Non-lineaarinen pedagogiikka markkinoinnin opiskelussa

Otsikon non-lineaarisella oppimisella tarkoitetaan yksinkertaistettuna epäsuoraa, ei järjestyksessä tapahtuvaa oppimista. Termi on tutuhko urheiluvalmennuksen puolelta tilanteista, joissa urheilijoita valmistellaan mm. muuttuviin ympäristötekijöihin sekä syvennetään lajiosaamista erilaisin harjoittein. Mutta miten tämä liittyy markkinoinnin opiskeluun?

Kirjoittaja: Sampo Kokkonen

LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksen markkinoinnin opetus pohjautuu tiimioppimiseen ja -yrittäjyyteen. Kukin vuosikurssi perustaa oman osuuskunnan heti opintojensa alkuvaiheessa ja tätä yritystä hyödyntäen he toteuttavat moninaisia asiakasprojekteja erilaisiin tarpeisiin. Projektit voidaan toteuttaa yrityksille, yhteisöille, seuroille, kunnille tai vaikkapa erillisille TKI-hankkeille. Erityistä näissä projekteissa – verrattuna totuttuihin opintojaksoilla tehtyihin opiskelijatöihin – on se, että projektit ovat asiakkaalle maksullisia. Hinta toki sovitaan aina asiakkaan ja osuuskunnan välillä tapauskohtaisesti. Rahan mukanaolo tuo osaltaan yleensä myös kovemmat asiakasodotukset. Haluaahan asiakas totta kai rahoilleen vastinetta. (Kokkonen 2021) Voidaan siis sanoa, että käytännössä jokainen projekti on aina erilainen ja eri asiakkaiden myötä myös lähtökohdat ja asiakasodotukset poikkeavat toisistaan.

Edellä kuvattu toimintamalli on hyvin pitkälti sitä mihin useat tulevat markkinoinnin ammattilaiset valmistuvat koulusta: toteuttamaan erilaisia toisistaan poikkeavia tehtävänantoja erilaisten ihmisten kanssa. Tästä löydämme kiintopisteen urheilumaailmaan ja erityisesti kilpaurheiluun. Hyvin monessa urheilulajissa vastustaja, kilpailupaikka tai olosuhteet vaihtuvat kilpailusta toiseen ja tämä tuo kilpailutilanteisiin lisähaastetta. Sivutuuleen hypätty hyppy on erilainen kuin myötätuuleen ja eri joukkuetta vastaan pelattu pallo-ottelu on erilainen kuin toista joukkuetta vastaan. Kuinka siis valmistautua eri tilanteisiin? Niin urheilussa kuin markkinoinnissa. Tai missä tahansa reaalimaailman tilanteessa.

Non-lineaarisella pedagogiikalla urheilussa ja urheiluvalmennuksessa tarkoitetaan sitä, että oppiminen ei tapahdu suoraviivaisesti ja oppimistilanteessa on oppijan lisäksi aina läsnä myös opeteltava tehtävä sekä kulloinenkin ympäristö, jossa oppiminen ottaa paikkansa (Kalaja 2017). Non-lineaarisen pedagogiikan mallin mukaan harjoitteluun pyritään tuomaan vaihtelua. Ei suinkaan perinteisen kausiajattelun myötä, vaan pikemminkin systemaattista vaihtelua toteuttaen. Tämä voi olla palloilulajeissa esimerkiksi väärän kokoisen pallon käyttö, tietyt liikettä rajoittavat säännöt tai vaikka normaalista poikkeava pelikentän koko. Näin oppijat joutuvat pakotetusti reagoimaan muutoksiin ja muuttamaan havainnointi- ja päätöksentekokohteitaan. (Jaakkola 2019) Itse urheiluvalmentajana olen tehnyt urheilujoilleni yllättäviä simulaatioita siitä, mitä kilpailutilanteissa voisi mennä pieleen ja urheilijan tehtävänä on pyrkiä silti saamaan suoritus puhtaana maaliin saakka. Harjoitus vaatii toki heittäytymistä, mutta se on ollut urheilijoiden mielestä erittäin hauska ja opettavainen harjoite. Kalajan (2017) mukaan valmentajan tehtävänä onkin reunaehtoja ja rajoitteita muokkaamalla auttaa oppijaa kokeilemaan erilaisia suoritustapoja ja löytämään itselleen ja tehtävään sopivan ratkaisun.

LAB-ammattikorkeakoulussa opiskelijoille ei annetta tarkoituksellisesti vääränlaisia työvälineitä, vaan pikemminkin tilanteiden lähtökohdat ja ympäröivät olosuhteet vaihtelevat merkittävästi. Ohessa muutama esimerkki:

Innovoinnit

Innovoinnit ovat yksi asiakkaille tarjottava palvelu, jossa asiakas itse saa päättää maksamansa palkkion suuruuden riippuen siitä kuinka arvokkaaksi hän koki innovoinnin tulokset. Opiskelijoilla taas innovoinnissa on aina rajallinen aika – 12 tai 24 tuntia – käytössä. Aika siis on vakio (kuten esim. ottelun peliaika), mutta innovoinnin aihe pidetään opiskelijoilta salassa innovoinnin alkuun saakka. Opiskelijat siis käytännössä saatetaan tilanteeseen, jossa heillä on tiukka aikaraja, uniikki tehtävä eikä mahdollisuutta ennakkovalmistautumiseen. (Kokkonen 2022)

AV-klubit

AV-klubit ovat yleensä yhden päivän mittaisia work shoppeja, joissa on joku kutsuttu tai omasta ryhmästä valittu alustaja. Alustuksen jälkeen opiskelijoilla on (yksin tai ryhmissä) varattu aikaa perehtyä aiheeseen ja lopulta tehdä joku valmis tuotos päivän teemasta. Teema voi olla vaikkapa kuvankäsittelyä, videon luomista ja editointia, äänen miksausta tai verkkosivujen luomista. Yhteistä teemoille on se, että aiheeksi yleensä valitaan sellainen mitä osallistujat eivät vielä osaa. Päivän tavoitteena onkin siis luoda valmis tuotos tavalla, jota klubin alkaessa osallistujat eivät vielä hallitse. Teemana voi siis olla esimerkiksi joku tietty ennalta valittu ja määritelty tapa toteuttaa joku tietty toimi, kuten esimerkiksi ”green screen” -menetelmää hyödyntävä videotuotanto.

