Miten systeemiajattelu, geoperintökohteet ja keräkurmitsat liittyvät yhteen?

Arjen valinnat liittyvät ihmisen oman perheen ja elinpiirin ulkopuolelle. Pienet valinnat arjessa käynnistävät lumipalloilmiön, jossa kestävää kehitystä tukevat päätökset vaikuttavat jopa eri eliölajeihin ja eri maiden ihmisiin. Arjen pienet valinnat ovat niin ikään sidoksissa rakenteisiin, yhteiskuntajärjestelmiin ja koko planeetan systeemiin.

Kirjoittaja: Kati Kiiski

Muutos edellyttää uusia tapoja ja toimintoja

Kulunut vuosi 2022 on viimeistään herättänyt ihmiset (tai ainakin osan) tajuamaan, että jonkin on muututtava tai elämä siinä muodossaan, kuin me sen nyt tunnemme, on mennyttä. Ilmastonmuutos on käynnissä, luonnon monimuotoisuus on vakavasti uhattuna ja lajikato arkipäivää. Samaan aikaan ympäristömme köyhtyy, jolloin ihmisen elo lajina vaikeutuu. Joskus voi olla hankala hahmottaa tätä kokonaisuutta sen valtavan laajuuden vuoksi.

Kaikki liittyy oikeastaan siihen, että planetaarinen hyvinvointimme on uhattuna. Planetaarisen hyvinvoinnin käsite tarkoittaa ihmiskunnan hyvinvoinnin varmistamista ennen kaikkea planeettamme hyvinvoinnin turvaamisella (Kotiaho 2018). Tämä käsite laajentaa perinteistä hyvinvoinnin käsitettä. Jotta käsitteen ymmärtää, on tarkasteltavakin omia arvoja ja käsitystä siitä, mihin oma hyvinvoinnin käsitys perustuu. Moni pystyy varmasti listaamaan nopeasti sellaiset seikat kuin terveys, koti, perhe, työ, ystävät, itsenä kehittäminen, harrastaminen. Mutta jos laajennetaan ajattelua siten, mitä näiden meille tärkeiden asioiden tai arvojen toteutuminen vaatii, voidaan joutua kohtaamaan ristiriitoja kestävyyden näkökulmasta. Terveys on itsestäänselvyys ja varmasti tavoiteltava asia. Entä jos terveyttä edistävään liikuntaan osallistuminen edellyttää 45 kilometrin ajomatkaa omalla autolla harrastuspaikkaan, jossa isoa liikuntahallia lämmitetään sähkölämmityksellä ja pihalla on parkkipaikalla kolmenkymmenen muun harrastuskaverin autot? Entä jos koti lämpiää sähköllä, neliöitä on enemmän kuin tarpeeksi, viihde-elektroniikkaa on tullut hamstrattua runsaasti, ruoka on toiselta puolelta maapalloa lennätettyä tai laivattua superfoodia? Entä onko työllä ylipäätään merkitystä? Lisääkö tehty työ hyvinvointia ja onko se merkityksellistä? Ovatko työtehtävät osa kestämättömän kulutuksen toimittajaketjua tai saako siitä elantoa? Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta idea taisi tulla selväksi.

Ratkaisun avain piilee monialaisessa yhteiskehittämisessä

Planetaarisen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää tutkijoilta, päättäjiltä, toimijoilta monialaista ymmärrystä. Enää ei riitä, että ymmärtää oman tieteen tai ammattialansa syvällisesti, perin pohjin. Monella tieteenalalla tehdään planetaarisen hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeitä asioita, mutta jotta ne aidosti esimerkiksi otetaan käyttöön, pitää ymmärtää muiden tieteenalojen roolia. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja monialaisen yhteiskehittämisen mahdollisuudet on kuitenkin jo tunnistettu (Salonen & Joutsenvirta 2018).

Monialainen yhteiskehittäminen on mahdollista toki akateemisissa tutkijayhteisöissä, mutta se on mahdollista myös päättäjien taholla ja vaikkapa ammattikorkeakouluissa. Se edellyttää kuitenkin systeemiajattelun ymmärrystä eliöpohjaisen ajattelumallin sijaan. Systeemiajattelu edellyttää kokonaisvaltaista tapaa tarkastella maailmaa (Colchester 2019). Muutos on mahdollista muuttamalla rakenteita ja siinä onnistuakseen on väistämättä pystyttävä ajattelemaan monialaisesti tai vähintäänkin ymmärtämään mitkä kaikki asiat, toimijat, verkostot, päätökset, rakenteet liittyvät toisiinsa.

