Kotona asuvien ikääntyvien määrä tulee huomattavasti kasvamaan lähivuosina. Rajallisen hoitajaresurssin säästämiseksi teknologiset ratkaisut yleistyvät kodeissa seurannan ja hoidon välineinä. Hoitoteknologian innovaatiolla on tärkeä osa tulevaisuudessa ikääntyneen kotona selviytymisessä ja hoitotyön osana. LAB-Ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijat ideoivat ratkaisun päivittäisten toimintojen ohjaamiseen sensoriteknologiaa avulla ilman suoraa hoitajan kanssa käytävää vuorovaikutusta

Kirjoittajat: Matti Haverinen, Kati Karhu, Inka Kärkkäinen, Taina Ojala, Anne Sommarberg, Hannele Tiittanen & Tuija Rinkinen

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos linjaa, että kansallisena tavoitteena on tukea ikääntynyttä asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2023). Ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Lisäksi yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu tulevien 20 vuoden aikana. (Ympäristöministeriö 2023.) Suurin osa ikääntyneistä asuu itsenäisesti omassa kodissaan ilman ulkopuolisia palveluita. Ikääntyneiden kotona asumista voidaan tukea teknologian avulla. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2023.) Ikääntymistä tukevan teknologian kehittämiseen on panostettu paljon, kuten asentamalla sensoriverkkoja koteihin kuin myös palveluroboteilla ja sosiaalisilla roboteilla (Fange ym. 2020, 649).

Ympäristöministeriön teettämässä Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2022 korostetaan, että ikääntyneiden jo olemassa olevien asuinolosuhteiden kartoittaminen ja muutostarpeiden toteuttaminen tukevat itsenäistä kotona asumista. Ikäystävällisyyttä on tukea ikääntynyttä asumaan omassa kodissaan, vaikka palvelutarpeita tulisikin lisätä. (Ympäristöministeriö 2020, 3.)

Sensoriteknologian mahdollisuudet terveydenhoidossa ja kotona selviytymisessä saattavat olla huomattavia. Sensoriratkaisujen avulla voidaan saada erittäin suuria etuja reagoida nopeasti erilaisiin voinnin vaihteluihin. Ratkaisuilla voidaan vähentää esimerkiksi sairaalahoidon tarvetta ja tuottaa parempaa tietoa potilaasta ja laadukkaampaa hoitoa kotona. (Adler 2015, Vähäkainu 2018, 8–9 mukaan.)

Tämän artikkelin lähtökohtana on LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijoiden Hyvinvointiteknologia ja innovaatiot -opintojakson kehittämistehtävä. Kehittämistehtävässä tarkasteltiin sensoriteknologiaa hyödyntäviä moniaistisuuteen perustuvia muistutuslaitteita tai applikaatioita ikääntyneiden kotona selviämisen tukena. Tehtävän on antanut Benete Oy, joka hyödyntää palveluissaan sensoriteknologiaa.

Ikääntyneen aistit ja aistihäiriöt

Tyypilliseen ikääntymiseen liittyy aistijärjestelmien muutoksia ja monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on arvioitu, miten ikääntyneiden kuulo- ja visuaaliset havainnot poikkeavat nuorempien aikuisten havainnoista. Ikääntyneet näyttävät havaitsevan todennäköisemmin kuuloärsykkeitä ennen visuaalisia ärsykkeitä, mutta tutkimus ikääntyneiden aistihavaintoihin liittyen on edelleen suhteellisen vähäistä. (Bak ym. 2021, 840.)

Gibsonin mukaan (1983) aistit välittävät tietoa ympäristöstä ihmisille. Aivot tulkitsevat tietoa ja rakentavat yksittäisistä aistimuksista koherentteja aistikokemuksia, joten varsinainen havaintokokemus tapahtuu vain aivoissa. Niiden avulla muodostuneet aistit ja havainnot ovat välttämättömiä ja tärkeitä ympäristön toiminnan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta.  Moniaistisuus tarkoittaa monen aistin kautta yhtäaikaisesti saatua aistikokemusta. Verrattuna yhden aistin kautta saatuun aistikokemukseen moniaistisuus vähentää väärintulkinnan mahdollisuutta yksittäisen aistimuksen sijaan. (Bertelson ym. 2004, 141.)

