Vuokra-asumisen suosio on ollut maassamme kasvussa viime ajat. Samalla myös teknologian kehitys jatkaa etenemistään ja mahdollistaa digitalisaation kehittymisen. Asuntojen vuokrausalalla tämä tarkoittaa palveluiden sähköistymistä ja tavoitettavuuden lisäämistä jopa ympärivuorokautiseksi. Etenkin nuorilla asukkailla on monesti toiveena käyttää palveluja sähköisesti vuorokauden ajasta riippumatta.

Kirjoittajat: Annika Okkola ja Tatu Saarinen

Vuokra-asuminen on yleistynyt tultaessa 1990-luvulta tähän päivään. Tällä hetkellä vuokralla asuu noin kolmasosa kotitalouksista ja vuokra-asumisen kasvua on tapahtunut erityisesti suurissa kaupungeissa. Helsingissä vuokralla asuu noin puolet kotitalouksista ja Tampereella vuokralla asuvien määrä on noussut vuodesta 2008 vuoteen 2018 seitsemällä prosenttiyksiköllä. Tampereella vuokralla asui vuonna 2018 48 % asuntokunnista ja Vantaallakin määrä on noussut 40 prosenttiin. Pienemmissä kaupungeissa kasvu ei ole yhtä voimakasta. Suomessa uudisasuntotuotanto on keskittynyt ja kohdistunut enemmän kerrostaloihin 2010 vuodesta eteenpäin, jonka myötä asunnot ovat yhä enemmän asuntosijoittajien omistuksessa. Tämä taas tarkoittaa lisääntynyttä vuokra-asuntojen tarjontaa mahdollistaen monipuolisella tarjonnalla sopivan vuokra-asunnon yhä useammalle kotita-loudelle kaupunkien keskustoissakin. (Pellervon taloustutkimus 2019; Osuuspankki 2020.)

Nuorten asuminen

Vuokra-asuminen on yleistynyt erityisesti nuorten keskuudessa. Vuonna 2018 itsenäisesti asuvista 20-29-vuotiasta 58 prosenttia asui vuokralla. Vielä vuonna 2008 sama luku oli noin 50 prosenttia. (Osuuspankki 2020). Kaupungissa ja varsinkin keskustassa omistaminen on kallista, jonka myötä nuoret asuvat vuokra-asunnoissa. Helsingissä alle 25-vuotiaista itsenäisesti asuvista nuorista vuokralla asuu 94 % ja 25-29-vuotiaista neljä viidestä. Omistamisen trendi on vähentynyt ja omistusasunnoissa asuukin nyt alle 30-vuotiaita nuoria vähemmän kuin 2010-luvun alussa. (Helsingin kaupunki 2020.) Vuokra-asumista tukee myös paremmin tunnetut tuet kuin omistusasumisessa. Vuokra-asuminen ei myöskään vaadi suurta pääomaa asunnon hankkimista varten, eikä altista talouden suhdannevaihteluiden aiheuttamille korkotason heilahduksille. (KTI Kiinteistötieto 2018, 12,13.) Vuoden 2023 jälkeen poistuva asuntolainan korkovähennysmahdollisuus ei myöskään kannusta omistusasunnon hankkimiseen. Vuonna 2011 asuntolainan korot pystyi vähentämään 100 prosenttisesti verotuksessa, 2023 vuoden jälkeen tätä mahdollisuutta ei enää ole. (Simola 2019.)

Nykynuoret miettivät myös ympäristöasioita asumisen yhteydessä. Nuoret kiinnittävät huomioita talojen energiatehokkuuteen, tosin enemmän omistusasunnoissa ja omakotitaloissa asujat, kuin vuokra-asujat. Tämä on varsin loogista, kun taloudellinen merkitys on suurempi ja suorempi omakotitaloasumisessa. Suuri osa nuorista pitää asumisen ympäristöystävällisyyttä tärkeänä valitessaan asuinaluetta ja asuntoa. (Kilpeläinen ym. 2015.)

Palvelut vuokra-asumisessa

Vuokra-asumisen palveluita kehitetään jatkuvasti luomalla asukkaille kokonaisvaltaisia palveluita. Vuokrataloyhtiöt kehittävät toimintaansa ja asukkaista kilpaillaan. Vuokranantajien tulisikin muistaa rakentaa palveluitaan asiakastarpeista lähtöisin ja kuunnella herkästi asukkaitaan ja heidän toivei-taan tähdäten tulevaisuuteen. Sato (2019) teetätti tuhannen hengen kyselyn selvittääkseen, mitä asumisen palveluita suomalaiset käyttävät ja mille olisi tilausta. Tutkimuksesta selvisi, että 50 prosenttia nuorista käyttäisi enemmän digitaalisen asumisen palveluita, jos niitä olisi paremmin saatavilla. Nuorista myös 24 prosenttia toivoi tapaavansa naapureita enemmän. (Sato 2019.) Yhteisöllisyyden kehittämiseen voisikin jatkossa panostaa jo rakennusten suunnitteluvaiheessa ja mahdollistaa se asukkaille erilaisilla yhteistiloilla. Digitaalisuutta voi tässäkin asiassa hyödyntää esimerkiksi sovellusten kautta tapahtuvalla tilojen varausmahdollisuudella. Nykyisten palveluiden rinnalle tulisikin miettiä enenemissä määrin myös sähköisiä palveluita.

