Miten urheilun ja opiskelun yhdistäminen toteutuu LAB-ammattikorkeakoulussa - urheilijaopiskelijoiden kyselyn tulokset 2023

Urheilijan kaksoisuralla tarkoitetaan tavoitteellisen urheilun ja opiskelun tai työuran yhdistämistä tai ammattimaista urheilua huippuvaiheessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa, LAB-ammattikorkeakoulun, FC Kuusysin ja LUT-yliopiston toteuttamassa KOHUT-hankkeessa kehitettiin naisjoukkueurheilun ja korkeakouluopiskelun yhdistämistä. Yhtenä hankkeen toimenpiteenä toteutettiin kysely LAB-ammattikorkeakoulussa opiskeleville tavoitteellisille urheilijoille lokakuussa 2023.

Kirjoittajat: Markus Halonen & Tatu Saarinen

Vastaajien taustatiedot

LAB-ammattikorkeakoulussa (2023) toteutetun kyselyn avulla kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia urheilun ja opiskelun yhdistämisestä. Kysely lähettiin 29:lle LAB-ammattikorkeakoulussa opiskelevalle urheilijalle, joista suurin osa kuului alueelliseen urheiluakatemiaan. Vastaajien joukossa oli muutamia urheiluakatemiatoiminnan ulkopuolella olevia tavoitteellisesti urheilevia opiskelijoita. Kyselyyn saatiin 13 vastausta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 44,8 %.

Vastaajista kuusi oli 18-21-vuotiaita, 6 22-25-vuotiaita ja yksi vastaaja oli 26-29-vuotias. Vastaajista kahdeksan oli naisia ja viisi miehiä. Kysely tavoitti hyvin hankkeen kohderyhmään kuuluvia naisurheilijoita. Opintojen aloitusvuosi vastaajilla oli 2021 (5), 2022 (5) tai 2023 (3). Suurin osa vastaajista opiskeli hyvinvointialaa (kahdeksan vastaajaa). Liiketoimintayksikössä opiskeli kolme vastaajaa. Tekniikan alalta ja muotoiluinstituutista oli kummastakin vain yksi vastaaja. Vastaajista seitsemän opiskeli Lahden kampuksella, viisi Lappeenrannan kampuksella ja yksi täysin verkossa. Vastaajista suurin osa oli joukkueurheilijoita (9 kpl), yksilöurheilijoita oli neljä. Maajoukkuetason urheilijoita vastaajista oli kaksi, loput olivat kansallisen tason urheilijoita.

Opintojen eteneminen

Vastaajista 53,9 % oli melko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että opinnot etenevät normaalitahdissa, eikä urheilu vaikuta opintojen etenemiseen. Jokseenkin eri mieltä oli 38,5 % ja yksi vastaaja oli täysin eri mieltä. Kukaan vastaajista ei ollut ilmoittautunut poissaolevaksi yhdenkään lukukauden osalta.

Urheilu-ura vaikuttaa vastaajien mielestä kuitenkin merkittävästi siihen, kuinka paljon opiskelija pystyy panostamaan opintosuoritustensa laatuun (esim. tentit ja tehtävät). Vain 30,8 % oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että urheilu-ura ei vaikuta opintoihin panostamisen laatuun. Loput vastaavista olivat täysin eri mieltä (23,1 %) tai jokseenkin eri mieltä (46,2 %) siitä, että urheilu-ura ei vaikuttaisi opintoihin panostamisen laatuun.

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen

Vain 23,1 % vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että opiskelu ei vaikuta mahdollisuuksiin panostaa urheiluun. Väittämän kanssa jokseenkin eri mieltä oli 53,8 % ja täysin eri mieltä 23,1 % vastaajista. Vastauksista voidaan päätellä, että opintojen ja harjoittelun yhteensovittaminen ei onnistu optimaalisesti, vaikuttaen tulostasoon, harjoitusmääriin tai kilpailu- ja leiritapahtumiin osallistumiseen. Tulos on huolestuttava laadukkaan kaksoisuran toteuttamisen näkökulmasta. Tuloksissa merkillepantavaa on myös se, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille urheilun ja opiskelun yhdistäminen tuntuu olevan selkeästi haastavinta. Vain yksi alan opiskelijoista vastasi olevansa melko samaa mieltä, että opinnot eivät vaikuta mahdollisuuksiin panostaa urheiluun.

Valtaosa vastaajista on kuitenkin pystynyt ainakin joissain kohden opintojaan sopimaan joustavista opintojärjestelyistä osallistuessaan kilpailuihin, peleihin tai harjoitusleireille. Vastaajista 69,2 % oli jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että on pystynyt sopimaan erityisjärjestelyistä opintojen suhteen osallistuessaan kilpailu-, leiri- tai pelimatkoille. Joustavuutta on siis löytynyt matkoille osallistumiseen kohtuullisen hyvin. Haasteita on etenkin laadukkaan päivittäisharjoittelun ja opiskelun yhdistämisessä.