Aistihäiriöt ovat erittäin yleisiä iäkkäillä aikuisilla ja ne ovat kymmenen suurimman sairaudenaiheuttajan joukossa. Ikääntyneet, joilla on aistihäiriöitä, kokevat mielenterveyden heikkenemistä ja elämänlaadun alentumista. (Cosh ym. 2018, 582.) Kun sekä kuulo- että visuaalisia ärsykkeitä on saatavilla, tehdään enemmän yhdenmukaisia ja luotettavia havaintoja ja reagoidaan nopeammin verrattuna vain yhden aistin välittämään tietoon (Bak ym. 2021, 840). Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti kuulo-, maku/haju- ja visuaaliseen aistijärjestelmään keskeisinä aisteina näkö, kuulo, maku ja haju.

Kolmiportainen moniaistiseen interventioon perustuva ratkaisu

Ikäihmisten vapaaehtoinen asiakasraati kuvasi, millaisia muistutuksia tai millaista ohjausta he toivoisivat tarvittaessa arjen toiminnoista. Kaikkien toiveena oli, että muistutus tulisi puheen välityksellä nimenomaan ihmisen äänellä. Ratkaisussa huomioitiin Benete Oy:n toiveet siitä, että mukana olisi myös kevyempiä interventioita ja näitä voitaisiin lisätä tarpeen mukaan asteittain. Näin kehittyi kolmiportainen ratkaisu, jossa on hyödynnetty moniaistisuutta.

BeneCare-palvelun osaksi tuotetulla ratkaisulla muistutetaan ja ohjataan asiakasta päivittäisten toimintojen suorittamisessa ennaltaehkäisevästi sekä havaittaessa haasteita perustoimintojen toteutumisessa. Kolmiportaisessa ratkaisussa tasot muodostuvat älykelloon tulevista muistutuksista ja moniaistisista interventioista (Kuva 1). Ratkaisu on suunniteltu siten, että tasojen interventiot kumuloituvat siirryttäessä seuraavalle tasolle. Muistutusten tasoa mukautetaan toimintokohtaisesti nostaen tai laskien sensoritiedon perusteella.

Kuva 1. Moniaistinen interventioratkaisu liitettäväksi älykelloon. (Haverinen, Karhu, Kärkkäinen, Ojala, & Sommarberg 2023)

Aistihäiriöt ovat yleisiä ikääntyneillä. Ikääntyneen aistivajausta voidaan kompensoida moniaistisia sensoriteknologisia ratkaisuja käyttämällä. Sensoriteknologian käyttö ikäihmisen hoidon tukena on vasta alkumetreillä. Sensoriteknologialla voidaan tukea ikääntynyttä asumaan entistä pidempään omassa kodissaan. Järjestelmän modulaarisuus ja personointi asiakaskohtaisesti lisää käytettävyyttä ja laajentaa potentiaalista asiakaskantaa. Kun ihmisen toimintoja seurataan sensorien välityksellä ja siitä kerätään dataa, täytyy tarkasti miettiä myös eettisiä näkökulmia. Järjestelmän käyttäjän tulee tietää, mitä kerätyllä tiedolla tehdään ja miten sitä hyödynnetään.

