Muuttuva työelämä haastaa hoitotyön opiskelijoiden ammatillisen harjoittelun käytäntöjä

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksessa käytännön työelämän harjoittelut ovat keskeinen osa ammatillisen osaamisen kehittymistä. Harjoitteluilla pyritään varmistamaan sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön osaaminen. Niiden aikana opiskelijat pääset konkreettisesti toteuttamaan teoriaa käytännön toiminnaksi erilaissa työympäristöissä. Harjoittelun yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös tukea opiskelijan ammatillista kasvua ja ammatti-identiteetin muodostumista.

Kirjoittaja: Katja Kylliäinen & Marjut Lintunen

Harjoittelupaikkojen puute haastaa ammattikorkeakouluja

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene julkaisi tammikuussa 2026 Ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen saatavuus sosiaali- ja terveysalalla -kyselyanalyysin. Tulosten mukaan hoitoalan opiskelijoille ei tällä hetkellä ole riittävästi harjoittelupaikkoja. Harjoittelupaikkapula on valtakunnallinen sekä rakenteellinen ilmiö. Harjoittelupaikkojen saatavuusongelmat heijastuvat opintojen viivästymiseen. (Petäkoski 2026)

Uudenlaista vuoropuhelua harjoitteluiden kehittämiseen

Harjoittelupaikkapula vaatii uudenlaisia ratkaisuja ja rakenteita. LAB-ammattikorkeakoulun näkökulmasta harjoitteluiden toivottaisiin olevan opiskelijan oppimista edistäviä ja tuovan lisäarvoa työelämälle. Elomaa-Krapu (2026) muistuttaa, että pelkkä yksipuolinen tahtotila ei riitä, vaan tarvitaan uudenlaista ja avointa keskusteluyhteyttä hyvinvointialueiden kanssa, jotta harjoitteluprosesseja voidaan kehittää toimivammiksi. Tämä edellyttää avointa keskustelua, rohkeita kokeiluja ja yhteistä suunnittelua.

Yhtenä ratkaisuna voisi olla simulaatioympäristössä oppiminen ensin ja sen jälkeen olisi kliininen työelämäjakso, aikaisempaa lyhyempänä. Simulaatiovaiheessa varmistettaisiin opiskelijan perusvalmiudet, jolloin työelämäjaksolla opiskelija voi keskittyä teoreettisen tiedon soveltamiseen käytännön hoitotyössä. Tähän suuntaan kehittäminen, yhdessä harjoitteluyksiköiden kanssa, olisi erittäin hyödyllistä. Simulaatio-opetusta pitäisi kehittää käytännön tarpeesta ja erityisesti siitä näkökulmasta mikä hyödyntäisi opiskelijoiden ohjausta käytännön työelämässä.

Simulaatio-opetus; tehokasta, mutta liian vähän hyödynnettyä?

Kansainväliset systemaattiset katsaukset vahvistavat, että simulaatio on tehokas tapa oppia. Laaja BMC Medical Education (Alharbi ym. 2024) katsaus osoittaa, että simulaatiopohjainen oppiminen parantaa opiskelijoiden tiedollista osaamista, käytännön taitoja, kliinistä päätöksentekoa ja itsevarmuutta. Simulaatio on erityisen hyödyllistä tilanteissa, joissa harjoittelupaikkoja on vähän tai opiskelijat eivät pääse näkemään riittävästi erilaisia potilastilanteita. Toinen kansainvälinen katsaus (Ratish 2025) korostaa, että simulaatio mahdollistaa taitojen harjoittelun toistettavasti ja johdonmukaisesti – toisin kuin kliinisessä ympäristössä, jossa tilanteet vaihtelevat ja oppimismahdollisuudet voivat olla sattumanvaraisia.

Simulaatio-opetuksen vaikuttavuudesta kirurgisen hoitotyön osaamiseen liittyen on myös tutkittua tietoa. Simulaatiopelit ja -harjoitukset lisäävät opiskelijoiden kirurgisen hoitotyön tietämystä ja valmiuksia toimia leikkauspotilaan hoidossa. Tämä on erityisen tärkeää, koska kirurgiset harjoittelupaikat ovat monissa maissa kuormittuneita ja opiskelijoiden ohjausresurssit rajallisia. (Koivisto ym. 2024)

