Monialainen terveyden, liikunnan ja hyvinvoinnin innovaatioympäristö yritysten kehittämishaasteita ratkaisemassa

Elinkeinoelämän monimutkaiset haasteet tarjoavat korkeakouluyhteisöille mahdollisuuden löytää ratkaisuja yhdessä korkeakoulun asiantuntijoiden, elinkeinoelämän edustajien ja palvelujen käyttäjien kanssa. Korkeakoulut soveltavat tutkittua tietoa ja monialaista osaamista aidossa toimintaympäristössä ja näiden kokemusten ansiosta syntyy uutta osaamista, asenteita sekä uramahdollisuuksia. Toimijat oppivat yhdessä löytämään ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin, joiden ratkaiseminen yksin voi olla lähes mahdotonta.

Kirjoittajat: Annamaija Id-Korhonen & Saara Heikkonen

Hyvinvoinnin innovaatioekosysteemi

LAB-ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti haluamme tehdä työelämästä parempaa hyvinvoinnin uusien innovaatioiden avulla. Hyödynnämme dataa ja teknologiaa hyvinvoinnin tukena, muotoilua kestävän liiketoiminnan välineenä sekä tuotamme lisäarvoa liiketoimintaan. (LAB 2023) Tutkintojen viitekehyksen mukaan valmistuva ammattikorkeakouluopiskelija hallitsee laaja-alaiset oman alansa tiedot, kognitiiviset ja käytännön tiedot sekä kykyä luoviin ratkaisuihin, joita tarvitaan erikoistuneella ammatti- ja tieteenalalla monimutkaisia ongelmia ratkaistaessa (Opetushallitus 2023). Digitalisoituvassa elinkeinoelämässä ongelmat voivat olla moniulotteisia, eli niihin liittyy paljon erilaisia tekijöitä ja muuttujia (Sitra 2023).

Moniulotteiset ongelmat eivät ole yleensä ratkaistavissa yhden ammattikunnan tai organisaation sisällä, vaan niiden ratkaisemiseen tarvitaan monialaista osaamista sekä myös asiakkaiden hiljaista ääntä (Thomas, Hujala, Laulainen & McMurray 2018). Innovation factory -Päijät-Häme health, sport & wellbeing –hankkeessa kehitetään Päijät-Hämeen alueen pk-yrityksille sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille uusi monialainen yhteiskehittämisen toimintamalli terveys-, hyvinvointi- ja liikuntateknologioihin liittyvien uusien tuotteiden, palveluiden ja innovaatioiden nopean kehittämisen alustaksi.

Monialaisuus ruokkii innovaatioita

Monialaisessa oppimisympäristössä on mukana eri koulutusalojen opiskelijoita ja asiantuntijoita sekä elinkeinoelämän edustajia. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön ja siinä toimivien henkilöiden kanssa monialaisesti rakentuneissa oppimisympäristöissä yhteiseksi tunnistetun ilmiön parissa. Työelämälähtöinen oppiminen syventää monialaista yhteistyötä, kun kehittämistarpeita ratkotaan yhdessä monialaisissa verkostoissa. (Hartikainen 2022)

Monialaisen oppimisen elementeiksi on tunnistettu 1) tekemällä oppiminen, 2) ryhmäprosessin vahvistaminen sekä 3) monialainen tiedonvaihto. Näiden seurauksena päästään yhteisten arvojen luontiin ja yhteiseen visioon kestävästä tulevaisuuden ratkaisuista. Oppimisprosessissa tärkeässä roolissa on itsereflektio turvallisessa ympäristössä. Ryhmän työskentely juurtuu parhaiten, kun yhteiskehitämisessä on mukana elinkeinoelämän edustajia. (Casas ym 2023)

Monialaisuuden toteuttaminen edellyttää halua työskennellä yhdessä, rohkeutta ylittää rajoja, toisten osaamisen tunnistamista, halua jakaa tietoja toisille sekä järjestelmällisiä yhteistyörakenteita mahdollistamaan yhdessä toimimisen (Hartikainen 2022).

Haasteisiin perustuvaan oppimismenetelmään kuuluu kolme työvaihetta, jotka ovat: Engage, Investigate ja Act (sitouta, tutki ja toimi (Nyyssönen 2022). Haasteisiin perustuvan oppimisen vaiheet ovat sitouta, tutki ja toimi. Aluksi sitoutetaan toimijat, jaetaan haaste ja etsitään sen olennaiset kysymykset-. Päädytään yhteen olennaiseen kysymykseen, jolla on merkitys osallistujille (esim. oma kiinnostus ja yhteisön tarpeet). Laaditaan ratkaistava haaste, joka on mahdollinen, kiinnostava ja haastaa oppimaan siitä syvällisemmin. Tunnistetaan ohjaavat kysymykset ja se mitä pitää oppia, jotta voidaan näyttöön perustuen löytää ratkaisuja haasteeseen. Toiminnot ja resurssit vaiheessa haetaan vastauksia kaikesta saatavasta tiedosta ja tutkimuksesta. Hankitun tiedon perusteella laaditaan ratkaisu kaikkiin ohjaaviin kysymyksiin ja dokumentoidaan tulokset. Analysoidaan kertynyt tieto, tehdään synteesi ja tunnistetaan teemat, jotka nousivat esiin. Tehdyn tutkimuksen perusteella lähdetään ideoimaan ratkaisukonsepteja. Ne ovat karkeita suunnitelmia siitä, miten haaste voidaan ratkaista. Valitaan paras konsepti, jolla voidaan vaikuttaa haasteen ratkaisuun. Aloitetaan konseptin testaaminen kokeilemalla ja laatimalla prototyyppejä. Testaamisen yhteydessä nousee usein uusia ohjaavia kysymyksiä. Tämä palauttaa takaisin tutkimisvaiheeseen, lisätutkimuksen tekoon sekä uusien konseptien laadintaan. Kun ratkaisu on kehitetty, se viedään käytäntöön ja tulokset arvioidaan. Vaikutuksia kyseiseen haasteeseen arvioidaan myös. Kun vaikutukset tiedetään, voidaan jatkaa kehittämistä tai jakaa arviointi kaikille kiinnostuneille. (Challenge based learning 2023)

