Moniammatillisen työkyvyn tuen osaamisen vahvistaminen sote-alan AMK-tutkinnoissa

LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä on panostettu opetuksen moniammatillisuuteen sekä TKI-toimintaan perustuvan opetuksen kehittämiseen. Työllistyminen, työkyvyn tuki ja työurien pidentäminen ovat keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan eri ammattilaisten osaamista ja sujuvia yhteistyön muotoja. Moniammatillisen työkyvyn tuen osaamisen kehittymistä vahvistetaan sote-alan AMK-tutkinnoissa yhteisellä koulutuskokonaisuudella.

Kirjoittajat: Päivi Kousa, Kati Ojala ja Tarja Tolonen

Työkyky ja työkyvyn tuki

Työkyvyllä on tärkeä merkitys niin yksilölle ja hänen elämänlaadulleen kuin yhteiskunnallekin. Väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee, jolloin työssäkäyvien huoltotaakka kasvaa. Jotta julkinen talous kestää, on työelämässä oltava riittävästi työntekijöitä. Työllistyminen, työkyvyn tuki ja työurien pidentäminen ovat keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteita. On myös tärkeää, että osatyökykyisillä työntekijöillä on mahdollisuus jatkaa työelämässä tai päästä työelämään työkyvyn tukikeinoin. Jotta näihin tavoitteisiin voidaan päästä, on moniammatillinen yhteistyö sote-alalla ja työllispalveluiden välillä keskeistä. (Aalto ym. 2020.) Jo sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa on tärkeä huomioida moniammatillisuus ja sote-sektoreiden rajat ylittävä yhteistyö.

Työ- ja toimintakykyä sekä työssä jatkamista tai työllistymistä voidaan tukea eri keinoin. Työkykyhaasteita aiheuttavat yleisimmin tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Työelämässä olevien kohdalla työterveyshuollolla on yhdessä työnantajan kanssa tärkeä rooli työkyvyn tukemisessa. (Kela 2022.) Työelämän ulkopuolella olevien työkyvyn tuen palveluita pyritään valtakunnallisesti kehittämään paremmin vastaamaan asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa Suomessa toteutetaan vuosina 2020–2022 osatyökykyisille työttömille suunnattu työkykyohjelma yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kesken. (STM 2020.) Työelämän ulkopuolella olevien osalta on tärkeä tunnistaa työkyvyn tuen tarpeet ja vastata niihin. Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta on Työkykyohjelman toimenpidekokonaisuus. Tarkoituksena on kehittää sote-palveluita niin, että niillä kyetään mahdollisimman hyvin aikaansaamaan asiakkaiden tarpeita vastaava työkyvyn tuen palvelukokonaisuus. (THL 2020.) Osana valtakunnallista Työkykyohjelmaa toteutettiin Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hanke.

Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hankkeen (2021–2022) tavoitteena oli lisätä sote-ammattilaisten osaamista työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisessa, työ- ja toimintakyvyn arviointimittareiden käytössä ja työkyvyn tuen palvelujen kehittämisessä. Toisena tavoitteena oli tukea osatyökykyisten työttömien työ- ja toimintakykyä ja edistää heidän työllistymistään ja työssä pysymistä. Päijät-Hämeen hankkeen toteuttajina olivat Sosiaalialan osaamiskeskus Verso (hallinnoija), Padasjoen kunta ja LAB-ammattikorkeakoulu (osatoteuttajat). LABin rooli osatoteuttajana oli tukea hankkeen toteutusta ja tavoitteiden saavuttamista palvelumuotoilun ja arvioinnin keinoin. (Innokylä 2022; STM 2020.)

Moniammatillisen koulutuskokonaisuuden kehittämisprosessi

Moniammatillista työkyvyn tuen osaaminen –koulutuskokonaisuutta suunniteltiin ja testattiin yhteistyössä Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hankkeen kanssa ja samalla mallinnettiin TKI-toimintaan perustuvan opetuksen toteutustapaa. Sosiaali- ja terveysalan AMK-opiskelijoiden koulutuspilottien suunnittelussa hyödynnettiin hankehenkilöstölle suunnattua Työkykyohjelman Työkyvyn tuki -koulutusta. Ensimmäinen AMK-opiskelijoiden pilotti toteutettiin sosionomikoulutuksessa, minkä jälkeen kehittämistyötä jatkettiin moniammatillisena yhteistyönä sosionomi- ja terveydenhoitajakoulutuksen välillä. Opiskelijoille suunnatut koulutuspilotit toteutettiin yhteistyössä hanketyöntekijöiden ja LABin opettajien kanssa. Koulutuskokonaisuus muodostui itsenäisesti suoritettavista ennakkotehtävistä ja moniammatillisesta työpajatyöskentelystä.

Kuvio 1. Työkyvyn tuen osaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveysalan AMK-koulutuksessa kehittämisprosessin kuvaus (Kuva: Tarja Tolonen).

Työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen vaatii ammattilaisten välistä dialogia

Työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen ja moniammatillinen yhteistyö -työpajassa sosionomi- ja terveydenhoitajaopiskelijat työskentelivät pienryhmissä kuvitteellisten asiakastapausten pohjalta, jossa käsiteltiin Annikan ja Juhanin asiakastapauksia. Opiskelijat selvittivät yhteisesti pohtien, millaisia syitä on työkyvyn heikkenemisen tai työkyvyttömyyden uhan taustalla, millaisia työkyvyn tuen tarpeita asiakkaalla on ja millaisia keinoja ammattilaiset käyttävät asiakkaan työkyvyn tukemiseksi. Pienryhmien koontiesityksissä kuultiin myös muita oivalluksia ja oppeja moniammatillisen työkyvyn tuen merkityksestä.

