Nuorten pahoinvointi lisääntyi pandemiavuosina

Yläkouluikäisten nuorten psyykkinen oireilu, koulu-uupumus, masennuslääkkeiden ja nuorisopsykiatrian käyttö lisääntyi kahden ensimmäisen pandemiavuoden aikana. Digitaaliselle hyvinvointia edistävälle ensivaiheen ohjaukselle ja tuelle on selkeä tarve. Digiratkaisujen kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeä kehittää tekoälyllä tuettua ohjausmenettelyä ja tukitoimia sekä tuottaa tutkimustietoa ensivaiheen ohjauksen vaikutuksista nuoren hyvinvointiin ja kalliin korjaavan tuen tarpeeseen.

Kirjoittaja: Niko Lankinen

WHO julisti koronaepidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020 (WHO 2023). Vaikka kattavaa tilastotietoa ei vielä ole saatavilla vuosilta 2022 ja 2023, voidaan käytettävissä olevan statistiikan perusteella tehdä alustavia johtopäätöksiä nuorten pahoinvoinnin ja palvelutarpeen kehittymisestä pandemiavuosina 2020 ja 2021.

Selkein muutos on havaittavissa yläkouluikäisten psyykkisen oireilun sekä koulu-uupumuksen lisääntymisessä. Kun vuosina 2013-2019 kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kärsi reilu 10 % 8. ja 9. luokan oppilaista, oli luku vuonna 2021 lähes 20%. Vastaavalla tarkasteluvälillä koulu-uupumuksesta kärsi 13-16% nuorista ja pari vuotta myöhemmin reilu 20%. Kehitykseen peilaten ei ole yllättävää, että masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt pandemiavuosina jossain määrin enemmän suhteessa edeltäviin vuosiin. (Sotkanet 2023.)

Kuva 1. 8. ja 9. luokan oppilaiden psyykkinen oireilu ja koulu-uupumus lisääntyivät selkeästi kahden ensimmäisen pandemiavuoden aikana. (Sotkanet 2023.)

Erittäin heikkoa osallisuutta kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisten määrä kasvoi selkeästi vuosina 2019 ja 2021. Samansuuntainen negatiivinen kehitys voidaan havaita oppimistaidoissa vaikeuksia kokevien yläkoululaisten määrässä, joskaan muutos ei ole kovinkaan merkittävä vuoteen 2019 verrattuna. (Sotkanet 2023.)

Palvelujen tarve ja kustannukset kasvoivat

13-17-vuotiaiden nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä kasvoi tasaisesti tarkasteluvälillä 2012-2021. Kehitys oli samansuuntainen nuorten psykiatrisen laitoshoidon hoitojaksojen osalta, vaikkakin pandemiavuosina voidaan havaita kasvua vuosien 2017-2019 kehitykseen verrattuna. (Sotkanet 2023.) Nuorisopsykiatrian vuotuinen kustannus lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa.

Kuva 2. Nuorisopsykiatrian laitoshoidon hoitojaksot lisääntyivät jossain määrin kahden ensimmäisen pandemiavuoden aikana. (Sotkanet 2023.)

Ehkäisevätkö matalan kynnyksen digipalvelut nuorisopsykiatrian tarvetta?

Tehokkain tapa ehkäistä nuorisopsykiatrian ja muun kalliin korjaavan tuen tarvetta on kohdentaa tukea nuoren luonnollisissa kasvuympäristöissä kotona, koulussa ja vapaa-ajan ympäristöissä, mukaan lukien digitaaliset ympäristöt. Koulussa nuori saa tarvittaessa tukea kouluterveydenhuollolta ja oppilashuollolta, eli psykologilta ja kuraattorilta. Hyvinvointialueet pirstaloittivat nuorten ennaltaehkäisevää tukea perusopetuksen jäädessä kuntiin ja edellä mainittujen palvelujen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille.

