Nuorten tulevaisuususko horjuu, mitä voimme asialle tehdä?

Nuorten tulevaisuususko on romahtanut, ja sen vaikutukset ulottuvat paljon yksilön arkea pidemmälle. Euroopan unionin osarahoittaman HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään hankkeen väliseminaarissa asiantuntijat nostivat esiin nuorten kasvavat haasteet, palvelujärjestelmän kipupisteet ja konkreettisia keinoja, joilla voimme vahvistaa nuorten osallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen.

Kirjoittajat: Miki Mielonen & Tiia Rask

”Elämme hyvin yksilökeskeistä aikaa ja segregaatio on syventynyt. Meillä nuorisotyössä nuoret joutuvat kamppailemaan perusasioidensa kanssa yhä vain enemmän”, totesi Imatran kaupungin Nuorten palveluiden vastaava Johanna Mäkinen puheenvuorossaan HOPE – hankkeen väliseminaarissa. Mäkisen mukaan aikamme ilmiöt, kuten nuorten yksinäisyys, ahdistuneisuus, mielialahaasteet ja alentunut usko omiin kykyihin näyttelevät tänä päivänä isoa roolia heikoimmassa asemassa olevien nuorten elämässä. (Mäkinen 2025.)

Vuoden 2024 Nuorisobarometrin tulokset osoittivat, että optimistisesti omaan tulevaisuuteensa suhtautuvien nuorten määrä on laskenut romahdusmaisesti lähes 20 prosenttiyksiköllä (Happonen & Kiilakoski 2025). Myös Sitran Tulevaisuusbarometrissa havaittiin, että innostuneesti tulevaisuuteen suhtautuvien nuorten määrä on laskenut (Rekola ym. 2025).

Nuorten usko tulevaisuuteen ohjaa heidän valintojaan opinnoissa, työssä ja perheen perustamisessa. Kun luottamus tulevaisuuteen ja sen rakentumiseen horjuu, seuraukset ovat laajoja heikentäen koko yhteiskuntaa. Pitkällä aikavälillä nuorten tulevaisuususko ei ole vain henkilökohtainen kysymys, vaan kansallinen strateginen voimavara. Sen vahvuus tai heikkous määrittävät Suomen kehityksen suunnan: talouskasvun ja tuottavuuden, syntyvyyden, koulutus- ja osaamistason sekä luottamuksen yhteiskunnallisiin instituutioihin. Nuorten kokiessa, että heidän panoksellaan on merkitystä ja tulevaisuus tarjoaa mahdollisuuksia, koko yhteiskunta vahvistuu. Jos tämä usko murenee, seuraukset voivat olla kauaskantoisia ja vaikeasti korjattavia. (Tähkäpää & Laita 2025.)

Mitä sitten voisimme nuorten tulevaisuususkon vahvistamaiseksi tehdä? Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut asiantuntijaryhmän selvittämään nuorten tulevaisuususkon heikkenemiseen vaikuttavia tekijöitä sekä laatimaan suosituksia tilanteen parantamiseksi. Työryhmä antaa esityksensä maaliskuussa 2026. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2025.)

Ratkaisuja nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi

HOPE-hankkeen väliseminaarissa etsivän nuorisotyön asiantuntija Miikka Piiroinen Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä toi esille palveluissa ja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia, jotka kohdentuvat erityisesti heikoimmassa asemassa ja NEET-tilanteessa (ei työelämässä tai koulutuksessa) oleviin nuoriin. Näistä hän nosti puheenvuorossaan esille erityisesti toimeentulotuen kokonaisuudistuksen, kuntouttavaan työtoimintaan tulossa olevat muutokset, vammaispalvelulain uudistuksen, tulossa olevan yleistuen sekä nuorten työllistymissetelin. Vaikka joissakin uudistuksissa on paljon hyvääkin, ei niissä näy riittävää ymmärrystä NEET-tilanteessa olevista nuorista. Ratkaisuksi Piiroinen esittääkin, että aidon yhteisen tarkastelun kautta tulisi muodostaa palvelujärjestelmästä valtakunnallinen kokonaiskuva. Tämä edellyttää ministeriöiden välisen koordinaation vahvistamista sekä johdonmukaista johtajuutta, strategista näkemystä. Pitkäjänteisen yhteisen tahtotilan tulisi olla, ettei yhteiskunnassamme jätetä ketään yksin.