Treenien vedot

LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksen markkinoinnin opiskelussa jokainen opiskelija pitää kanssaryhmälleen vähintään kaksi kertaa oppitunnin (eli treenit) perehtymästään aiheesta. Tässä tilanteessa ei ole tiukkaa aikarajaa, mutta opiskelijan on perehdyttävä aiheeseen niin hyvin, että voi ottaa treenien vetovastuun itselleen. Jokainen treenikerta päättyy palautekierrokseen, eli opiskelijat saavat lähes välittömän palautteen tunneistaan. Vaikka kuulijat ovat aina samoja tuttuja kurssikavereita, on aihe ja toteutustapa joka kerta erilainen.

Virheisiin kannustaminen

Opiskelijoita myös kannustetaan virheiden tekemiseen. Ei tietenkään tahallisten virheiden tekoon vaan pikemminkin yrittämään itselleen jopa liian vaikeita tehtäviä, jolloin virheitä voi sattua. Kuten oikeassa elämässäkin. Pääteemana on, että virheen pelko ei saa jarruttaa toiminnan laatua ja eteenpäin pyrkimistä. Jari Parantaisen (2008) käyttämä ”Tee törkeä lupaus” toimii hyvänä ohjenuorana. Kun asiakkaalle luvataan toteuttaa jotain mitä ei välttämättä vielä osata, pakottaa se opiskelijat ottamaan tämän luvatun asian haltuun. Ja yleensä melko nopeassa aikataulussa. Vaikuttaahan tämä niin opintojen etenemiseen, kuin projektista saatavaan palkkioon.

Hankalat asiakkaat

Kuten liiketoiminnassa on monesti nähty, joku aina välillä yrittää hyötyä toisista. Joskus jopa häikäilemättömästikin. Ilmiönä tämä on mielestäni tuomittavaa, mutta pedagogisesti ja jopa hieman julmasti ajateltuna erittäin opettavaista. Esimerkiksi Saaga Marketing (2023) osuuskunnan opiskelijat joutuivat lievän huijauksen yrityksen kohteeksi myymänsä innovoinnin yhteydessä. Asiaa olisi voitu kiroilla ja haukkua asiakasta, mutta viitaten edelliseen kappaleeseen, opiskelijat löysivät rakentavamman tavan käsitellä asiaa. Tapauksen jälkeen tilanne käytiin läpi tarkasti ja mietittiin mitä itse olisi voitu tehdä paremmin huijauksen estämiseksi. Lopputulemana voin sanoa, että työmarkkinoille on astumassa 19 markkinoinnin ammattilaista, jotka osaavat ottaa tiettyjä asioita huomattavasti tarkemmin huomioon toimeksiantosopimuksia tulevaisuudessa laatiessaan. Tämä jos jokin on tilanne, jossa non-lineaarinen oppiminen näyttäytyy konkreettisesti korkeakouluopinnoissa.

Uskon, että kun opiskelijoita valmistetaan työelämään tarjoamalla heille mahdollisimman vaihtelevia ja reaalimaailman muutoksiin liittyviä oppimistilanteita, on heillä erittäin hyvät valmiudet pärjätä loistavasti tulevaisuuden ammattilaisina. Mikä on monta kertaa jo nähtykin.

Lähteet

Jaakkola, T. 2019. Nonlineaari pedagogiikka liikuntataitojen opettamisen viitekehyksenä. Liito: Liikunnan ja terveystiedon opettaja, 1/2019, 16-18.

Kalaja, S. 2017. Non-lineaarisen pedagogiikan lyhyt oppimäärä. Blogi. Huippu-urheilun instituutti KIHU. Viitattu 2.6.2023. Saatavissa https://kihu.fi/blogi-non-lineaarisen-pedagogiikan-lyhyt-oppimaara/

Kokkonen, S. 2021. Osuuskuntatoimintaa hyödyntävässä tiimioppimisessa toteutuu aito työelämäyhteys. LAB Focus. Viitattu 1.6.2023 Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/osuuskuntatoimintaa-hyodyntavassa-tiimioppimisessa-toteutuu-aito-tyoelamayhteys/

Kokkonen, S. 2022. Innovoinnit tukevat alueellista elinkeinoelämää. LAB Focus. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/innovoinnit-tukevat-alueellista-elinkeinoelamaa/

Parantainen, J. 2008. Tuotteistaminen – rakenna palvelusta menestystuote 10 päivässä. 3. painos. Helsinki: Talentum

Saaga Marketing. 2023. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://saagamarketing.fi/

Kirjoittaja

Sampo Kokkonen toimii tiimivalmentajana ja markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on myös ammattivalmentaja (VAT) ja toiminut omassa yrityksessään sekä mm. Suomen Agilityliitossa urheiluvalmentajana.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-miehet-naiset-kirjoittaminen-5676744/

Julkaistu 9.6.2023