Nuoret ovat aktiivisia käyttämään jakamistaloutta hyväkseen. Tilastokeskuksen (2019) mukaan kyytipalveluita käyttävät erityisesti nuoret ja opiskelijat. Tämän myötä vuokranantajien olisi hyvä pohtia yhteiskäyttöpyörien ja -autojen mahdollistamista omille asukkailleen. Ympäristöä ajatellen se olisi luontoa säästävä vaihtoehto verrattuna siihen, että kaikilla on omat autot käytettävissä. Pienituloisilla nuorilla ei välttämättä ole myöskään varallisuutta ostaa polkupyörää itselleen, jolloin lainattava pyörä olisi monelle arjen pelastus.

Lopuksi

Annika Okkola (2020) on tehnyt vuokra-asumisen sähköisistä palveluista ja lisäpalveluista LAB-ammattikorkeakoulussa julkaistun opinnäytetyön keväällä 2020. Työssä tutkitaan Lahden Talot Oy:n asukkaiden mieltymyksiä ja halukkuutta sähköisten palveluiden ja lisäpalveluiden käytön tarpeista.

Opinnäytetyön tutkimusosuus suoritettiin internetkyselynä sattumanvaraisesti Lahden Talot Oy:n asiakasrekisteristä valituille asukkaille. Opinnäytetyön tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että alle 30-vuotiaat asukkaat käyttäisivät erittäin mielellään sähköisiä palveluita. He hyödyntävät niitä muutenkin arjessa erittäin paljon. Sähköiset lisäpalvelut kiinnostavat heitä myös, erityisesti muuttopalvelukumppani olisi heidän mielestään tärkeä lisä nykyisiin palveluihin. Toiseksi tärkeimpänä asiana nousi esiin sähkösopimuskumppanin tarjoaminen ja kolmantena suurten kodinkoneiden, kuten höyrypesurin ja tekstiilipesurin, vuokrausmahdollisuus. Vastausten perusteella nuoret myös käyttäisivät palveluita mielellään, kunhan hinnat ovat kilpailukykyisiä muihin markkinoilla oleviin palveluntarjoajiin verrattuna.

Lähteet

Helsingin kaupunki 2020. Tulevaisuuden hallinta: nuorten asuminen. [Viitattu 27.5.2020]. Saatavissa: https://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tulevaisuuden-hallinta/nuorten-asuminen

Kilpeläinen, P & Kostiainen, E & Laakso, S. 2015. Ympäristöministeriö: Toiveet ja todellisuus – nuorten asuminen 2014. [Viitattu 10.4.2020]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153037/SY_2_2015.pdf?sequence=4

KTI Kiinteistötieto Oy. 2018. Vuokra-asumisen tulevaisuus [viitattu 10.4.2020]. Saatavissa: https://kti.fi/wp-content/uploads/page/Mist%C3%A4-KIRA-ala-puhuu-2018_Vuokra-asumisen-tulevaisuus.pdf

Okkola, A. 2020. Vuokra-asumisen sähköiset palvelut ja lisäpalvelut. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 10.4.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004245858

Osuuspankki. 2020. Vuokra-asuminen yleistyy, mutta vain kaupunkiseuduilla – pienillä paikkakunnilla vuokralla saattaa asua vain joka kymmenes 18.2.2020. [viitattu 26.5.2020]. Saatavissa: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/tiedotteet?id=3570734_PRC

Pellervon taloustutkimus. 2019. Asuntomarkkinat 2019 ennuste: Jatkuuko vuokra-asumisen suosion kasvu. [viitattu 10.4.2020]. Saatavissa: https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-ja-asuntomarkkinat/asuntomarkkinat-2019-erityisteema-jatkuuko-vuokra-asumisen-suosion-kasvu.html

SATO. 2019. Tutkimus: Mitkä asumisen palvelut kiinnostavat suomalaisia? [viitattu 10.4.2020]. Saatavissa: https://www.sato.fi/fi/kotona/kotikulmat/asumisen-palvelut/41160232

Simola, U. 2019. Asuntovelallinen jää kohta omilleen – korkovähennys poistuu 2023. [viitattu 10.4.2020]. Saatavissa: https://www.taloustaito.fi/koti/asuntovelallinen-jaa-kohta-omilleen–korkovahennys-poistuu-2023/#f625338e

Tilastokeskus. 2019. Jakamistalous, päivitetty 17.11.2019. Helsinki. [Viitattu 10.4.2020]. Saatavissa: https://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_kat_004_fi.html

Kirjoittajat

Annika Okkola, LAB-ammattikorkeakoulusta valmistunut liiketalouden tradenomi

Tatu Saarinen, lehtori LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/huoneistot-arkkitehtuuri-parveke-1845884/ (Pixabay license)

Julkaistu 17.6.2020

Viittausohje

Okkola, A. & Saarinen, T. 2020. Nuorten asumistottumukset haastavat vuokranantajat. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/nuorten-asumistottumukset-haastavat-vuokranantajat/