Pandemiavuosina yhteiskunnan keskeinen rajoittamistoimenpide oli sosiaalinen eristäminen ja luonnollisten fyysisten kohtaamisten minimoiminen. Näistä eristäminen aiheutti uudenlaisia koulutyön ja oppimisen haasteita sekä rajoitti merkittävästi nuorten yhteisöllistä liikkumista ja harrastamista. Uudenlainen oppimisympäristö, luonnollisen vuorovaikutuksen ja harrastusten puute saattoivat lisätä nuorten pahoinvointia.

Nuoret hakivat enenevässä määrin tukea digitaalisista ympäristöistä, joista sitä ei kuitenkaan ollut riittävästi saatavilla. Nuorten keskeisin matalan kynnyksen tuen digipalvelu on Sekasin-kollektiivin ylläpitämä valtakunnallinen Sekasin-chat. Sen keskeisenä tavoitteena on ehkäistä nuorten mielenterveysongelmia tarjoamalla anonyymia ensivaiheen tukea ja ohjausta. Sekasin-chatin on todettu toimivan osalle nuorista riittävänä auttamismuotona, osalle se tarjoaa ensivaiheen ohjausta palvelujen piiriin hakeutumisessa tai kannattelee hoitoa odoteltaessa. Haasteena kuitenkin on, että neljä viidestä yhteydenottajasta jää jonoon eikä tuen tarpeeseen kyetä läheskään kaikissa tapauksissa vastaamaan. (Mieli ry 2022.)

Pääosin vapaaehtoisten, esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvointia edistävälle anonyymille ensivaiheen tuelle ja ohjaukselle on olemassa selkeä tarve. Kuitenkin sen vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeä tuottaa tutkimustietoa ohjausmenettelyistä, sitä seuraavista tukitoimista sekä niiden vaikutuksista nuoren hyvinvointiin.

Vuonna 2022 Sekasin-chatissa käytiin reilu 30.000 keskustelua yhteydenottojen kokonaismäärän ollessa 160.000 (Mieli ry 2022). Sen merkitys nuorten hyvinvointia edistävänä ensivaiheen tuen ja ohjauksen kanavana on kasvanut vuosi vuodelta. Sekasin-chatin lisäresursoimiseksi ja muiden vastaavien ratkaisujen kehittämiseksi on oleellista läpivalaista niitä kustannusvaikuttavia ohjausmenettelyjä, joilla nuorisopsykiatrian ja muun kalliin korjaavan tuen tarvetta saadaan vähennettyä.

LAB-ammattikorkeakoulu on suunnitellut kansainvälistä kehittämishanketta, jonka tavoitteena on laaja-alaisen rakenteisen tiedontuotannon viitekehityksen luominen tekoälyllä (AI) tuettuun, nuorten hyvinvointia edistävään ensivaiheen ohjaukseen. Tekoäly helpottaa ohjausmenettelyn yhdenmukaistamista hyvinvointialueiden ja muiden sidosryhmien välillä, ensivaiheen ohjauksen jonojen purkua ja ihmisen tuottaman tuen kohdentamista niille, jotka sitä pohjadatan kautta eniten tarvitsevat.

Lähteet

Mieli ry. 2022. Sekasin kollektiivi: Ettei yksikään nuori jää pahan olonsa kanssa yksin: Toiminta & tilastot 2022. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://mieli.fi/wp-content/uploads/2023/02/Sekasin-Kollektiivi-vuosiraportti-2022.pdf

Sotkanet. 2023. Tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista: Sotkanetin tilastotiedot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.11.2023. Saatavissa https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

World Health Organization. 2023. Coronavirus disease (COVID-19) pandemic. Viitattu 18.11.2023. Saatavissa https://www.who.int/europe/emergencies/situations/covid-19

Kirjoittaja

Niko Lankinen on ollut kehittämässä ja pilotoimassa hyvinvointia edistäviä ensivaiheen ohjauksen digiratkaisuja ja työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa johtavana asiantuntijana hyvinvoinnin palveluinnovaatioissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1620247 (CC0)

Julkaistu 7.12. 2023