Miksi liike on tärkeää? – Lisää liikettä opetukseen

Fyysisen aktiivisuuden opetuksessa on todettu parantavan opiskelijan kognitiivista toimintaa ja oppimista. Tikissä työelämään -hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa levittävät tietoisuutta liikunnan ja aktiivisen arjen terveyshyödyistä ja pyrkivät luomaan sekä kehittämään opiskelu- ja oppimisympäristöjä tukemaan hyvinvointia ja edistämään oppimista. Tähän kuuluu myös aktivaation ja toiminnallisuuden lisääminen opetuksessa.

Kirjoittaja: Sanna Kangas

Liikunnan yhteys aivoihin ja oppimiseen

Liikunnalla on lukuisia todettuja terveyshyötyjä, mutta fyysisellä aktiivisuudella on myös suora yhteys aivojen toimintaan ja oppimiseen. Liikunnalla on todettu olevan monia sekä lyhyt- että pitkäkestoisia vaikutuksia aivotoimintaan ja liikunnan arkeen lisäämisellä vaikutetaan parantavasti myös unen laatuun (Syväoja 2021). Liikunnan akuutit hyödyt näkyvät muun muassa uuden oppimisen, tiedon prosessoinnin ja työmuistikapasiteetin parantumisena sekä tarkkaavaisuuden ja keskittymisen kehittymisenä (Hansen 2021; Siekkinen ym. 2021; Syväoja 2021). Opiskelupäivän tauotus ja liikkuminen saa veren kiertämään aivoissa ja edesauttaa oppimista sujuvoittaen ajatusten virtaamista – liikunta nopeuttaa siis ajattelua, etenkin säännöllisesti toteutettuna (Hansen 2021; Huotilainen 2021). Huotilaisen (2021) mukaan liikunnan lyhytkestoisten vaikutusten hyötyjä hyödynnetään jo perusopetuksessa alaluokilla, mutta olisi tärkeää omaksua ja hyödyntää samaa ajatusmaailmaa myös muilla koulutusasteilla korkeakouluihin saakka.

Pitkään jatkuva fyysinen aktiivisuus vaikuttaa aivojen rakenteeseen ja toimintaan, lisää aivojen sähköistä aktivaatiota, edistää tiedollista toimintaa sekä parantaa stressinsietokykyä ja muistikapasiteettia (Hansen 2021; Syväoja 2021). Tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä liikunnan harrastamisen ja parempien arvosanojen, liikunnan lisäämisen ja kasvaneiden muistialueiden sekä kouluissa lisätyn liikunnan ja parantuneen oppimisen välillä (Hansen 2021; Huotilainen 2021). Syväoja (2021) muistuttaa, että liikunta tarjoaa myös sosiaalisia tilanteita ja vuorovaikutusta tiivistäen yhteisöllisyyttä ja edistäen viihtyvyyttä opiskeluympäristössä ja -yhteisössä. Itse oppimistilanteet tulisivat olla siis fyysisesti aktiivisempia myös korkeakouluissa, ja oppimisen yhteisöissä olisikin hyvä pohtia, miten saamme oppimisesta liikkuvampaa?

Miten ja milloin tulisi liikkua?

Hansenin (2017) mukaan aivojen toiminnan ja sen edistämisen kannalta kaikki liike ja jokainen askel on merkityksellinen. Eniten aivot hyötyvät liikunnan ollessa sellaista, josta tekijä nauttii. Kaikkein hyödyllisintä tutkimusten mukaan on liikunta, jonka kesto on vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Voimaharjoittelu on hyvästä, mutta aivojen kannalta aerobinen kuntoliikunta, kuten kävely, juoksu, pyöräily ja hiihto, on vielä tehokkaampaa. Tärkeää on muistaa säännöllisyys, sillä rakenteelliset muutokset vievät aikaa. Yksittäiset lenkit tai liikuntapyrähdykset vilkastuttavat verenkiertoa, mutta uusien aivosolujen luomiseen, verisuoniston rakentamiseen sekä aivoalueiden välisten yhteyksien vahvistamiseen tarvitaan enemmän aikaa. (Hansen 2017, 230).

Oppimisen ja tietotyöskentelyn kannalta on myös hyvä miettiä, milloin haluat aivojesi olevan vireimmillään? Lisäämällä liikettä esimerkiksi matkalla opiskelupaikalle, ajoittuu liikunta parhaaseen mahdolliseen aikaan eli ennen kuin oppimista tulisi tapahtua. Jotta oppimista tapahtuisi ja aivot pysyisivät hereillä koko päivän ajan, tulisi liikuntaa olla myös keskellä päivää. Avain tähän on aktivoiva opetus, toimintakulttuuri sekä ympäristö, jossa sitä toteutetaan. (Huotilainen 2021).

Opetuksen aktivointi – Mistä lisää liikettä?

