Nuorten ilmastopäivässä Taipalsaarella opittiin biojätteen lajittelutaitoja

Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hanke haastoi nuorten ilmastopäivässä taipalsaarelaisia koululaisia testaamaan taitonsa biojätteen lajittelussa biojätepelin avulla ja jakoi tietoa biojätteen lajittelusta videoiden avulla. Samalla tutkittiin, auttavatko peli ja videot koululaisia oppimaan uutta biojätteiden lajittelusta ja soveltuvatko ne näin osaksi hankkeessa kehitettävää menetelmää biojätteen lajittelun tehostamiseksi maakunnassa.

Kirjoittajat: Heli Kasurinen & Katariina Pakarinen

Biojätepeli osana Etelä-Karjalan nuorten ilmastopäiviä

Etelä-Karjalassa järjestettiin syksyn 2024 aikana nuorten ilmastopäivät. Kuudessa eri kunnassa – Rautjärvellä, Lemillä, Luumäellä, Ruokolahdella, Parikkalassa ja Taipalsaarella – peruskoulun vuosiluokkien 7–9 oppilaat haastettiin pohtimaan ilmastokysymyksiä ja huomaamaan erilaisia ilmastotekoja, joita he voivat tehdä omassa arjessaan. (Etelä-Karjalan liitto 2024a.) Ilmastopäivät olivat osa ympäristöministeriön rahoittamaa Etelä-Karjalan kuntien ilmastosuunnitteluhanketta. (Etelä-Karjalan liitto 2024b.)

Nuorten ilmastopäivät käynnistyvät paneelikeskustelulla, jossa kuntien päättäjät vastaavat oppilaiden esittämiin ympäristö- ja ilmastoaiheisiin kysymyksiin. Keskustelun jälkeen oppilaat siirtyvät luokittain toiminnallisiin pisteisiin, joissa jaetaan tietoa esimerkiksi vieraslajeista, energiansäästötavoista ja vesistöjen suojelusta. (Etelä-Karjalan liitto 2024a.) ASKI-hanke oli mukana toteuttamassa Taipalsaaren nuorten ilmastopäivää Saimaanharjun koululla 19.12.2024 biojätepelipisteen muodossa.

Vauhdikkaassa pelissä biojätteen lajittelu sujui, vaikka haasteitakin oli

ASKIn pisteellä pureuduttiin biojätteen lajitteluun pelin ja videoiden avulla. Aamupäivän aikana pisteellä kävi seitsemän luokkaa, joissa oli oppilaita vaihtelevasti noin 10–20 henkilöä. Eli yhteensä pisteellä vieraili noin 100 oppilasta. Yhden luokan kanssa oli aikaa työskennellä noin 15 minuuttia. Ensimmäiset viisi minuuttia oli varattu ohjeistukseen ja biojätteen lajittelupelin pelaamiseen, toiset viisi minuuttia humorististen biojätevideoiden katsomiseen ja loput 5 minuuttia palautteen keräämiseen. Luokassa oli kaksi pelipistettä, jotta mahdollisimman moni pääsi peliin mukaan. Biojätteen lajittelupelissä oli 30 laminoitua korttia, joissa jokaisessa oli yksi kuva erilaisista jätteistä. Pelaajien tehtävänä oli lajitella kortit kahteen pinoon sen mukaan, kuuluuko jäte biojätteeseen vai ei. Osa jätteistä on helppoja lajitella, kuten appelsiinin kuoret tai kahvinporot ja osa taas haastavampia lajiteltavia, kuten jäätelötikku, purukumi tai kissanhiekka.

Oppilaat tunnistivat vaivatta suurimman osan biojätteistä. Havaintojen perusteella haasteellisimpia lajiteltavia olivat pehmopaperi, biokomposiittilusikka, munakenno, luut, ruokaöljy ja leivinpaperi. Näistä pehmo- ja leivinpaperien ajateltiin kuuluvan kuivajätteeseen, vaikka ne lajitellaan suoraan biojätteen erilliskeräykseen. Paperimassasta valmistettu munakenno päätyi usein pelissä pahvinkeräykseen, vaikka se kelpaa myös biojätteeseen ja toimii hyvin esimerkiksi kuivikkeena biojätteen seassa. Monet oppilaista tiesivät, että pienet luut, kuten kananluut, kelpaavat biojätteen erilliskeräykseen, mutta taas yllätyksenä tuli, että suuret luut lajitellaan lihasta puhdistettuna kuivajätteeseen. Kotikompostiin kannattaa lajitella vain hyvin pieniä luita, koska ne maatuvat hyvin hitaasti.