Toisin sanoen, sillä on väliä, miten ja minne vaikkapa matkustetaan. Kestävä matkailija käy esim. kansallispuistoissa. Käynnissä oleva Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke pyrkii lisäämään geoperintöalueiden tunnettuutta ja lisäämään niiden houkuttelevuutta kestävänä matkailukohteena. Samaan aikaan nämä luontoympäristöltään usein herkät ja ainutlaatuiset alueet (tai niiden ylläpidosta vastaavat tai niillä palveluja tuottavat toimijat) joutuvat vastaamaan siihen kysymykseen, miten varmistetaan matkailijoiden käynnit niin, että ne vaikuttavat alueeseen mahdollisimman vähän? Kävijöitä kestävän matkailun periaatteita noudattaviin kohteisiin halutaan, mutta samalla joudutaan tekemään kompromisseja alueiden kulumisen ehkäisemiseksi. Mahdollisuuksia kuitenkin on. Digitaalisuus, jopa virtuaalinen matkailu tai tiedonjako paikallisesti sekä matkailijoiden saataville ovat hyviä keinoja. Ikävä kyllä jokavuotiset uutiset siitä, miten kaukaa saapuvat matkailijat juuttuvat vuokra-autoillaan kelkkareiteille Lapissa osoittavat vain sen, ettei tieto kuitenkaan saavuta vielä kaikkia. Kestävä matkailu on hallittua matkailua ja vastuu on kaikilla siihen liittyvillä osapuolilla.

Jokaisella on väliä

Miten tämä kaikki sitten liittyy keräkurmitsoihin? Siten, että Värriön luonnonpuistossa oli viime kesänä ensimmäistä kertaa tilanne, jossa keräkurmitsoita ei havaittu alueella enää yhtään (Neitola 2022). Tämä johtuu siitä, että keräkurmitsan luonnonmukainen ympäristö on Itä-Lapista häviämässä ilmastonmuutoksen vuoksi. Keräkurmitsa on arktisen alueen lintu ja Värriössäkin puuraja on kipuamassa tuntureilla koko ajan ylemmäs. Erityisesti arktisella alueella lämpötilan nousu on merkittävää (Sipilä 2022). Värriön tutkimusasemalla tehdään arvokasta työtä. Hyvin syrjäisestä sijainnistaan huolimatta se on keskeinen paikka ilmakehätutkimuksessa; aivan Venäjän rajan pinnassa. Siellä tuotetaan valtavasti dataa ilmaston ja elinympäristön tilasta. Esimerkiksi Sallan matkailunstrategia on hyödyntänyt Värriössä tehtävää tutkimustyötä. Fyysikko, postdoc-tutkija Kimmo Neitola on tehnyt laskelmat elinajanodotteen pidentymisestä Sallassa oleskelun ansiosta (Neitola 2022).

Matkailu on Lapissa erittäin tärkeä elinkeino. Esimerkiksi Sallassa on tehty kestävän matkailun strategia (Salla 2020). Mutta sielläkin varmasti joudutaan tasapainoilemaan jatkuvasti sen kanssa, ovatko matkailijamäärät ja yksittäisten matkailijoiden käyttäytyminen tasapainossa kestävän matkailun periaatteiden kanssa.

Systeemisen ajattelun omaksumalla ja planetaarisen hyvinvoinnin arvomaailman ymmärtämällä jokainen voi vaikuttaa siihen, että keräkurmitsa vielä joskus ehkä palaa Värriölle. Se edellyttää ymmärrystä siitä, että jokainen valinta, joka arjessa tehdään, vaikuttaa koko systeemiin, koko planetaariseen hyvinvointiin.

Lähteet

Colchester, J. 2019. Viheliäisten ongelmien ratkaiseminen systeemiajattelulla. Sitra. Viitattu 30.12.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/blogit/viheliaiset-ongelmat-systeemiajattelu/

Kotiaho, J. 2018. Planetaarista hyvinvointia. JYU.WISDOM. Viitattu 30.12.2022. Saatavissa https://jyunity.fi/tieteessa/jyu-wisdom-planetaarista-hyvinvointia

Neitola, K. 2022. Keskustelut Värriön tutkimusasemalla ja luonnonpuistossa 12.-16.12.2022. Kerännyt Kati Kiiski omiin muistiinpanoihin.

Neitola, K.2022. Puhas luonto edellytys huippututkimukseen. VisitSalla. Viitattu 30.12.2022. Saatavissa https://www.visitsalla.fi/tutustu-sallaan/salla-pahkinankuoressa

Salla. Kestävän matkailun strategia. Viitattu 30.12.2022. Saatavissa https://www.visitsalla.fi/wp-content/uploads/2020/12/Sallan-kest%C3%A4v%C3%A4n-matkailun-strategia_7.9.2020-1.pdf

Salonen, A. O. & Joutsenvirta, M. 2018. Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus. Vol. 38(2) , 84–101. Viitattu 30.12.2022. Saatavissa https://doi.org/10.33336/aik.88331

Sipilä, M. 2022. Syrjäinen Värriön tutkimusasema on keskeinen paikka ilmakehätutkimuksessa – tutkija huomaa ilmastonmuutoksen havainnoissa ja ympäristössä. Yle Uutiset. Viitattu 30.12.2022. Saatavissa https://yle.fi/a/3-12605897

Kirjoittaja

Kati Kiiski toimii LAB-ammattikorkeakoulussa tki-asiantuntijana. Hän työskentelee Salpausselkä Unesco Global Geopark -kestävän matkailun roadmap -hankkeessa asiantuntijana ja Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeen projektipäällikkönä sekä tohtorikoulutettavana Itä-Suomen yliopistossa.

Artikkelikuva: Mikael Torppa

Julkaistu 24.1.2023