Onko (asiantuntija)työssä tilaa leikkisyydelle?

Työelämä on hetkistä ja sitä tarkastellaan usein substanssinäkökulmasta. Työnkehittämisen merkitys tunnetaan ja tunnistetaan, mutta samalla voidaan kysyä osaammeko hyödyntää koko potentiaalin optimaalisesti, otammeko kepeyden mukaan kompetenssiin?

Kirjoittaja: Marjut Suokas

Leikkisyys on monitahoinen käsite, joka nostaa esiin tunteita ja mielikuvia. Tyypillisesti leikkisyyden käsite liitetään iloon, spontaanisuuteen ja luovuuden ilmenemiseen toiminnassa. Merkityksellistä on kuitenkin huomata, että leikki ei kuulu vain lapsille. Sillä on tärkeä merkitys myös aikuiselämässä, työelämässä ja asiantuntijuuden kehittämisessä (Aalto-Setälä & Saarinen 2014, 15). Arjen ja aikuisuuden kiireet voivat haudata leikkisyyden alleen, mutta aikuiset voivat myös kokea leikkisyyttä eri muodoissa, kuten harrastuksissa, tiimityössä ja luovassa ongelmanratkaisussa.

Leikkisyydellä voidaan nähdä olevan yhteys luovuuteen, sillä se voi auttaa ajattelemaan ja etsimään uusia ratkaisuja ja lähestymistapoja ongelmiin. Leikkisyys voi myös tukea oppimista ja kompetenssin kehittämistä. Sen ymmärtäminen voi auttaa niin yksilöitä kuin organisaatioita saavuttamaan parempia tuloksia ja nauttimaan työstään enemmän. (Aalto-Setälä & Saarinen 2014, 17.)

Asiantuntijakontekstissa tulee löytää tasapaino vakavuuden ja leikkisyyden välillä. Merkityksellistä on tunnistaa ja tunnustaa leikkisyyden rooli ja optimaaliset tilanteet, joissa leikkisyyttä hyödynnetään. Oikein hyödynnettynä ja kannateltuna, leikkisyys parantaa tiimin henkeä, innostusta ja työhyvinvointia (Järvinen 2009, 157).

Asiantuntijaviitekehyksessä on ollut havaittavissa leikkisyyden ymmärrys ja arvostus on lisääntymistä. Yritykset ja organisaatiot ovat kiinnostuneempia leikkisyyden integroinnista organisaatiokulttuuriin ja yritysbrändiin luovuutta, innovatiivisuutta ja työtyytyväisyyttä edistävänä teemana.

Muotoiluajattelu leikkisyyden lisääjänä

Muotoiluajattelu on relevantti työkalu, joka voi auttaa lisäämään leikkisyyttä asiantuntijatyön arkeen. Muotoiluajattelussa empatia ja syvä ymmärrys asiakkaiden tarpeista on keskiössä (Korkiakoski 2019, 45). Samaa lähestymistapaa voidaan hyödyntää kaikkiin asiakasryhmiin (sisäiset ja ulkoiset) ja asiakkuusien vaiheisiin (entinen, oleva, tuleva asiakas). Keskeistä on osata ja uskaltaa kysyä mitä he tarvitsevat ja toivovat, kuuntele aktiivisesti heidän ideoita ja näkemyksiä. Aito kohtaaminen luo näkökulmia arvostavan ilmapiirin ja kannustaa luottamukseen. Tätä ajatusmallia hyödynnetään vahvasti LAB-ammattikorkeakoulussa niin opetuksessa kuin TKI-toiminnassakin.

Muotoiluajattelusta tutussa ideointivaiheessa tavoitteena on luoda mahdollisimman monta uutta ideaa ilman itsekritiikkiä. Tähän vaiheeseen onkin verrattaen helppo sisällyttää leikkisyyttä, rohkaisemalla ja kannustamalla vapaaseen ideointiin. Iteratiivisuus kannustaa prototyyppien luomiseen ja niiden testaamiseen. Muotoiluajattelusta tutun ideoinnin ja iteroinnoin voidaan nähdä luovan tilaa leikkisille kokeiluille.

Vaikuttavaa leikkisyyttä johtamassa

Leikkisyys on voimavara asiantuntijuuden johtamisessa, ja sen integroiminen organisaation kulttuuriin voi tuottaa positiivisia tuloksia. Parhaimmillaan se voi edistää innovaatioita, parantaa työilmapiiriä ja auttaa asiantuntijoita menestymään monimutkaisissa tehtävissä, mikä puolestaan tukee organisaation menestystä. (Kamensky 2015, 117-122).