Ruokaöljy oli mukana pelikorteissa kahdella eri tavalla, sekä nesteenä että paperiin imeytettynä ja sai oppilaat mietteliäiksi. Koska biojätteen erilliskeräykseen ei saa lajitella nesteitä, ruokaöljy tulisi imeyttää esimerkiksi pehmopaperiin ennen biojäteastiaan laittamista. Ruokaöljyä ei saa myöskään kaataa viemäriin, joten mikäli käytettyä ruokaöljyä on suuri määrä (esimerkiksi munkinpaistoöljy) eikä imeyttäminen ole mahdollista, öljyn voi hävittää tiiviissä pullossa kuivajätteen mukana. (EKJH.) Ehkä vaikein jäte pelissä oli biokomposiittilusikka, joka ei nimestään huolimatta yleensä ole biohajoava, vaan vastaa kemialliselta koostumukseltaan muovia, joten se lajitellaan kuivajätteeseen. Nimi hämäsi useita oppilaita laittamaan lusikan biojäteastiaan.

Peli ja videot auttoivat oppimaan uutta biojätteistä

Oppilaita pyydettiin antamaan palautetta työpajasta vastaamalla neljään kysymykseen liimaamalla tarra sopivan vastauksen kohdalle (kuva 1).

Kuva 1. Oppilaiden vastauksia kysymykseen: ”Opitko tunnistamaan uusia biojätteitä tai biojätteeseen kuulumattomia asioita?”. (Kuva: Maria Jokela)

Kaikkiin neljään kysymykseen saatiin vastauksia 94–100. Vaihtelun syynä voi olla, että kaikki oppilaat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin esimerkiksi ajan, tilan, keskittymisen, kiinnostuksen tai tarrojen puutteen vuoksi. Suurin osa oppilaista vastasi kysymyksiin, ja vain muutama oppilas jätti vastaamatta kaikkiin kysymyksiin. Kuvassa 2. on yhteenveto kysymyksistä vastauksineen.

Kuva 2. Oppilaiden antamat palautteet ASKIn pelipisteeltä Taipalsaaren ilmastopäivästä. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Ilahduttavasti selvä enemmistö (77 %) oppilaista arvioi oppineensa lyhyen työpajan aikana tunnistamaan uusia biojätteitä tai biojätteeseen kuulumattomia asioita. Erityisesti biojätepeliä pidettiin toimivana, helppona ja videoita mukavampana tapana opetella biojätteiden lajittelua. Eniten hajontaa vastauksissa oli videoita koskevassa kysymyksessä: lähes kolmasosa oppilaista arvioi, ettei saanut uutta tietoa biojätteestä videoita katsomalla, vaikkakin enemmistö (60 %) oppi myös videoista uutta.

Oppimistuloksiin ja saatuihin palautteisiin voi vaikuttaa, että aamupäivän edetessä oppilaat väsyivät ja keskittyminen työpajan tehtäviin vaikeutui. Pääsääntöisesti oppilaat kuitenkin olivat aidosti läsnä työpajassa ja osallistuivat tehtäviin keskittyneesti. Vaikka ryhmädynamiikka ja yksilöllinen temperamentti vaikuttivat siihen, kuinka aktiivisesti kukin ryhmäläinen sanallisesti osallistui biojätepelin pelaamiseen, myös hiljaisemmat pääsivät tasapuolisesti arvioimaan oppimistaan ja antamaan palautetta pelistä työpajan lopuksi.

Oppilaat saivat halutessaan kotiin viemisiksi biojätteen lajitteluoppaita ja paperisia biojätteen lajittelupusseja, jotta tieto kulkeutuisi kotiin saakka mahdollisesti edistäen lajittelua kunnassa. Koska vain pari oppilasta nappasi lajittelupussin mukaansa, tiedonvälitys jäi kuitenkin oppilaiden suullisen kotiväelle kertomisen varaan.

Kuva 3. Opiskelijat katsoivat ASKIn pisteessä kaksi biojätteen lajitteluun kannustavaa videota (Kuva: Katariina Pakarinen)

Pelin ja videoiden tavoitteena biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen

Työpajassa testattiin biojätteiden lajittelupelin ja biojätelajitteluvideoiden soveltuvuutta osaksi ASKI-hankkeessa kehitettävää menetelmää, jonka tavoitteena on tehostaa biojätteen lajittelua ja hyödyntämistä erilliskeräyksen tai kompostoinnin edistämisen myötä. Menetelmän kehittämiseen on pyritty osallistamaan asukkaita laajasti eri ikäryhmistä ja nyt työskenneltiin ensimmäistä kertaa suuremman joukon 7.–9.-luokkalaisia kanssa.

