Miksi tulevat osaajat kannattaa kohdata jo opintojen aikana?

Julkisessa keskustelussa ja eri tutkimuksissa on noussut esiin jo pitkään puhe työvoimapulasta. Nyt talouden kohentuessa keskustelua on leimannut pahenevan työvoimapulan lisäksi myös halu vaihtaa työpaikkaa. Johtaako kehitys siihen, että osaajakato voi muodostua isoksi ongelmaksi työvoimapulan rinnalla? On selvää, että kilpailu kiristyy osaajista sekä työnantajien että alueiden kesken, joten oppilaitoksista valmistuneista kannattaa pitää kiinni kaikin tavoin ja luoda tuleviin osaajiin kontakteja jo opintojen aikana.

Kirjoittaja: Niina Ihalainen

Työvoimasta on pulaa

Väestön ikääntymisen ja vähäisen syntyvyyden vuoksi työikäisen väestön määrä vähenee lähivuosina rajusti eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Suomen työmarkkinoiden kesto-ongelmana on myös kohtaanto-ongelma: työntekijät ja avoimet työpaikat eivät löydä toisiaan. Luvut kertovat selvästi, että Suomessa on työvoimapula. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan vuoteen 2035 mennessä 200 000 uutta työntekijää. Teknologiateollisuus tarvitsee puolestaan kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Vuosittainen tarve on noin 13 300 työntekijää. Lisäksi tilannetta pahentaa se, että osaajatarpeita on myös muilla aloilla eikä oppilaitoksista valmistu tarpeeksi osaajia. (Teknologiateollisuus 2021; Tevameri 2021.)

Teknologiateollisuuden selvityksen (2021) mukaan, meidän ainoa mahdollisuutemme on helpottaa työhön johtavaa maahanmuuttoa monin eri tavoin ja nopealla aikataululla, jos haluamme Suomessa varmistaa talouskasvun, hyvinvointipalvelut ja elintason. Oppilaitoksista valmistuvat kansainväliset opiskelijat tulisi saada jäämään Suomeen. (Teknologiateollisuus 2021.) Suomessa on tällä hetkellä 20 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, joista noin 90 % haluaa joko työllistyä Suomeen tai pohtii tätä mahdollisuutta. (Volturi 2021.) Paljon on keskusteltu kuitenkin myös siitä, että yritysten asenteet eivät aina tue muuta kieltä kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvien työllistymistä. Henkilöstöpalveluyritys Baronan kyselyn mukaan, johon vastasi hieman yli 500 yritystä ja julkisen alan organisaatiota, suurin este vieraskielisten palkkaamisessa liittyi työnantajien heikkoon englannin kielen osaamiseen. Kansainväliset yritykset ovat tottuneet vieraskielisiin työntekijöihin, ja työkieli on englanti, mutta pk- yrityksissä vieraskielisen palkkaaminen voi olla melko iso askel otettavaksi. Suhtautumista vieraskielisiin pitäisi muuttaa ja sitä, kuinka täydellistä kotimaisen kielen hallintaa työntekijöiltä voidaan vaatia. (Tikkala 2021.) Tulisi myös ymmärtää, että työnantajatahon kielitaidon ei tarvitse olla täydellistä, vaan monesti tärkeintä on, että tullaan ymmärretyksi puolin ja toisin.

