Näyttöön perustuvalla hoitotyöllä suuri osuus opetuksessa

Erilaiset hoitosuositukset ja hoidon periaatteet ohjaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista työssään luoden yhtenäiset potilasturvalliset toimintatavat. Hoitotyön käytänteet kehittyvät ja voimassa olevia toimintatapoja on syytä arvioida. Uusia näyttöön perustuvia lähestymistapoja tulee soveltaa käytännön hoitotyöhön ajantasaisesti. Sairaanhoitajan ammattipätevyysdirektiiveihin kuuluva yksi osa-alueista on näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko. Sairaanhoitajakoulutuksessa opetus perustuu näyttöön ja tutkittuun tietoon, mikä luo hoitotyön opetukselle ajantasaisen ja luotettavan pohjan.

Kirjoittaja: Tiia Kangassalo

Näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttamiseen velvoitetaan lainsäädännön ja ammattihenkilöstön eettisten periaatteiden ja ohjeistuksien kautta (Hotus 2024). Terveydenhuoltolaki velvoittaa terveydenhuollon toiminnan perustuvan näyttöön ja olevan laadukkaasti sekä turvallisesti toteutettua (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) puolestaan määrittää, että henkilön on toimiessaan terveydenhuollon ammattilaisena käytettävä perusteltuja toimintatapoja ja pyrittävä kehittämään ammattitaitoaan jatkuvasti. Ammattikorkeakoululaki on määrittänyt ammattikorkeakouluille pedagogisen tehtävän toteuttaa opetusta tutkimuksiin ja näyttöön perustuen vastaten työelämän vaatimuksiin (Ammattikorkeakoululaki 932/2014).

Näytöllä tässä yhteydessä tarkoitetaan ajantasaista ja tutkittua tietoa, mikä on koottu ja tarkastettu asiantuntijoiden toimesta. Näyttöön perustuvassa hoitotyössä näyttö sovelletaan konkreettisesti potilas- ja asiakastyöhön. Näyttöön perustuvalla hoitotyöllä tarkoitetaan luotettavaa, ajantasaista tutkittua tietoa, mikä yhtenäistää hoitotyön prosessin ja toiminnot eri terveydenhuollon organisaatioiden sekä työntekijöiden välillä. (Holopainen 2019, 165; Hotus 2024.) Näyttöön perustuva hoitotyö yhtenäistää hoitotyön prosessin ja toiminnot eri terveydenhuollon organisaatioiden sekä työntekijöiden välillä (Holopainen 2019, 165). Näyttöön perustuvalla hoitotyöllä on yhteys hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen, ja sen kautta mahdollistetaan tasalaatuinen hoito organisaatiosta tai työntekijästä riippumatta (Hotus 2024). Saundersin (2016) tutkimuksen mukaan hoitajat ovat sitoutuneet näyttöön perustuvaan hoitotyöhön ja ymmärtävät sen merkityksen osana laadukasta hoitotyötä. Kuitenkin näyttöön perustuvan tiedon integroiminen konkreettiseen potilastyöhön koetaan haasteellisena. (Saunders 2016, 12.)

Hoitosuositukset tutuiksi jo opintojen aikana

Näyttöön perustuva hoitotyö luo pohjan hoitotyölle sekä hoitotyön opetukselle myös LAB-ammattikorkeakoulussa. Näyttöön perustuva hoitotyö on integroitu opintojaksojen sisältöihin. Opintojen aikana sairaanhoitajaopiskelijat perehtyvät näyttöön perustuvaan hoitotyöhön osana opintojaan ja harjoittelevat tutkimustiedon etsimistä erilaisia tietokantoja hyödyntäen. Opiskelijat pääsevät soveltamaan tietoa osana opintojaksojen osaamistehtäviä sekä harjoitustunneilla tapahtuvaa kliinisten taitojen harjoittelua. Opettajien tulee tukea opiskelijoita tiedon etsimisessä sekä sen soveltamisessa kliiniseen hoitotyöhön (Saunders 2016, 12). Harjoittelujaksoilla opiskelijat pääsevät toteuttamaan näyttöön perustuvaa hoitotyötä konkreettisesti potilas- ja asiakastyössä. Opiskelijat kehittävät omaa ammatillisuuttaan ja päätöksenteko-osaamista tutkitun tiedon kautta, ja luovat ymmärryksen hoidon periaatteisiin.

Sairaanhoitajakoulutuksessa opetusmateriaaleina käytetään myös erilaisia tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvia hoitosuosituksia, joista yleisimpinä mainittakoon Hotus-hoitosuositukset sekä Käypä hoito -suositukset. Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus 2024) tuottaa ja seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusnäyttöä ja sen hyödyntämistä niin hoitotyön organisaatioissa kuin koulutuksessa Suomessa. (Hotus 2024.) Käypä hoito -suositukset puolestaan ovat kansallisia näyttöön perustuvia hoitosuosituksia, mitkä laativat yhteistyössä Suomen Lääkäriseura Duodecim ja erikoislääkäriyhdistykset (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2024). Tutkimusten kautta saadaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa hoitotyöhön liittyen, kun taas näyttöön perustuvan hoitotyön yhtenäisten suositusten kautta saadaan laajempaa tutkittua tietoa koottuna se järjestelmällisiin kattauksiin (Holopainen 2019, 165).

Opintojen aikana luodaan jo työelämälähtöinen toimintakulttuuri, ja opiskelijat oppivat jo koulutuksen aikana suunnittelemaan, toteuttamaan ja perustelemaan toimintaansa näyttöön perustuvan tiedon pohjalta. Opettajan on tärkeä seurata ajankohtaista tutkittua tietoa ja uusia sekä päivitettyjä hoitosuosituksia, etenkin hänen opetukseensa liittyvistä aihepiireistä. Opettaja kehittää samalla omaa kliinistä asiantuntijuuttaan tarjoten opiskelijoille ajankohtaisimman ja tuoreimman tiedon.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Finlex. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Holopainen, A. 2019. Näyttöön perustuva toiminta hoitotyössä – yhteinen haasteemme. Hoitotiede. Vol. 31(3). Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://journal.fi/hoitotiede/article/view/129017/78047

Hotus. 2024. Näyttöön perustuva terveydenhuolto. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://hotus.fi/nayttoon-perustuva-terveydenhuolto/

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994. Finlex. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940559#Lidm46651396158928

Saunders, H. 2016. Nurses’ readiness for evidence-based practice: Implementing the paradigm shift of transforming evidence for clinical practice. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio. Dissertations in Health Sciences 359. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2167-3

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2024. Käypä hoito. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/kaypa-hoito

Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. Finlex. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326