Kuva 1. Näkymä Jamboard-alustalle rakennetusta asiakastapaus Juhanista. (Kuva: Tarja Tolonen)

Opiskelijapalautteet Työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen ja moniammatillinen yhteistyö -työpajoista kerättiin Google Forms -lomakkeella. Opiskelijapalautteita saatiin sosionomiopiskelijoilta 50/92 ja terveydenhoitajaopiskelijoilta 20/42. Opiskelijapalautteen mukaan työkyvyn tuen osaaminen vahvistui moniammatillisen työpajatyöskentelyn myötä. Opiskelijat kertoivat mm. oppineensa havainnoimaan ja tunnistamaan työkykyyn vaikuttavia tekijöitä sekä pohtimaan työkykyä ylläpitäviä ja tukevia tekijöitä. Työpajatyöskentelyn case-työskentely pienryhmissä sai paljon kiitosta ja moniammatillista keskustelua kaivattiin lisää. Työpajan toteutukseen sekä läsnä että etänä saatiin paljon konkreettisia kehittämisehdotuksia, jotka voidaan huomioida tulevissa toteutuksissa. Tuotoksena syntyi oppimistehtäviä, asiakastapauskuvauksia ja työpajatyöskentelyohjeet. Hankkeen aikana kehitetty Työkyvyn tuen tunnistaminen ja moniammatillinen yhteistyö -kokonaisuus on integroitu osaksi sosionomikoulutuksen Työikäisten sosiaaliohjaus -opintojaksoa ja terveydenhoitajakoulutuksen Työikäisen terveydenhoitajan työ -opintojaksoa. Tässä moniammatillisessa toteutuksessa hyödynnetään Työkykyohjelmassa tuotettua avointa Työkyvyn tuki -koulutusmateriaalia (TTL 2022).

Osaamisen vahvistaminen jatkuu LABissa

Työkyvyn tukeminen niin työssä olevien kuin työelämän ulkopuolella olevien osalta on merkittävää niin yksilön ja hänen elämänlaatunsa kuin koko yhteiskunnan näkökulmasta. Kehittämisprosessissa onnistuttiin hyvin integroimaan moniammatillinen työkyvyn tuen yhteistoteutus sekä sosionomi- että terveydenhoitajakoulutuksen opintojaksoihin. Jatkosuunnitelmissa on laajentaa työkyvyn tuen kokonaisuutta moniammatillisemmaksi esimerkiksi fysioterapeutti- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden mukaan ottamisella sekä tiivistämällä yhteistyötä työelämän kanssa. Tällaista yhteistyötä ja osaamista tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Moniammatillisen työkyvyn tuen osaamisen vahvistaminen tulee huomioida sote-alan opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä.

Työkyvyn tuen osaaminen -koulutuskokonaisuuden kehittämisessä on myös mahdollisuus hyödyntää simulaatiopedagogiikkaa, jota käytetään LAB-ammattikorkeakoulussa osana opetusta. Simulaatiossa oppiminen tapahtuu mahdollisimman todentuntuiseksi rakennetussa oppimisympäristössä. Simulaatio-oppimisessa korostuu kokemuksellisuus, yhteisöllinen tapa oppia ja reflektointi. (Alaniska ym. 2019, 31–32.) Tämän moniammatillisen koulutuskokonaisuuden simulaatioon voisi kutsua työelämäedustajia sekä reflektio-osuuteen mahdollisesti kokemusasiantuntijoita. Tämä tiivistäisi työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä työkyvyn tarpeen tunnistamisessa.

Lähteet

Aalto, A., Ahola, I., Hytönen, J., Paavonen, M., Palmén, O., Pääkkönen, J. & Tamminen V. 2020. Suomen julkisen talouden kestävyys. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:59. Viitattu 25.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-287-1

Alaniska, H., Hurskainen, J., Kähkönen, T., Maikkola, M., Pihlaja, J. & Tauriainen, T. 2019. Pedagogisia malleja. Oulu: OAMK. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://www.oamk.fi/c5/files/2515/7173/0994/pedagogisiamalleja.pdf

Innokylä. 2022. Työkykyohjelma. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/tyokykyohjelma

Kela. 2022. Työkyvyn tukeminen. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://www.kela.fi/tyonantajat-tyokyvyn-tukeminen

STM. 2020. Työkykyohjelma 2020–2022. Ohjelma ja hakuopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:11. Viitattu 25.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9866-7

THL. 2020. Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tyokykyohjelma/tyokyvyn-tuki

TTL. 2022. Työkyvyn tuki -koulutus. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyokyvyn-tuki

Kirjoittajat

Päivi Kousa toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii opettajana terveydenhoitajakoulutuksen työikäisen terveydenhoitajatyö -opintojaksolla.

Kati Ojala toimii sosiaalialan lehtorina LAB ammattikorkeakoulussa ja opettajana sosionomikoulutuksen Työikäisten sosiaaliohjaus -opintojaksolla

Tarja Tolonen toimii sosiaalialan lehtorina LAB ammattikorkeakoulussa ja LAB-osatoteuttajan projektipäällikkönä Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1105698

Julkaistu 15.12.2022