Leikkisyyden ja tuloksellisuuden välillä on kiinnostava yhteys. Leikkisyys voi edistää tuloksellisuutta monilla eri tavoilla ja tasoilla. Leikkisä asenne voi auttaa ihmisiä ajattelemaan epäkonventionaalisesti ja luomaan uusia ratkaisuja ongelmiin. Leikkisä ilmapiiri voi myös edesauttaa yhteistyötä. (Viitala 2008, 44.) Aktiivinen ideoiden yhteisgenerointi, aito halu yhteistyöhön tuottaa parempia tuloksia. Kokonaisuudessaan tämä voi tuoda uusia ideoita ja näkökulmia, mikä taas puolestaan tukee tuloksellisuuden toteutumista.

Rentoutuminen ja ilo vähentävät stressihormonien tasoa, joten leikkisyyden voidaan nähdä keventävän kuormittuneisuutta. (Järvinen 2009, 27). Vähemmän stressaantuneet asiantuntijat ovat yleensä tehokkaampia ja tuotteliaampia, motivoituneempia, sitoutuneempia ja innostuneempia työstään. (Aalto-Setälä & Saarinen 2014, 132-135).

Leikkisyys asiantuntijuudessa voi auttaa ihmisiä myös suhtautumaan virheisiin positiivisesti ja oppimaan niistä. Kun pelko epäonnistumisesta vähenee, työntekijät ovat valmiimpia kokeilemaan uusia asioita ja oppimaan kokemuksistaan, mikä voi edistää tuloksellisuutta.

Leikkisyyden ruokkiminen asiantuntijuuden johtamisessa

Leikinomaisen työilmapiirin toteutumista voi tukea ottamalla tietoisesti käyttöön leikkisyyden elementtejä, kuten erilaisia työvälineitä, hyödyntämällä pelillisyyttä ja erilaisia harjoitteita. Johtajuudessa voi tietoisesti valita leikkisyyttä tukevia menetelmiä:

Tiiminrakennusaktiviteetit, kuten pelilliset tai leikkimieliset harjoitukset, jotka sisältävät esim. lyhyitä leikkimielisiä harjoituksia tai visailuja, auttavat tiimin jäseniä oppimaan toisistaan ja luomaan vahvemman yhteenkuuluvuuden. Tämä vahvistaa tiimin yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
Luovuuden ja ideoiden generointi kannattaa, esimerkiksi leikkimielisillä ”aivojen myrskyämisillä” tai kokeiluprojekteilla. Tällaiset tilaisuudet voivat auttaa tiimiä löytämään innovatiivisia ratkaisuja ongelmiin.
Palkintojärjestelmät, jotka palkitsevat leikkisyydestä ja luovuudesta. Pienet palkinnot tai kunniamaininnat voivat kannustaa tiimin jäseniä olemaan rohkeita ja kokeilemaan uusia ideoita.
Huumoria ja rentoutta voidaan hyödyntää rennon ilmapiirin luontiin. Nämä voi olla esimerkiksi viestintätapahtumia, teemajuhlia tai -päiviä, jotka osaltaan rohkaisevat leikkisyyteen ja heittäytymiseen. Tämä voi auttaa vähentämään jännitystä, lisätä yhteenkuuluvuutta ja luoda positiivista tunnelmaa työympäristössä.
Pilottiprojektit ja kokeilut, joissa kannustaa kokeilemaan uusia asioita ja oppimaan epäonnistumisista. Tämä edistää leikkisyyden ilmapiiriä ja rohkaisee tiimin jäseniä olemaan uteliaita ja kokeilunhaluisia.

Lähteet

Aalto-Setälä & Saarinen. 2014. Innostus: Myötämanipuloinnin aakkoset. Helsinki: Talentum.

Järvinen, P. 2009. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt. Helsinki: WSOYpro.

Kamensky, M. 2015. Menestyksen timantti: Strategia, johtaminen, osaaminen, vuorovaikutus. [Helsinki]: Talentum.

Korkiakoski, K. 2019. Asiakaskokemus ja henkilöstökokemus: Uusi aika, uudenlainen johtaminen. Helsinki: Alma Talent.

Viitala, R. 2008. Johda osaamista!: Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. [Helsinki] : Inforviestintä.

Kirjoittaja

Marjut Suokas työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hänen ammatillisiin kiinnostuksen kohteisiin kuuluu muotoiluajattelun hyödyntäminen johtamisessa ja liiketoiminnassa.

Artikkelikuva: Teemu L.

Julkaistu 17.11.2023