Mitä tarkoittaa startup ekosysteemissä?

Startup on alkuvaiheen, yleensä alle kymmenen vuotta vanha yritys, joka työllistää alle 50 työntekijää. Sen yritysmuoto on osakeyhtiö, ja se on yksityisessä omistuksessa. Innovatiivisuus ja skaalautuva liikeidea kuuluvat myös tunnusmerkistöön. Startupin erottaa tavallisesta alkuvaiheen yrityksestä etenkin rahoituksen tarve. Startup-yritys rahoittaa alkuvaiheen kokeilut usein riskirahoituksella, eli enkelisijoittajilla tai pääomarahoituksella. Startupille on tavallista, että yritys etsii alussa omaa liiketoimintamalliaan. Kun liiketoimintamalli on löydetty ja sitä lähdetään skaalaamaan kutsutaan yritystä scaleupiksi.

Kirjoittaja: Emma Latvala

Suuri riski kuuluu startup-yritysten kulttuuriin, mutta sen vastinparina toimii mahdollisuus suureen menestykseen. Menestyneitä startupeja nimitetään usein yksisarvisiksi. Kaikista startupeista ei kuitenkaan tule yksisarvisia, mutta se ei tarkoita, että nämä muut yritykset olisivat epäonnistuneet. Tommi Uitto on startup-ekspertti, joka toimii laaja-alaisesti startup-kentällä ja on systemaattisesti kasannut startup-vaikuttavuusselvityksiä eri kaupungeille. Uitti kertoo, että vaikka korkean riskin toiminnassa aina joku riski realisoituukin, niin se ei automaattisesti tarkoita huonoa. Yritykset pivotoi ja muuttaa toimintansa suuntaa. Näin ollen startupeista ei ajaudu konkurssiin oikeastaan yhtään useampaa yritystä kuin Suomessa muutoinkaan. Lisäksi näistä yrittäjistä tulee usein sarjayrittäjiä ja sarjayrittäjät menestyvät paremmin kuin uudet yrittäjät. (Korpela & Uitti 2024.)

Kuva. 1. Startup-yrityksen erityspiirteet. (Kuva: Emma Latvala)

Miksi tarvitaan startupekosysteemi?

Uitin mukaan innovaatioekosysteemi on eri asia kuin yritysten ekosysteemi. Yritysten ekosysteemissä jaetaan fokusta, eli pyritään vastaamaan haasteisiin, jotka ovat yhteisiä. Tällöin voidaan luoda myös pienempiä ryhmiä ekosysteemin sisällä, ja näin päästään lähemmäs todellista tekemistä. Mikko Korpelan mielestä innovaatio- ja startup-ekosysteemissä fokus keskittyy uuden synnyttämiseen ja alkuvaiheen ideointiin sekä konkreettiseen apuun ja tukeen. Startup-ekosysteemi on myös talent-ekosysteemi (Korpela & Uitti 2024).

Suomen kärsiessä osaajapulasta, on erityisen tärkeää, että osaajat, joita Suomessa on, myös jäävät tänne. Osaamiseen pohjautuvassa yrityksessä kansainvälisyys ja kaksikielisyys ovat vahvuus. Startupit on hyvä työkalu ja keino opettaa ja totuttaa markkinaa muutokseen. Data ja tutkimus osoittavat, että startupit ovat aikaansaavia, näin ollen markkinoilla toivottua muutosta on hyvä johtaa startup-yritysten kautta. (Korpela & Uitti 2024.)

Mikko Korpela vastaa Crazy Town -yrityksen kasvuyrityspalveluista. Korpela on toiminut startup- ja kasvuyrityskentällä kauan ja tutkinut startupien vaikuttavuutta yhdessä Tommi Uittin kanssa. Crazy Town on tutkinut kuinka isot yritykset työllistävät ja kuinka ne kasvavat suhteessa startupeihin ja ero on suuri. Startupit kasvavat koko ajan suhteessa enemmän. (Korpela & Uitti 2024.)

Suomi tarvitsee startup- ja innovaatioekosysteemeitä. Talouskasvu, jota startupeilla haetaan, synnyttää tietenkin työpaikkoja, mutta startupit vauhdittavat myös alueen yritysten TKI-toimintaa. Alueen kannalta startupit toimivat siis eräänlaisina pioneereina, jotka synnyttävät imua kehittämisen saralla.

