Murra myytit -kampanja haastoi uskomuksia maahan muuttaneiden työllistämisestä

Yleisesti on tunnustettu, että ulkomainen työvoima Suomessa on välttämättömyys. Kuitenkin maahan muuttaneiden työllistäminen usein koetaan hankalana ja aikaa vievänä – ehkä aivan syyttä. Entä jos takana onkin nippu myyttejä ja uskomuksia, jotka eivät olekaan totta?

Kirjoittaja: Heli Kamaja

Näitä myyttejä tunnistettiin ja purettiin LABin ja Koulutuskeskus Salpauksen yhteisessä hankkeessa; tuloksena on viisi videota ja podcast-sarja.

Myytit löydettiin viime keväänä, kun työnantajia ja maahan muuttaneita työntekijöitä istutettiin saman pöydän ääreen pohtimaan työssä tapahtuneita tilanteita. Jokaisen keskustelun pohjana oli todellinen työelämän pulmatilanne ja keskustelut käytiin ilmiösimulaatiomenetelmällä: mukana oli aina sekä keskustelijoita että seuraajia. Keskustelut myös purettiin yhdessä ja ohjatusti. Ilmiösimulaatiossa kyse on ryhmässä tapahtuvasta, osallistujien omaan toimintaan, havainnointiin ja vuorovaikutukseen perustuvasta menetelmästä – se eroaa suuresti tietokonepohjaisesta simulaattorioppimisesta. Keskeistä on koko ryhmän yhteinen keskustelu ja osallistuminen, jolloin osallistujien oma toimijuus ja vuorovaikutus korostuvat. (Niemi & Virtainlahti 2019, 131; Niemi ym. 2020.)

Kuva 1. Keskustelut käytiin ilmiösimulaatiomenetelmällä, jolloin myös seuraaminen on tärkeässä roolissa. (Kuva: Heli Kamaja)

Kevään kokemusten pohjalta tehtiin myös mallinnus, jonka toivotaan olevan hyödyksi vastaavien ilmiösimulaatioiden järjestämisessä. Mallinnukseen on koottu käytännön vinkit keskustelujen pitämisestä, niiden valmistelusta ja tarvittavista konkreettisista toimenpiteistä.

Keskustelut järjestettiin aloilla, joilla työvoiman saatavuus Päijät-Hämeessä on ollut erityisen heikkoa; hoitoalan lisäksi mukaan valikoituivat henkilökuljetus, logistiikka ja liiketalouden alan korkeasti koulutetut (ks. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021). Kevään -22 aikana järjestettiin yhteensä seitsemän simulaatiokeskustelua, joissa esiin nousivat samat myytit alasta riippumatta.

Neljä myyttiä testaukseen

Hankkeen asiantuntijat perehtyivät simulaatiokeskusteluihin sekä tarkkailemalla itse tilannetta että palaamalla niiden tallenteisiin. Simulaatioiden perusteella tunnistettiin seuraavat myytit:

Maahan muuttaneiden kielitaito ei riitä.
Maahan muuttaneiden perehdyttäminen on vaivalloista.
Maahan muuttaneiden kouluttaminen työtehtäviin kestää kauan.
Maahan muuttaneet joutuvat todistamaan osaamistaan jatkuvasti.

Tämän jälkeen seurasi hankkeen ehkä jännittävin vaihe: myyttien testaus. Epävarmuutta myyttien totuusarvosta pyrittiin hälventämään esittelemällä niitä eri tahoille; olihan taustalla vain seitsemän keskustelun aineisto. Hankkeen toimijoita mietitytti erityisesti se, kuinka yleispäteviä nämä myytit olivat. Nyt löydetyt asiat kyllä toistuivat kaikissa keskusteluissa, mutta niiden yleistettävyydestä ei ollut tietoa – tosin Camille Gebhart (2021, 29) oli saanut samansuuntaisia vastauksia syksyllä 2021 tekemässään opinnäytetyössä. Silloin yritykset ilmoittivat esteiksi ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen mahdolliset ongelmat työlupien kanssa, turvallisuuskysymykset, työyhteisön asenteet, vähäisen kokemuksen ulkomaalaisten kanssa työskentelystä, perehdytysmateriaalin olemassaolon vain suomen kielellä sekä ennen kaikkea puutteellisen suomen kielen taidon.

Myyttejä eli väittämiä esiteltiin ensimmäisenä viiden eri hankkeen verkostoitumistapahtumassa (Sisäministeriö 2022), sitten Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten webinaarissa (Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus 2022). Vastaanotto oli innostuneen myönteinen, verkostoitumistapahtumassa ehdotettiin mukaan myös myyttiä työyhteisön vastaanottavuudesta. Näin uskallettiin ryhtyä videokampanjan toteuttamiseen teemalla Murra myytit maahan muuttaneista duunissa.

Väittämät esiin videoilla

Myyttejä käsitellään kaikkiaan viidessä videossa. Neljä videota keskittyvät kukin yhteen myyttiin kerrallaan; viides on kooste kokonaisuudesta. Jokaisella teemavideolla haastatellaan sekä työnantajan edustajaa että maahan muuttanutta työntekijää.