Opetuksen aktivointia voidaan lähteä tekemään monen näkökulman kautta. Isommassa mittakaavassa on tärkeää, että pyrimme tekemään arjesta liikkuvampaa, kokeilemaan uusia liikuntamuotoja ja -harrastuksia sekä tukemaan liikkuvampaa elämäntapaa niissä puitteissa ja niillä resursseilla, mitä käytettävissä on (Huotilainen 2021). Tätä tavoitetta opiskelumaailmassa tukevat esimerkiksi erilaiset aktiivisuuden puolesta puhuvat ja sitä lisäävät ohjelmat, kuten Liikkuva opiskelu (LIKES 2018a) ja Liikkuva korkeakoulu (Opiskelijoiden Liikuntaliitto 2021), sekä niiden puitteissa toimivat hankkeet.

Itse puitteet ovat olennaisessa roolissa. Liikkumista lisäävät, toiminnalliset ja aktivoivat opiskelutilat, seisomapöydät ja muut sekä tilalliset, että välineelliset ratkaisut edistävät aktiivisuutta opiskelupäivän aikana. Niin ikään opiskelutilanteissa on mahdollista lisätä liikettä esimerkiksi seisomisen lisäämisellä ryhmätöissä tai uusien toimintamuotojen kokeiluilla, esimerkkinä palvelumuotoilun ja videokuvauksen käyttö osana opetusta. (Huotilainen 2021; LIKES 2018b).

Siekkinen ym. (2021) selvittivät tutkimuksessaan, miten opiskelijat suhtautuvat liikuntaan ja miten haluaisivat sitä lisättävän opiskelussa. Mielekkäinä keinoina mainittiin muun muassa istumisen vähentäminen oppitunneilla, taukoliikunta ja sen mahdollistavat välineet, vaihtoehtoiset tavat istumiselle sekä yksilöllinen liikuntaneuvonta. LAB-ammattikorkeakoulun Tikissä työelämään -hankkeessa on pyritty erilaisten interventioiden ja kokeilujen avulla aktivoimaan opetusta, esimerkiksi oppitunneille on viety erilaisia pienvälineitä aktivoimaan liikettä ja opetusta on toteutettu liikkuen hyödyntämällä ActionTrack-sovellusta. Hankkeessa on selvitetty opinnäytekyselyllä myös opettajien ajatuksia opetuksen aktivoimisesta, sekä millaista apua he tarvitsisivat sen lisäämiseen. Monesti opettajat kaipaavat valmiita ideoita, toimintaohjeita ja materiaaleja, sillä työarki on kiireistä ja resursseja opetuksen monimuotoistamiseen ei aina ole.

Tärkeintä olisi saada opiskelijoiden ja opettajien toiveet kohtaamaan, jotta kaikki osapuolet saisivat oppimistilanteista potentiaalin irti. Opettaja oppimistilanteen johdattajana fasilitoi oppimista ja on aina katseen kohteena toimien esimerkkinä. Oma asemoituminen ja liikkuminen opetuksen aikana voi siis motivoida myös opiskelijaa aktivoitumaan. Aktiivisen esimerkin näyttäminen ei hyödytä ainoastaan opiskelijoita oppimisessaan, vaan hyvä kantautuu myös muualle työyhteisöön. Hansen (2017) muistuttaa uusimman aivotutkimuksen osoittavan sen, että fyysinen aktiivisuus onkin ehkä tärkeintä, mitä voimme aivoillemme tehdä. Lisää liikettä siis jo nyt – sekä itselle, että muille.

Lähteet

Hansen, A. 2017. Aivovoimaa: Näin vahvistat aivojasi liikkumalla. Jyväskylä: Atena.

Huotilainen, M. 2021. Liiku ja palaudu! YHTS:n terveyden edistämisen webinaari 18.8.2021.

LIKES. 2018a. Liikkuva opiskelu. [Viitattu 24.8.2021] Saatavissa: https://www.liikkuvaopiskelu.fi/fi/liikkuvaopiskelu

LIKES. 2018b. Lisää liikuntaa opiskeluun videokuvauksen avulla. [Viitattu 24.8.2021] Saatavissa: https://www.liikkuvaopiskelu.fi/fi/idea/liikuntaa-videokuvauksen-avulla

Opiskelijoiden Liikuntaliitto. 2021. Mikä Liikkuva korkeakoulu? [Viitattu 24.8.2021] Saatavissa: https://www.oll.fi/liikkuva-korkeakoulu/

Siekkinen K., Kujala J., Kallio J., Hakonen H. & Tammelin T. 2021. Toisen asteen opiskelijoiden mielipiteet liikunnasta ja sen lisäämisestä opiskelupäivään. Liikunta & Tiede 58 (1), 86–94. [Viitattu 24.8.2021]. Saatavissa: https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2021/lt_1_2021_s86-94.pdf

Syväoja, H. 2021. Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutukset oppimisen edellytyksiin. Miksi lisätä liikettä opiskelupäiviin? Liikkuva opiskelu -ohjelman webinaari 18.2.2021. [Viitattu 24.8.2021] Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=ukRsoM21100