksen sisällöntuotannon (Kortesuo 2019, 31-32).

Sisältösuunnitelman teossa on oleellista tuntea ja huomioida sisällöntuotantoon käytettävissä olevat resurssit. Se kuinka paljon organisaatio voi käyttää aikaa sisällöntuottamiseen ja sen jakamiseen ohjaavat sitä mitä tuotetaan ja kuinka usein. (Kortesuo 2019, 33-36.) Innowisen (2020) teettämän tutkimuksen mukaan 54% suomalaisista Facebookin käyttäjistä käyttää sitä päivittäin. Onko organisaation kuitenkaan tarkoituksenmukaista julkaista jotain Facessa päivittäin? Todennäköisimmin sosiaalista mediaa käytetään ensimmäiseksi aamulla, ruokatunnilla ja illalla ennen nukkumaan menoa. Analytiikan avulla sekä kokeilemalla ja testaamalla erilaisia ratkaisuja voidaan löytää ne ajankohdat, jolloin organisaation asiakkaat ovat aktiivisimmillaan.

Suunnitelman pohjalta kannattaa luoda julkaisukalenteri, johon merkitään mitä, missä ja milloin julkaistaan. Pohjana voi käyttää esimerkiksi kalenterivuotta ja suunnitella julkaisuja vuodenaikojen, juhlapyhien ja erilaisten tapahtumien ympärille. Taulukossa 1 on laadittu esimerkki julkaisukalenterista kuvitteelliselle urheiluseuralle. Kalenterin käyttö auttaa säännöllisen sisällöntuotannon ja julkaisuvälin ylläpitämisessä. Se ei kuitenkaan poista sosiaalisen median vaatimaa nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. Sisällön on oltava jatkuvasti ajankohtaista, jotta käyttäjät eivät sivuille mennessään joudu miettimään, onko organisaatio enää toiminnassa.

Taulukko 1. Esimerkki julkaisukalenterisuunnitelmasta

Kuukausi	Sisältö	Teemapäivät (2019)
Tammikuu	1 x tulevat 4 x treeniaikataulut 2 x kuva/terveisiä eri lajeilta	1.1. Maailman perhepäivä (YK)
Helmikuu	1 x tulevat tapahtumat 4 x treeniaikataulut 2 x kuva / terveisiä eri lajeilta	4.2. Maailman syöpäpäivä 14.2. Ystävänpäivä
Maaliskuu	1 x tulevat tapahtumat 4 x treeniaikataulut 2 x kuva / terveisiä eri lajeilta	8.3. Kansainvälinen naistenpäivä (YK) 15.3. Keltaisen nauhan päivä (Suomen Reumaliitto) 20.3. Onnellisuuden päivä (YK)
Huhtikuu	1 x tulevat tapahtumat 4 x treeniaikataulut 2 x kuva / terveisiä eri lajeilta	7.4. Maailman terveyspäivä (YK) 15.-22.4. Sydänviikko (Suomen Sydänliitto) Viimeinen viikko: Maailman koulutuksen viikko (YK)
Toukokuu	1 x tulevat tapahtumat 4 x treeniaikataulut 2 x kuva / terveisiä eri lajeilta	2. sunnuntai: Äitienpäivä
Kesäkuu	1 x tulevat tapahtumat 4 x treeniaikataulut 2 x kuva / terveisiä eri lajeilta	14.6. Maailman verenluovuttajien päivä (SPR)

Hyvä sisällöntuotanto on suunnitelmallista ja osallistavaa

Isoilla organisaatioilla somesisällön monesti tuottaa markkinointi- tai viestintätiimi. Pienen tiimin etuna on yhtenäinen viestintätyyli. Monissa organisaatiossa saattaa kuitenkin työskennellä muissa tehtävissä kokeneita sosiaalisen median sisällöntuottajia, joiden taidot jäävät herkästi hyödyntämättä. Vapaa-ajalla työntekijät saattavat olla nokkelia ja seurattuja bloggaajia, vloggaajia, kuvaajia, somevaikuttajia tai muuten aktiivisia sisällöntuottajia omissa sosiaalisen median kanavissaan. Tämän takia sisällöntuotantoon voi olla hyvä osallistaa työntekijöitä myös markkinoinnin ja viestinnän ulkopuolelta.