Digitalisaation jatkuva kehitys on huomioitava oppilaitosten toiminnassa. Ketteriä menetelmiä hyödyntämällä yritykset voivat hyödyntää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Pienten ja keskisuurten yritysten digitaalisaation kehittämistä selvitettiin Digital innovation Hub -hankkeessa. Tarpeita oli mm. brändin kirkastamiseen ja ulkoiseen viestintään, asiakkuuden hallintaan ja datapohjaisen markkinoinnin automaatioon liittyen. Datapohjaisten ratkaisujen hyödyntämistä voisi olla yksi yritysyhteistyön teema. (Väisänen 2021)

Miten uutta oppimisympäristöä lähdetään kehittämään?

Yritykset ovat olleet kiinnostuneita yritysten kehittämistarpeisiin perustuvasta innovaatio yhteistyöstä ja Innovation Factory-oppimisympäristöä rakennetaan parhaillaan. Ensimmäinen pilotti toteutuu maaliskuussa 2024. Yritykset tuovat Innovation Factoryyn uuden teknologian soveltamiseen liittyvän kehittämishaasteensa ja monialainen opiskelijaryhmä tuottaa ratkaisuehdotuksia haasteeseen opettajien ohjauksessa. Aidossa työelämäyhteistyössä on oltava mukana kolme osapuolta: työelämäkumppani, opiskelija ja ammattikorkeakoulun opettaja. Toiminnan on oltava käyttäjälähtöistä. Käyttäjälähtöisen oppimisympäristön avaintekijöitä ovat: autenttinen toiminta osallisuuden mahdollistajana, luovan ja tutkimuksellisen otteen integraatio toiminnassa, vastavuoroinen kohtaaminen ja tulkinnallilsuus sekä käyttäjälähtöisyyden toteutuminen toiminnan kaikissa vaiheissa alkaen kehitettävien tuotteiden, prosessien ja palvelujen suunnittelu- ja kartoittamisvaiheista. (Kotila & Mäki 2015, 43-44) Elinkeinoelämän ja korkeakoulujen, kuntien sekä kolmannen sektorin sekä kansalaisten yhteistyö palveluiden kehittämisessä edistää innovaatioyhteistyötä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Lähteet

Casa, S., Caliris, C., Candiago, S., Dendocker, N., Desair, J., Fickel, T., Finne, E., Frison, C., Haensel, M., Hinsch, M., Kulfan, T., Kumagai, J., Mialyk, O., Nawrath, M., Nevzati, F., Washbourne, C. & Wubbelmann, T. 2023. Head in the clouds, feet on the ground: How interdisciplinary learning can foster transformative change- insights from a summer school. Biodiversity and Conservation (2023) 32:3533–3568. Viitattu 28.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10531-023-02603-0

Challenge based learning. 2023. Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://www.challengebasedlearning.org/framework/

Hartikainen, K. 2022. Monialaisuus mahdollistaa ihmislähtöiset ratkaisut sosiaali- ja terveysalalla. Monialaisten ratkaisujen työkirja sosiaali- ja terveysalan asiakastyöhön. Helsinki : Metropolia ammattikorkeakoulu. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 53. 26.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-368-8

Kotila, H. & Mäki, K. 2015. Pois koulusta, pois luokasta – oppimista työelämässä. Teoksessa Kotila, H. & Mäki, K. (toim.). 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Helsinki: Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6619-78-1

LAB. 2023. The Best of Both Worlds ‒ LAB strategia 2030. Viitattu 28.11.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista/strategia

Nyyssönen, K. 2022. Kirjallisuuskatsaus challenge-based learning -menetelmän hyödyntämisestä korkeakoulukontekstissa. Viitattu 27.9.2023. Saatavissa https://www.tuni.fi/tlc/wp-content/uploads/2023/01/Kirjallisuuskatsaus-Challenge-Based-Learning-menetelmasta.pdf

Opetushallitus. Tutkintojen viitekehykset. Viitattu 28.11.2023 Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-viitekehykset

Sitra. 2023. Viheliäinen ongelma. Viitattu 28.9.2023 Saatavissa https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/viheliainen-ongelma/

Thomas, W., Hujala, A., Laulainen, S. & McMurray, R. 2018. The Management of Wicked problems In Health and Social Care. New York: Routledge. Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.4324/9781315102597 /

Väisänen, J. 2021. Toiminnan retrospektiivinen tarkastelu. Sallinen, N. & Juvonen, P. (toim.) Teoksessa LAB Innovations Annual Review 2021. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 28. Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-377-9

Kirjoittajat

Annamaija Id-Korhonen toimii lehtorina Hyvinvointiyksikössä ja projektipäällikkönä Innovation factory- Päijät-Häme Health, Sport & Wellbeing-hankkeessa

Saara Heikkonen toimii lehtorina liiketoimintayksikössä ja asiantuntijana Innovation factory -Päijät-Häme Health, Sport & Wellbeing –hankkeessa

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/548225 (CC0)

Julkaistu 7.12.2023