Lisäksi olisi varmistettava toiminnan rahoitus siten, että esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö rahoittavat NEET-tilanteessa olevien nuorten palveluja yhteisestä rahoituspotista yhteisillä toimintaperiaatteilla. Lopuksi on toteutettava siirtymä osaoptimoiduista palveluista tarvelähtöisiin palveluihin, jossa tavoitteiden ja mittareiden keskiöön asetettaisiin asiakkaan kokemus sekä tarpeiden ja palvelujen kohtaaminen. (Piiroinen 2025.)

Yksinäisyys on yksi ilmiöistä, johon voimme HOPE-hankkeen Diggaan! -toiminnalla vastata. Toiminnassa saatujen kokemusten mukaan nuoret toivovat läsnäoloa ja yhteistä tekemistä. (Välkky 2025.) Hankkeessa käytössä olevan THL:n osallisuusindikaattorin vastausten perusteella nuorten osallisuuden kokemuksessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia ryhmätoiminnan alkamisen ja päättymisen välillä. Erityisesti nuorten kokemus väittämistä, “koen, että minuun luotetaan” ja “saan myönteistä palautetta tekemisistäni” paranivat merkittävästi 12 viikon ryhmätoimintajakson aikana. (Hope-hanke 2025.)

Meistä jokainen voi tehdä jotain. Yksittäinenkin hanke voi luoda erityisesti mukana oleville nuorille merkittäviä kokemuksia. Ryhmätoimintamme on jo lyhyessä ajassa osoittanut, että kun nuori kuuluu itselleen merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön, hänen kokemuksensa elämänlaadusta on parantunut ja tunne, että on merkityksellinen muille ihmisille, on vahvistunut. (Hope-hanke 2025.)

“Annetaan ihmisen itsensä määritellä itsensä, tai olla määrittelemättä”, muistutti seminaarissamme puhunut Sanna Immonen Seta Ry:stä. “Jokainen meistä voi panostaa sensitiiviseen kohtaamiseen. Sillä on iso merkitys.” (Immonen 2025.)

Olennaista on myös muistaa, että me aikuiset emme pohtisi ratkaisuja vain keskenämme vaan haemme vuorovaikutuksessa nuorten kanssa toimivimpia keinoja. “Puolessa vuodessa arkeni oli muuttunut yksin kotona olemisesta siihen, että kävin kolme kertaa pelitalolla pelaamassa. Se kiinnitti minut sosiaaliseen elämään ja varsin pian olin paikan avaimet kaulassa oleva vapaaehtoinen, tajusin, kuinka paljon minuun oikein luotettiin”, kertoi oman tarinansa seminaarissa kaikille jakanut, nyt hankkeemme ohjausryhmässä nuoren roolissa mukana oleva Oona Alatalo. (Alatalo 2025.)

Lähteet

Alatalo, O. 2025. HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hankkeen väliseminaari. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=o7etFEEBoAw&t=803s

Happonen, K. & Kiilakoski, T. (toim.) 2025. Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2025/03/nuorisobarometri-2024.pdf

HOPE-Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hanke. 2025. Alku- ja loppukyselyjen vertailukoonti. Hankkeen muistio 11.12.2025. Ei julkaistu.

Immonen, S. 2025. HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hankkeen väliseminaari. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=o7etFEEBoAw&t=803s

’Mäkinen, J. 2025. HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hankkeen väliseminaari. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=o7etFEEBoAw&t=803s

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2025. Asiantuntijaryhmä selvittämään nuorten tulevaisuususkoa heikentäviä tekijöitä ja ratkaisuja. Viitattu 10.11.2025. Saatavissa https://okm.fi/-/asiantuntijaryhma-selvittamaan-nuorten-tulevaisuususkoa-heikentavia-tekijoita-ja-ratkaisuja

Piiroinen, M. 2025. HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hankkeen väliseminaari. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=o7etFEEBoAw&t=803s

Rekola, S. Tuori, S. & Vahti, J. 2025. Tulevaisuusbarometri 2025. Luottamus tulevaisuuteen koetuksella. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2025/

Tähkäpää, O. & Laita, S. 2025. Nuorten mureneva tulevaisuususko haastaa koko suomen kehityksen. Sitra. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/71549781/nuorten-mureneva-tulevaisuususko-haastaa-koko-suomen-kehityksen

Välkky, A. 2025. Ryhmätoiminnasta apua nuorten yksinäisyyteen. LAB Pro. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ryhmatoiminnasta-apua-nuorten-yksinaisyyteen/

Kirjoittajat

Miki Mielonen työskentelee HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään hankkeen projektipäällikkönä sekä nuoriso- ja järjestötyön lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.

Tiia Rask työskentelee HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään osahankkeen projektipäällikkönä sekä sosiaalialan lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/103441 (CC0)