Kampanjan slogan – Murra myytit maahan muuttaneista duunissa – tuotiin esiin jokaisen videon alussa samoin kuin kulloinkin käsitelty myytti. Koska videoista haluttiin saada helposti lähestyttävät, niistä tehtiin vain parin minuutin mittaisia ja ote pidettiin kepeänä. Sama ote näkyy myös videoiden esittelytekstissä:

Miksi maahan muuttaneita kannattaa palkata? Mitä siinä saa, mitä pitää ottaa huomioon? Kuka hyötyy ja miten? Katso videolta päijäthämäläisten yrittäjien ja työnantajan edustajien mietteitä. (Koulutuskeskus Salpaus 2022)

Kuva 2. Kampanjan slogan tuotiin näyttävästi esiin joka videon alussa. (Kuvakaappaus Heli Kamaja)

Jokaisen videon sanomaa syvennettiin podcast-keskustelulla, jossa mukana oli esiintyjien lisäksi myös asiantuntija ja haastattelija. Podcasteissa viestiä pyrittiin perustelemaan sekä havainnoilla ja kokemuksilla että aiheesta hankituilla asiatiedoilla.

Videot ja podcastit julkaistiin Koulutuskeskus Salpauksen alustoilla marraskuussa 2022. Videoita myös levitettiin Salpauksen sosiaalisen median kanavilla YouTubessa, Facebookissa, LinkedInissa ja Twitterissä; jokaisen videon yhteydessä oli linkki podcastiin. Toisena merkittävänä levityskanavana toimivat Päijät-Hämeen Yrittäjien uutiskirje ja sosiaalisen median kanavat – näin viestin toivottiin tavoittavan mahdollisimman paljon alueen yrittäjiä. Maakuntalehti Etelä-Suomen Sanomien verkkosivuilla videoita mainostettiin viikon ajan.

Aihe tunnistettiin sensitiiviseksi, ja myös asiattomaan kommentointiin sosiaalisessa mediassa varauduttiin. Tehtyä kriisiviestintäsuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvinnut ottaa käyttöön, vaan harvat kommentit olivat sävyltään myönteisiä elleivät peräti innostuneita. Joulukuun puolivälissä videoilla oli YouTubessa keskimäärin 150 – 300 katselukertaa (Koulutuskeskus Salpaus 2022).

Kuva 3. Kouluttamista käsittelevä podcast oli yksi harvoista kommentteja saaneista. (Kuvakaappaus Heli Kamaja)

Tutkimusmatkasta jatkoa

Murra myytit – videot toivottavasti jatkavat elämäänsä sosiaalisessa mediassa vielä pitkään. Niiden viestiä sekä hankkeesta saatuja kokemuksia viedään eteenpäin myös uudessa hankkeessa vuoden 2023 aikana. Päijät-Hämeen liiton rahoittama Tutkimusmatkalla tuntemattomaan – monimuotoisuus yrityksen menestystekijänä on hanke, joka tarjoaa tukea ja työvälineitä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointiin ja perehdyttämiseen sekä kulttuurisesti moninaisen työyhteisön rakentamiseen.

Tavoitteena on rakentaa uudenlainen vertaiskehittämisen malli, jossa yritykset oppivat toistensa hyvistä käytänteistä. Tässä työssä hyödyksi ovat erityisesti nyt saadut opit ilmiösimulaation hyödyntämisestä.

Murra myytit -videot tuotettiin Monikulttuurisuus yhteiskunnan vastaanottavuuden edistämisessä -hankkeessa, joka kesti vuoden 2022. Hanketta rahoitti rahoittaa Euroopan unionin sisäasioiden (EUSA) turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).

Lähteet

Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. 2022. Monimuotoista tulevaisuutta tekemässä! Viitattu 9.12.2022. Saatavissa https://www.ely-keskus.fi/-/monimuotoista-tulevaisuutta-tekem%C3%A4ss%C3%A4-ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n-verkkofestarit-3.-7.10.2022-howspace-alustalla-kaakkois-suomi-

Gebhart, C. 2021. Wicked Problems Facing the International Work Force in the Häme Region. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 12.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111520240

Koulutuskeskus Salpaus. 2022. Murra myytit maahan muuttaneista. Viitattu 12.11.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=j1SEVRxKFcw&list=PLnM5MNd7OwjJPYQZY-9EdfqVGkGNCpldy&index=1

Niemi, S., Kräkin M., Ikävalko, S. & Kantonen, M. 2020. Työyhteisösimulaatio. Käytäntölähtöisiä toimintatapoja yritysten yhteisölliseen kehittämiseen ja innovointiin. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 1. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-328-1

Niemi, S. & Virtainlahti, S. 2019. Simulaatiomenetelmä työyhteisöjen kehittämisessä – käytännönläheistä ja osallistavaa. Teoksessa Kotonen U. (toim.) Smart Business Annual Review. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 53. 130–135. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-316-8

Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021–2025. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2021/02/Maahanmuutto-ohjelma2021-2025_liitteineen_final.pdf

Sisäministeriö. 2022. AMIF-rahaston verkostoitumistilaisuus 23.8.2022. PPT-esitys. Julkaisematon lähde.

Kirjoittaja

Heli Kamaja työskentelee viestinnän lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimi viestintäasiantuntijana Monikulttuurisuus yhteiskunnan vastaanottavuuden edistämisessä -hankkeessa ja jatkaa samojen teemojen ja tehtävien kanssa myös Tutkimusmatkalla tuntemattomaan – monimuotoisuus yrityksen menestystekijänä -hankkeessa.

Artikkelikuva: Heli Kamaja

Julkaistu 13.1.2022