Kansainvälisesti simulaatiota käytetään jo korvaamaan osa kliinisistä harjoitteluista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 50 % harjoittelusta voidaan korvata simulaatiolla. Kanadassa suositellaan jopa 70 % korvaavuutta. Iso-Britanniassa hyväksytään 25 % simulaatiota. Tämä ei tarkoita, että simulaatio korvaisi potilastyön, mutta se varmistaa, että opiskelija saa riittävän määrän laadukkaita oppimiskokemuksia, vaikka harjoittelupaikkoja olisi vähän. (Willis ym. 2023)

Kansainvälisessä keskustelussa ollaan kuitenkin myös huolissaan tästä suunnan muutoksesta. Simulaatio ei opeta niitä hoitotyön taitoja, joita opitaan paineen ja epävarmuuden keskellä. Simulaatio-opetus saattaa heikentää oppimista joillakin opiskelijoilla, esimerkiksi neuroepätyypillisillä opiskelijoilla. Simulaatioissa ei myöskään voi saavuttaa intuitiivista ja kollektiivista ymmärrystä; tietoa, joka syntyy lukemattomista kohtaamisista ja muodostuu “vaistoksi”, jota ei voi jäljittää yhteen henkilöön, vaan joka rakentuu tiimien yhteiseksi tiedoksi. (Willis ym. 2023)

Harjoitteluiden rakennetta on kehitettävä

Tässä haastavassa ajassa ja tilanteessa on kehittävä koulutusta niin, että hyvin toimivaa pedagogiaa ja teknologiaa osataan hyödyntää laadukkaasti; unohtamatta käytännön harjoitteluympäristöjen merkitystä. Yhdistämällä nämä uudella tavalla on mahdollista varmistaa oppiminen ja osaaminen.

On ehkä aiheellista tarkastella asiaa myös siitä näkökulmasta, että toisinaan usean viikon harjoittelussa, jossa on samaan aikaan monia opiskelijoita, ei välttämättä aina pääse oppimaan kovinkaan tehokkaasti tai monipuolisesti. Muutoksessa ovat terveydenhuollon palvelujärjestelmät ja tapa toteuttaa hoitotyötä; myös koulutuksen toteutusmuodot vaativat uudistumista ja sopeutumista tähän.

Lähteet

Alharbi, A., Nurfianti A., Mullen, R., McClure, J. & Miller, W. 2024. The effectiveness of simulation-based learning (SBL) on students’ knowledge and skills in nursing programs: a systematic review. BMC Medical Education. 24:1099. Viitattu 13.2.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12909-024-06080-z

Elomaa-Krapu, M. Entä jos näkisimme harjoittelun yhteisen oppimisen alustana? Arene. Viitattu: 12.2.2026. Saatavissa https://arene.fi/enta-jos-nakisimme-harjoittelun-yhteisen-oppimisen-alustana/

Koivisto, J., Buure, T., Engblom, J., Rosqvist, K. & Haavisto, E. 2024. The effectiveness of simulation game on nursing students’ surgical nursing knowledge—a quasi-experimental study. Teaching and Learning in Nursing. 19, e22,e29. Viitattu 13.2.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.teln.2023.08.006

Petäkoski, P. Pula sote-alan harjoittelupaikoista viivästyttää ammattikorkeakoulusta valmistumista. Arene. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://arene.fi/pula-sote-alan-harjoittelupaikoista-viivastyttaa-ammattikorkeakoulusta-valmistumista/

Ratish, S. 2025. Effectiveness of simulation among nursing students: A systematic review. International Journal of Advance Research in Nursing. 8, 1, Jan-Jun 2025, 202-206. Viitattu 13.2. 2026. Saatavissa https://doi.org/10.33545/nursing.2025.v8.i1.C.464

Willis, E., Smith, J. & Epstein, I. 2023.From clinical placement to simulation: the future of nursing education? The Polyphony; Conversations across the medical humanities. Viitattu 13.2.2026. Saatavissa https://thepolyphony.org/2023/11/27/from-clinical-placement-to-simulation-the-future-of-nursing-education/

Kirjoittajat

Katja Kylliäinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hän toimii Future Learning-työryhmässä sekä kansainvälisenä koordinaattorina hoitotyön koulutusohjelmassa.

Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hänen mielenkiintonsa kohteita ovat sisätauti–kirurgisen hoitotyön koulutuksen kehittäminen sekä työelämälähtöisen koulutuksen vahvistaminen.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/nursing-students-practicing-medical-procedures-35645530/ (CC0)