Hämeen kauppakamarin teettämästä kyselystä, johon vastasi 106 kanta- ja päijäthämäläisistä yritystä, käy ilmi, että alueen yrityksistä jopa kolmessa neljästä on tällä hetkellä pulaa osaavasta työvoimasta. Osaajapula rajoittaa jo yritysten kasvua sekä liiketoiminnan kehittämistä. Yritykset kertovat tarvitsevansa osaajia etenkin tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteen, tekniikan sekä kaupan aloilta. (Kangas 2021.) Edellä tuotiin esiin, että kansainväliset opiskelijat tulisi saada jäämään Suomeen, mutta yhtä lailla kaikki vastavalmistuneet olisi saatava jäämään alueelle – sekä kansainväliset että kantasuomalaiset. LAB-ammattikorkeakoulusta (LAB) valmistuu vuosittain 2 000 liiketalouden, matkailun, tekniikan, muotoilun ja sote-alan asiantuntijaa. Joka vuosi myös yli 2 000 LABin opiskelijaa tarvitsee harjoittelupaikan, joten harjoittelupaikkojen tarjoaminen voi olla yritykselle investointi tulevaisuuteen ja onnistuneeseen rekrytointiin. LUT-korkeakouluista, LABista ja LUT-yliopistosta, vain noin 20 % etsii töitä valmistuessaan. (Kilpeläinen 2021; Volturi 2021.) Luvut puhuvat sen puolesta, että työnantajien kannattaa olla potentiaalisiin työntekijöihin yhteydessä jo opintojen aikana, luoda kontakteja, tehdä oppilaitosyhteistyötä ja siten pyrkiä osaltaan varmistamaan osaajien riittävyys. Yritykset voivat tehdä toimintaansa tutuksi opiskelijoille muun muassa harjoittelujen sekä projekti- ja kesätöiden avulla.

Oppilaitoksista valmistuneista kannattaa pitää alueella kiinni

Suomen kaikissa kolkissa yritykset ja päättäjät pohtivat, miten osaajat ja osaaminen saadaan riittämään väestön vähenemisen ja ikääntymisen johdosta. Kunnat ja maakunnat kilpailevat samoista niukkenevista resursseista: lapsista, nuorista opiskelijoista, työvoimasta ja maahanmuuttajista. Jokainen alue joutuu varautumaan kovaan kilpailuun. (Helminen 2021; Vesa 2021.) Sitran ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tuore selvitys tarjoaa kokonaiskuvan osaajien sijoittumisesta ja koulutustasosta eri alueilla. Nähdään, että alueiden näkökulmasta tärkeintä on kyky työllistää oman alueen oppilaitoksista valmistuneita. Muutoin heidän osaamiseensa liittyvä potentiaali menetetään muualle. (Vesa 2021.)

Tilaston mukaan LUT-yliopistosta valmistuneista 50 % työllistyy Uudellemaalle ja vain 6 % Päijät-Hämeeseen. LABista valmistuneista 32 % työllistyy Päijät-Hämeeseen ja 41 % muille alueille. (Volturi 2021.) Osaajat muuttavat sinne, missä on muita osaajia. Muuttoalttius kasvaa koulutustason nousun myötä (Vesa 2021), joten on tärkeää pitää huolta alueen vetovoimasta ja tiiviistä oppilaitosyhteistyötä.

Työpaikat menevät vaihtoon

Korona-aika on saanut monet miettimään, olisiko aika vaihtaa työpaikkaa. Jopa 40 prosenttia työntekijöistä USA:ssa on arvioinut vaihtavansa työpaikkaa seuraavien 3–6 kuukauden kuluessa. Maailmalla puhutaan jo isosta irtisanoutumisaallosta. (De Smet ym. 2021; Kauppalehti 2021.) Myös Suomessa osaajakato voi muodostua isoksi ongelmaksi työvoimapulan rinnalla. Peräti 46 prosenttia ihmisistä on pohtinut koronan myötä alanvaihtoa, kouluttautumista tai uuden työn hakemista (YTK 2021).

Työntekijät ovat kenties saamassa ja ottamassa itselleen entistä enemmän valtaa, sillä vapaus valita työpaikka lisääntyy ja koronapandemia on normalisoinut etätyöt. Esimerkiksi Britanniassa vallitsee brexitin jälkeinen työvoimapula ja työpaikan vaihtaminen on ennätysvilkasta, koska työntekijöillä on varaa valita. Etätyötä tekeviä on hankala saada käymään työpaikoilla edes ideointipalavereissa, koska jos työntekijöitä käskyttää, he lähtevät kilpailijalle. (Sipilä 2021.) Esimerkki Britannian työmarkkinoilta valaisee mahdollista kehitystä myös Suomessa. Voiko näin käydä myös Suomessa? On nähtävissä, että työnantajan ja myös alueen täytyy olla houkutteleva monella eri tavalla sekä nykyisten että tulevien osaajien silmissä, kun työntekijöistä kilpaillaan.