Koululaiset ovat kiinnostava kohderyhmä: ulkomaisissa tutkimuksissa on raportoitu lupaavia tuloksia kouluissa toteutetuista ympäristötietoisuutta lisäävistä ja ympäristömyönteistä käyttäytymistä edistävistä interventioista, jotka liittyvät esimerkiksi ruokajätteen vähentämiseen koulussa (Boulet et al. 2022) ja kotona (Nikravech et al. 2022) ja yleisesti jätteen vähentämiseen ja kierrättämiseen (Stöckert & Bogner 2020). Koululaisten lajittelutietoisuuden lisäämisellä voi olla myös laajempia vaikutuksia, sillä lapset ja nuoret usein vievät tietoa ympäristökysymyksistä kotiin ja vaikuttavat myös vanhempiensa toimintatapoihin (Lawson et al. 2018; Hartley et al. 2021), vaikka tämän kokeilun yhteydessä ei laajempia vaikutuksia tai käyttäytymisen muutosta tutkittukaan.

ASKI-hankkeessa jatketaan kokeiluja biojätteen lajittelun edistämiseksi Etelä-Karjalassa ja kevään 2025 aikana eri kohderyhmien kanssa tehtyjen kokeilujen tulokset on tarkoitus sitoa yhteen menetelmäksi, jolla voidaan tehostaa biojätteen erilliskeräystä ja kompostointia maakunnassa. Tehostamistoimien myötä on mahdollista edistää kiertotalouden periaatteiden mukaisesti biojätteen hyödyntämistä raaka-aineena paikallisen biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotannossa ja kotitalouksien kompostituotteena ja vähentää biojätteen aiheuttamia haittoja kuivajätteen seassa jätteenpolttolaitoksella (EKJH 2023).

Lähteet

Boulet, M., Grant, W., Hoek, A. & Raven, R. 2022. Influencing across multiple levels: The positive effect of a school-based intervention on food waste and household behaviours. Journal of Environmental Management. Vol. 308, 114681. Viitattu 20.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jenvman.2022.114681

EKJH. Lajittelun ABC. Viitattu 22.1.2025. Saatavissa https://ekjh.fi/tietopankki/lajittelun-abc/

EKJH. 2023. Vuosikertomus 2023: Tehokas käsittely. Viitattu 22.1.2025. Saatavissa https://ekjh.fi/vuosikertomus2023_kasittely2023/

Etelä-Karjalan liitto. 2024a. Ilmastoteema käsittelyssä Etelä-Karjalan kouluilla. Viitattu 15.1.2025. Saatavissa https://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/ilmastoteema-kasittelyssa-etela-karjalan-kouluilla.html

Etelä-Karjalan liitto. 2024b. Kuntien ilmastosuunnittelu. Viitattu 15.1.2025. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/projektit/etela-karjalan-pienten-kuntien-ilmastosuunnittelu/

Hartley, J.M., Stevenson, K.T., Peterson, M.N., Busch, K.C., Carrier, S.J., DeMattia, E.A., Jambeck, J.R., Lawson, D.F. & Strnad, R.L. 2021. Intergenerational learning: A recommendation for engaging youth to address marine debris challenges. Marine Pollution Bulletin. Vol. 170, 112648. Viitattu 21.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.marpolbul.2021.1

Lawson, D.F., Stevenson, K.T., Peterson, M.N., Carrier, S.J., Strnad, R. & Seekamp, E. 2018. Intergenerational learning: Are children key in spurring climate action? Global Environmental Change. Vol. 53, 204–208. Viitattu 21.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2018.10.002

Nikravech, M., Langen, N., Bendisch, F., Ziesemer, F., Abels, S., Schrader, U. & Fischer, D. 2022. The Food waste lab: Improving food waste reduction behavior through education. Journal of Cleaner Production. Vol. 370, 133447. Viitattu 20.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2022.133447

Stöckert, A. & Bogner, F.X. 2020. Cognitive learning about waste management: How relevance and interest influence long-term knowledge. Education Sciences. Vol. 10 (4), 102. Viitattu 20.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/educsci10040102

Kirjoittajat

Heli Kasurinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja kiertotalouden asiantuntijana EAKR-rahoitteisessa Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa.

Katariina Pakarinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa palvelumuotoilun asiantuntijana Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa sekä projektipäällikkönä ESR+-rahoitteisessa Yhdyskuntataidetta – monialaista prosessiosaamista julkisen taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun yhteistyönä -hankkeessa.

Artikkelikuva: Biojätteen lajittelupelin korttipakka. (Kuva: Maria Jokela)