Useamman ihmisen osallistuminen sisällöntuotantoon voi lisätä sisältöjen monipuolisuutta. Koska sosiaalisen median markkinoinnin perusajatuksena on saada mahdollisimman moni reagoimaan tai jakamaan viestiä eteenpäin, on työntekijöiden tai muiden toimijoiden osallistaminen someviestinnässä organisaatiolle hyväksi myös viestin leviämisen kannalta. Käyttäjät ovat monesti herkempiä jakamaan eteenpäin sisältöä, jota ovat itse olleet mukana tuottamassa tai jossa ovat mukana. On organisaation kannalta hyvä, että myös omat työntekijät saadaan motivoitua reagoimaan päivityksiin. Muuten on perusteltua pohtia, että mikäli omat työntekijät eivät pidä viestin eteenpäin levittämistä tärkeänä tai mielenkiintoisena, miksi muutkaan käyttäjät pitäisivät.  Alla olevassa kuvakaappauksessa on esimerkki Oulun poliisilaitoksen tavasta käyttää hyväksi poliisien arkisia tapahtumia sosiaalisessa mediassa (kuva 3).

Kuva 3. Kuvakaappaus Oulun poliisilaitoksen paljon reagointeja Facebookissa saaneesta somepäivityksestä . (Facebook 2021b)

Sosiaalisen median käyttö vaatii suunnitelmallisuutta ja sen käytön tulisi olla osa organisaation liiketoimintasuunnitelmaa. Sisällön tulee olla johdonmukaista kaikissa kanavissa, sillä yhtenäisyys ja johdonmukaisuus luovat luottamusta (Kananen 2018, 274 & 281). Organisaatiossa tuotetun sisällön on siis hyvä kulkea yhden henkilön tai tiimin kautta, kuitenkin niin, että se ei estä osallistamista. Someviestinnästä vastaavan kannattaakin selvittää millaista potentiaalia työntekijöiden keskuudessa piilee ja ottaa heidät mukaan ideointiin ja toteutukseen.

Sosiaalisen median sisällöntuotannossa korostuu suunnitelmallisuus. Vaikka sosiaalinen media mahdollistaa ja jopa edellyttää nopeaa reagointia eri ilmiöihin ja trendeihin, tulisi kaikessa sisällössä näkyä punainen lanka, joka on linjassa organisaation strategian ja imagon kanssa.

Lähteet

Chaffey, D., Smith, P.R. 2017. Digital Marketing Excellence: Planning, Optimizing and Integrating Online Marketing. Taylor & Francis Group.

Innowise. 2020. Somekatsaus 2/2020. [Viitattu 3.2.2021]. Saatavissa: https://www.innowise.fi/fi/sosiaalisen-median-tilastot-suomessa-somekatsaus-022020/

Kananen, J. 2018. Digimarkkinointi ja sosiaalisen median markkinointi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kortesuo, K. 2019. Kaikenkattava sisällöntuotannon opas yrityksille. Helsingin seudun kauppakamari.

Rummukainen, M., Hakola, I. & Hiila, I. 2019. Sisältömarkkinoinnin työkalut. Helsinki: Alma Talent.

Kuvalähteet

KUVA 1. Salonen, J. 2020. jsalonen. [Viitattu 4.5.2021]. Saatavissa:  https://www.instagram.com/p/CGl5zXvg74T/?igshid=ozst4pzie6j7

KUVA 2. Facebook. 2021a. Gluteiiniton Leipomo Ilona. [Viitattu 4.5.2021]. Saatavissa: https://www.facebook.com/ilonaleipomo

KUVA 3. Facebook. 2021b. Oulun poliisilaitos. [Viitattu 6.5.2021]. Saatavissa: https://www.facebook.com/oulunpoliisi/photos/a.558423320927885/3284146035022253/

Kirjoittajat

Sara Etola on työskennellyt sosiaalisen median viestinnän parissa ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa digitaalisten ratkaisujen parissa.

Henna Sistonen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa tradenomin YAMK-tutkintoa, opintolinjana uudistava johtaminen.

Riikka Värri  opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa tradenomin YAMK-tutkintoa, opintolinjana digitaaliset ratkaisut.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/818435 (CC0)

Julkaistu 12.5.2021

Viittausohje

Etola, S., Sistonen, H., Värri, R. & Kinnunen, R. 2021. Onnistunutta sisällöntuotantoa sosiaaliseen mediaan. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/onnistunutta-sisallontuotantoa-sosiaaliseen-mediaan/