Näkökulmia saavutettavuuteen pyörämatkailussa

Matkailussa palvelujen saavutettavuudella on usein suuri merkitys sille, miten hyvin ne myyvät. Saavutettavuuteen liittyy monia erilaisia näkökulmia, joiden ymmärtäminen ja huomioiminen on tärkeä osa menestyvän matkailupalvelun kehittämistä. Tässä artikkelissa avataan saavutettavuutta Kanta-Hämeeseen sijoittuvan kotimaisen pyörämatkailun näkökulmasta ja pohditaan, millainen tällä hetkellä on alueen ja sen palvelujen saavutettavuus, ja millaisin keinoin sitä voitaisiin parantaa.

Kirjoittaja: Päivi Tommola

Fyysinen saavutettavuus suuressa roolissa

Yksinkertaisimmillaan palvelujen saavutettavuus matkailussa tarkoittaa fyysistä saavutettavuutta eli sitä, miten helppo kohteeseen on matkustaa ja millaisin keinoin sen sisällä pystyy liikkumaan paikasta toiseen. Pyörämatkailussa fyysinen saavutettavuus on erityisen tärkeää siksi, että liikkuminen paikasta toiseen on osa kokemuksen ydinsisältöä. Pyörällä liikkumisen fyysiseen saavutettavuuteen valittaa olennaisesti myös valittu pyörätyyppi. Sähköpyörien yleistyminen on viime vuosina madaltanut kynnystä pyöräilyharrastuksen aloittamiseen ja lisännyt myös pyörämatkailuun liittyvän liiketoiminnan kaupallista potentiaalia.

Kanta-Hämeen pyörämatkailupalvelujen fyysinen saavutettavuus on kotimaisessa mittakaavassa hyvä. Matka pääkaupunkiseudulta Kanta-Hämeeseen kestää henkilöautolla alle kaksi tuntia ja alueen suurimmat kaupungit Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki ovat helposti saavutettavissa myös julkisilla kulkuvälineillä. Tieverkosto Kanta-Hämeessä on runsas ja hyväkuntoinen, eikä alueella ole suuria korkeuseroja. Olosuhteet tiepohjaiseen retkipyöräilyyn ovat siis erinomaiset, vaikka reittien opastamisessa ja tuotteistamisessa onkin puutteita. Maastopyöräilyn infran osalta tilanne on alueittain vaihteleva, mutta kehittyy koko ajan. Matkailunkin näkökulmasta kiinnostavia merkittyjä maastopyöräilyreittejä on viime vuosina rakennettu mm. Lopella Poronpolulle ja Hämeenlinnassa Aulangolle sekä Evon retkeilyalueelle (Metsähallitus 2024a,b; Visit Loppi 2024).

Uusia avauksia fyysisen saavutettavuuden kehittämiseen löytyy pyöräilyreittien, kehittämisen lisäksi mm. opastuksen ja taukopaikkarakenteiden kehittämisestä, erilaisia liikkumistapoja yhdistävien reittien suunnittelusta sekä retkipyöräilyä tukevien logististen ratkaisujen kehittämisestä.

Asiakaslähtöisyys ja kohderyhmien saavuttaminen

Fyysisen saavutettavuuden matkailupalvelujen saavutettavuuteen vaikuttaa myös palvelujen asiakaslähtöisyys eli se, miten hyvin tarjolla olevat palvelut vastaavat keskeisten kohderyhmien tarpeisiin. Pyörämatkailussa asiakasystävällisyyttä mallinnetaan palvelujen pyöräily-ystävällisyydellä, jonka arviointiin pyörämatkailun valtakunnallisesta kehittämisestä ja markkinoinnista vastaava Pyörämatkailukeskus on kehittänyt oman työkalun, Tervetuloa pyöräilijä -tunnuksen (Bikeland 2024). Kyseinen tunnus perustuu erilaisille palvelutyypeille määriteltyihin pyöräily-ystävällisyyden kriteereihin, jotka auttavat yrityksiä ymmärtämään pyörällä liikkuvaan asiakkaan tarpeita ja ohjaavat pyörämatkailijaa löytämään omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvat palvelut. Kanta-Hämeessä pyöräily-ystävälliseksi oli elokuun alussa 2024 tunnistautunut vasta kuusi yritystä, mikä verrattuna naapurialueisiin on erittäin pieni määrä. Tervetuloa pyöräilijä -yritysten määrän kasvattaminen ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen on hyvä keino parantaa Kanta-Hämeen pyörämatkailupalvelujen asiakaslähtöisyyttä.