Positiivista kyselyn vastauksissa on, että 30,8 % vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 46,2 % jokseenkin samaa mieltä siitä, että heidän urheilu-uraansa on suhtauduttu oppilaitoksen taholta positiivisesti. Huomioitavaa vastauksissa on, että kaikki jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä olevat vastaajat opiskelivat hyvinvointialalla. Kuitenkin myös tällä alalla oli vastaajia, jotka kokivat suhtautumisen erittäin tai melko positiiviseksi.

Vastaajista 69,3 % oli täysin samaa tai melko samaa mieltä siitä, että urheilijana kaipaisi erityistä ohjausta opintojen suunnitteluun urheilun ja opiskelun yhdistämiseksi. Vastauksesta voidaan päätellä, että urheilijoille olisi tarvetta saada lisäresurssia opintojen suunnitteluun normaalin tutorointiprosessin lisäksi. Selkeästi suurin osa vastaajista ei kokenut saaneensa riittävästi tukea urheilun ja opiskelun yhdistämiseen liittyvissä kysymyksissä oppilaitokselta. Tästä huolimatta yli 60 % oli jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että heillä oli suunnitelma urheilun ja opiskelun yhdistämiseen. Suunnitelmia on siis onnistuttu ainakin jollain tasolla laatimaan, todennäköisesti normaalin tutorointiprosessin puitteissa. Suunnitelmien yksityiskohtaisuutta ei kuitenkaan kyselyn perusteella voida arvioida.

Urheilijaopiskelijat ovat tavoitteellisia opintojen suhteen. Vastaajista 38,5 % oli melko samaa mieltä ja 23,1 % täysin samaa mieltä siitä, että he ovat suunnitelleet jatko-opintoja. Tämä seikka korostaa toimivaa ohjausta, sillä urheilun ja opiskelun yhdistämisen lisäksi kurssivalinnoissa tulisi tällöin keskittyä myös jatko-opintomahdollisuuksien varmistamiseen. Tulos tarkoittaa myös sitä, että opintojen arvosanoihin ja sitä kautta opintosuoritusten laatuun tulisi voida panostaa vahvasti.

Haasteista huolimatta, suuri osa vastaajista on ollut melko samaa mieltä (30,8 %) tai täysin samaa mieltä (38,5 %) siitä, että LAB-ammattikorkeakoulua voisi suositella opiskelupaikkana myös muille saman lajin urheilijoille. Huomioitavaa on lisäksi se, että väittämän kanssa yksikään vastaajista ei ollut täysin eri mieltä. Pienilläkin parannuksilla suositteluprosenttia olisi mahdollista vielä parantaa.

Kysyttäessä millaisesta tuesta vastaajat saisivat eniten hyötyä, esiin nousivat avoimissa vastauksissa toiveet opintojen joustavuudesta esimerkiksi läsnäolovaatimusten suhteen, lisätuki opintojen suunnitteluun sekä mahdollisuus lisäaikaan tehtävien palautusten osalta. Yleisesti toivottiin myös dialogia opetushenkilöstön kanssa urheilun ja opiskelun yhdistämiseen liittyvistä kysymyksistä.

Yhteenveto

Kyselyn vastauksissa korostuvat suuret erot eri koulutusalojen välillä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää pystyä antamaan urheilijoille mahdollisimman realistista tietoa opiskeluiden vaikutuksista urheiluun jo hakuvaiheessa. Mahdollisimman realistisen tiedon antaminen opintojen sisällöstä urheilijan näkökulmasta varmistaa, että opintojen alettua urheilu-uran ja opintojen yhdistämisen osalta ei tule yllätyksiä, mikä ehkäisee opintojen tai urheilu-uran keskeyttämistä. Ohjauksen näkökulmasta resurssit tulisi puolestaan keskittää erityisesti juuri opintonsa aloittaneisiin ensimmäisen vuoden opiskelijoihin. Auttaisi, jos urheilijoilla olisi oma yhteyshenkilö, johon ottaa yhteyttä ja jonka kanssa laatia suunnitelma opintojen ajalle.

Korkeakouluopiskeluiden joustavuus on lisääntynyt kaikilla koulutusaloilla koronapandemian jälkeen. Yhä suurempi osuus opiskelijoista käy töissä ja/tai yhdistää perhe-elämän opintoihinsa. Tämä mahdollistaa myös urheilijaopiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisen opintosuunnitelman laatimiseen, mutta sen suunnitteluun tulee käyttää aikaa ja ohjausresurssia. Urheilun ja opiskelun yhdistämisessä tulee huomioida kokonaiskuormitus ja siksi suunnitelman laadinnassa on hyödyksi myös valmentajan osallistuminen ja ymmärrys korkeakouluopintojen vaatimuksista.