Korkeakoulujen rooli ekosysteemissä

Korkeakouluilla on merkittävä rooli innovaatio- ja startup-ekosysteemissä. Korpela kuvaa startup-ekosysteemiä niin kutsutulla Viron mallilla. Mallissa yrittäjyyttä voidaan synnyttää useissa eri vaiheissa ja ekosysteemin tärkein tehtävä on kuljettaa yrittäjäksi aikovaa eteenpäin funnelissa, joka lopulta johtaa yritystoiminnan skaalaamiseen.

Startup mindset tapahtuu koulussa yrittäjyyskasvatuksella. Tämä on suppilon ensimmäinen vaihe. Tässä vaiheessa kurssit, projektit ja muut työelämän kanssa yhteistyössä tehdyt toimet korostuvat. Pre-startup on esihautomo ja suppilon toinen vaihe. Tällöin korostuvat palvelut, valmennus ja esimerkiksi ES-toiminta. Startup-vaihe pitää sisällään hautomo- ja kiihdyttämö-ohjelmat. Tässä kolmannessa vaiheessa yritys on jo lähtenyt tavoittelemaan skaalautuvaa liiketoimintamallia. Scaleup on skaalaava yritys joka on suppilon toivottu lopputulos.

Alkuvaiheessa startup-yritykset vaativat usein siemenrahoitusta ja konkreettista apua idean kirkastuttamisessa. Startupiin panostettu aika voi kuitenkin parhaimmillaan moninkertaistua siitä saatavan hyödyn vuoksi. Koska nuorella kansainvälisille markkinoille tähtäävällä yrityksellä on usein avoin ja ketterä yrityskulttuuri, työllistyy esimerkiksi kansainväliset osaajat niihin huomattavasti helpommin kuin tavallisiin pk-yrityksiin. Etelä-Karjalan maakunnan kannalta kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien työllistyminen on erityisen tärkeää, sillä syntyvyys on heikkoa ja työpaikat kilpailevat osaajista.

Alueella olisi hyvä tarkastella mitä kaikkia palveluita näihin vaiheisiin on olemassa. Missä meillä on pullonkauloja ja minne tarvitaan lisää vahvistusta? Jos halutaan kasvattaa yritysten syntymistä, tulisi funneli eli suppilo, mikä kuvaa startupin syntymää, rakentua niin, että alussa, mindset-vaiheessa tulisi olla mahdollisimman paljon aktiviteetteja.

Ekosysteemissä tätä koko funnelia pitäisi katsoa kokonaisuutena. Pitäisi osata antaa tukea oikeaan aikaan ja oikeassa tarpeessa. Ekosysteemi ei koskaan saisi rakentua yhden tekijän varaan, vaan kuten muussakin toiminnassa, toimijoita, toimintaa ja rooleja tulisi olla laajasti.

Uitin mukaan on mahdotonta perustaa yksi luukku, joka hoitaa tämän kaiken. Siksi palveluita tulee olla paljon ja erilaisia. Ihmisten, jotka vastaavat näistä tulisi kaikkien kulkea ja tunnistaa tämä polku. Asiakkaan ei tarvitse tietää missä vaiheessa hän on, asiantuntijat ovat sitä varten ja ohjaus toisiin palveluihin tulisi toimia mutkatta. (Korpela & Uitti 2024.)

Alueen ja korkeakoulun tulee kytkeytyä muidenkin alueiden alustoihin ja funneleihin, vain siten se voi tuottaa korkea-arvoista palvelua. Ei pidä pelätä, että yritykset eivät kiinnity tai kotiudu omaan alueeseen. Hyvä startup menestyy maailmanlaajuisesti, mutta jos sillä on hyvät olosuhteet myös kotialueellaan, se tuo sinne vaikuttavuutta ja tukee alueen myönteistä kehitystä. (Korpela & Uitti 2024).

Lähteet

Korpela, M. & Uitti, T. Kuinka mitata startupien syntyä ja vaikuttavuutta? Youtube-video. Crazy Town Oy. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=492lwZYY76o

Kirjoittaja

Emma Latvala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Business Mill -tiimin tiiminvetäjänä. Yritystoiminnan kehittäminen, muutosvalmiuksien parantaminen sekä elinvoimatyö kuuluvat hänen tehtäviinsä LABin yrityshautomossa Business Millissä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1450327 (CC0)

Julkaistu 8.4.2024