Lähteet

De Smet, A., Dowling, B., Mugayar-Baldocchi, M. & Schaninger, B. 2021. A record number of employees are quitting or thinking about doing so. Organizations that take the time to learn why – and act thoughtfully – will have an edge in attracting and retaining talent. [Viitattu 23.11.2021]. Saatavissa:
https://www.mckinsey.com/business-functions/people-and-organizational-performance/our-insights/great-attrition-or-great-attraction-the-choice-is-yours

Helminen, A. 2021. Etelä-Suomi ryhdistäytymässä. Etelä-Suomen Sanomat 18.11.2021 A8.

Helsingin Sanomat 2021. Pandemian tilalle tuli työvoimapula. Helsingin Sanomat 1.11.2021 A4.

Kangas, K. 2021. Osaajapula on usean yrityksen riesa. Etelä-Suomen Sanomat 3.9.2021 A6.

Kauppalehti. 2021. Moni suunnittelee nyt työpaikan vaihtoa, eivätkä yritykset tiedä, mitä tehdä: ”Pelkällä palkalla ei kannata pitää kenestäkään kiinni”. [Viitattu 23.11.2021]. Saatavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/moni-suunnittelee-nyt-tyopaikan-vaihtoa-eivatka-yritykset-tieda-mita-tehda-pelkalla-palkalla-ei-kannata-pitaa-kenestakaan-kiinni/6f4c6018-1bbb-4262-aa6c-e28f2f1fffc1

Kilpeläinen, T. 2021. Opiskelijoiden osaamista kannattaa hyödyntää. Etelä-Suomen Sanomat 29.10.2021 B10.

Sipilä, A. 2021. Britanniassa laiskureilla on nyt kissanpäivät. Helsingin Sanomat 23.11.2021 A5.

Teknologiateollisuus. 2021. Selvitys: Teknologiateollisuus tarvitsee 10 vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa – Ikääntyvän Suomen osaajapula uhkaa romuttaa digivihreän talouskasvun. [Viitattu 23.11.2021]. Saatavissa: https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/tiedote/selvitys-teknologiateollisuus-tarvitsee-10-vuoden-sisalla-130-000-uutta

Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan: Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM toimialaraportit 2021:2. [Viitattu 23.11.2021]. Saatavissa:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf

Tikkala, H. 2021. Asenneongelmat pahentavat työvoimapulaa, pohtii työministeri Tuula Haatainen: Suhtautumista vieraskielisiin ja viisikymppisiin pitäisi muuttaa. YLE Uutiset. [Viitattu 23.11.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-12188594

Vesa, A-M. 2021. Selvitys: Koulutetut muuttavat toisten osaajien perässä – alueiden kannattaa pitää valmistuneista kiinni. [Viitattu 23.11.2021]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/uutiset/selvitys-koulutetut-muuttavat-toisten-osaajien-perassa-alueiden-kannattaa-pitaa-valmistuneista-kiinni/

Volturi, I. 2021. Korkeakouluyhteistyö helpottaa rekrytointia! Esitys Ratkaisuja osaajapulaan -verkkotapahtumassa 13.10.2021. [Viitattu 23.11.2021]. Saatavissa: https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/lahti-talenthub/ratkaisuja-osaajapulaan-verkkotapahtuma/

YTK. 2021. Lähes kolmannes suomalaisista on harkinnut työpaikan vaihtoa uupumuksen takia – Asiantuntija antaa viisi täsmävinkkiä työssä jaksamiseen vuodelle 2020. [Viitattu 23.11.2021]. Saatavissa: https://ytk-yhdistys.fi/info/blogi/tyopaikan-vaihdon-syy-on-usein-uupuminen