Pyöräily-ystävällisten palvelujen kehittämisen ohella Kanta-Hämeessä voidaan parantaa asiakaslähtöisyyttä mm. tunnistamalla keskeiset asiakasryhmät ja paketoimalla palveluita heidän tarpeisiinsa sopiviksi kokonaisuuksiksi. Kokonaisuuden kannalta tässä tulee huomioida erityisesti palvelujen verkottaminen; yksin toimien alueen pienten yritysten on vaikea tulla löydetyiksi, vaikka palvelut olisi miten hyvin toteutettu.

Viestinnällinen saavutettavuus ja palvelujen löytäminen

Kolmas näkökulma saavutettavuuteen on viestinnällinen saavutettavuus eli se, miten helposti alueen reiteistä ja palveluista on saatavilla tietoa. Tässä artikkelissa käsitellyistä kolmesta näkökulmasta Kanta-Hämeen pyörämatkailussa on eniten parannettavaa juuri viestinnällisessä saavutettavuudessa. Pyöräilyn aktiiviharrastajat ja paikallinen väestö tuntevat hyvin alueen pyöräilymahdollisuudet, mutta laajemmassa mittakaavassa alue on pyörämatkailukohteena melko tuntematon. Suurin haaste tässä on tiedon sirpaleisuus ja vaikea löydettävyys.

Viestinnällisessä saavutettavuudessa digitaalisuuden merkitys korostuu koko ajan. Tämä liittyy tiedon hakemisen ja vertailun ohella myös matkan käytännön suunnitteluun ja myyntikanaviin sekä matkaketjujen rakentamiseen erilaisia kokonaisuuksia yhdistämällä (Valtioneuvosto 2022).

Viestinnällisen saavutettavuuden näkökulmasta alueen pyörämatkailun vetovoimaa on mahdollista kasvattaa paljonkin esimerkiksi kokoamalla teemapohjaista tietoa alueen keskeisten alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden viestintäkanaviin ja parantamalla kohteiden ja reittien näkyvyyttä erilaisilla näkyvyystempauksilla sekä markkinoinnin toimenpiteillä. Kokonaisuutena viestinnällinen saavutettavuus vaatii usean toimijan yhteistyötä, jossa ovat mukana alueen matkailuyritykset, markkinointiorganisaatiot ja keskeiset valtakunnalliset sidosryhmät.

Lähteet

Bikeland. 2024. Tervetuloa pyöräilijä -tunnus. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://www.bikeland.fi/tervetuloapyorailijatunnus

LAB. 2024. Häme by Cycle -Kanta-Hämeen pyörämatkailun kehittäminen -hanke. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hame-cycle

Metsähallitus. 2024a. Aulangon reitit. Luontoon.fi. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://www.luontoon.fi/aulanko/reitit

Metsähallitus. 2024b. Evon reitit. Luontoon.fi. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa https://www.luontoon.fi/evo/reitit

Valtioneuvosto. 2022. Matkailufoorumi pohti toimenpiteitä Suomen saavutettavuuden parantamiseksi. Viitattu. 29.8.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/matkailufoorumi-pohti-toimenpiteita-suomen-saavutettavuuden-parantamiseksi

Visit Loppi. 2024. Poronpolku. Viitattu 29.8.2024. Saatavissa http://www.visitloppi.com/fi/reitit/kartat/poronpolku.pdf

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Häme by Cycle -Kanta-Hämeen pyörämatkailun kehittäminen -hankkeen (LAB 2024) projektipäällikkönä. Hankkeessa lisätään Kanta-Hämeen pyöräily-ystävällisyyttä kehittämällä pyörämatkailupalvelujen sisältöjä sekä reittien ja palvelujen näkyvyyttä.

Artikkelikuva: Kanta-Hämeen kuvapankki. 2022. Hämeen Ilvesreitti Liesjärvi, Tammela. Saatavissa https://www.flickr.com/photos/160226114@N02/52944672746/in/album-72177720308768374 (CC0)