Aistihäiriöt ovat yleisiä ikääntyneillä. Ikääntyneen aistivajausta voidaan kompensoida moniaistisia sensoriteknologisia ratkaisuja käyttämällä. Sensoriteknologian käyttö ikäihmisen hoidon tukena on vasta alkumetreillä. Sensoriteknologialla voidaan tukea ikääntynyttä asumaan entistä pidempään omassa kodissaan. Järjestelmän modulaarisuus ja personointi asiakaskohtaisesti lisää käytettävyyttä ja laajentaa potentiaalista asiakaskantaa. Kun ihmisen toimintoja seurataan sensorien välityksellä ja siitä kerätään dataa, täytyy tarkasti miettiä myös eettisiä näkökulmia. Järjestelmän käyttäjän tulee tietää, mitä kerätyllä tiedolla tehdään ja miten sitä hyödynnetään.

Lähteet

Bak, K., Chan, G., Schutz, M. & Campos, J. 2021. Perceptions of Audio-Visual Impact Events in Younger and Older Adults. Multisensory Research 34 (2021) 839–868. Viitattu 26.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1163/22134808-bja10056

Bertelson, P. & de Gelder, B. 2004. The Psychology of Multimodal Perception. – Crossmodal Space and Crossmodal Attention, 141–177. New York: Oxford University Press. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://pure.uvt.nl/ws/portalfiles/portal/689686/Psychologyofmultimodalperception.pdf

Cosh, S., Naël, V., Carrière, I., Daien, V., Amieva., H., Delcourt, C. & Helmer, C. 2018. Bidirectional associations of vision and hearing loss with anxiety: prospective findings from the Three-City Study. Age and Ageing 2018:47:582-589. Viitattu 23.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jad.2022.01.066

Fange, A., Carlsson, G., Chiatti, C. & Lethin, C. 2020. Using sensor-based technology for safety and independence – the experiences of people with dementia and their families. Scandinavian journal of caring sciences. 2020; 34: 648–657. Viitattu 26.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1111/scs.12766

Gibson, J. 1983. The Senses Considered as Perceptual Systems. Westport CT: Greenwood Press.

Pitkänen, L. Haavisto, I. Vähäviita, P. Torkki, P. Leskelä, R-L. Komssi, V. 2018. Vaikuttavuus Sote: ssa. Nordic Healthcare group. Viitattu 5.10.2023. Saatavissa https://nhg.fi/wp-content/uploads/2018/11/Vaikuttavuus-sotessa-suoritteista-tuloksiin.pdf

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2023. Kotihoito. Viitattu 1.10.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/kotihoito

Vähäkainu, P. & Neittaanmäki, P. 2018. Digitaalinen terveys ja älykäs terveydenhuollon teknologia. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja 43/2018. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7356-8

Ympäristöministeriö. 2020. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma vuosille 2020–2022. Viitattu 1.10.2023. Saatavissa https://ym.fi/documents/1410903/38439968/Ikaantyneiden_asumisen_toimenpideohjelma_FI-52565ACB_21A7_4EB5_B5E1_99651279528D-159518.pdf/52eb690c-1d88-17c4-a571-9d0054ff7961/Ikaantyneiden_asumisen_toimenpideohjelma_FI-52565ACB_21A7_4EB5_B5E1_99651279528D-159518.pdf?t=1603259593212

Ympäristöministeriö. 2023. Ikääntyneiden asuminen. Viitattu 1.10.2023. Saatavissa https://ym.fi/ikaantyneiden-asuminen

Kirjoittajat

Matti Haverinen, Kati Karhu, Inka Kärkkäinen, Taina Ojala ja Anne Sommarberg ovat valmistuvia opiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutuksesta.

Hannele Tiittanen työskentelee yliopettajana LAB- ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Tuija Rinkinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/%C3%A4lykello-n%C3%A4pp%C3%A4imist%C3%B6-hiiri-1783180/ (Pixabay License)

Julkaistu 15.2.2024

Viittausohje

Haverinen, M., Karhu, K., Kärkkäinen, K., Ojala, T. ja Sommarberg, A., Tiittanen, H. & Rinkinen, T. 2024. Ikäihmisen päivittäisten toimintojen tukeminen moniaistisuuden ja sensoriteknologian avulla. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/moniaistinen-ratkaisu-ikaantyneiden-kotona-selviytymisen-tueksi/