Mikroyrityksen digitalisoituminen ilman teknisiä taitoja

Erilaiset tekniset alustat ovat kehittyneet niin pitkälle, että mikäli verkkosivustoon tai -kauppaan ei liity mitään erityisvaatimuksia, niin sen voi pysyttää nopeasti. Tämä on helppoa ja erilaiset alustat ohjaavat ja opastavat niiden tekemisessä. Avain menestymiseen löytyykin hyvästä ideasta, suunnittelusta ja asiakkaiden ymmärtämisestä.

Kirjoittajat: Roope Pellinen ja Aki Vainio

Digitalisoitumiseen lähteminen ei ole teknisesti vaativaa

Feeniks – uudistu kestävästi on LABin projekti, jonka tavoitteena on Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueiden yritysten muutoskyvyn kehittäminen (LAB 2022). Projektin aihealueita ovat yritysten ja yrittäjien resilienssi, kestävä kehitys sekä mikroyrityksen digitalisoituminen. Projekti on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama.

Asiakkaat ovat tyypillisesti useimpien yritysten edellä digitalisoitumisen suhteen (Attard 2021), mutta tämän ei tarvitse tarkoittaa, etteikö pienillä yrityksillä olisi edelleen aikaa päästä digitalisoitumisen kelkkaan mukaan. de la Boutetièren et al. (2018) mukaan digitalisoituminen on itse asiassa helpompaa pienille yrityksille, joiden ei tarvitse ottaa suurta ja kömpelöä organisaatiota huomioon pyrkimyksissään.

Yksi digitalisoitumisen esteistä on siihen liittyvät pelot ja ennakkoluulot (Blank 2013). Verkkosivujen ja verkkokaupan perustaminen tai sosiaalisen median markkinoinnin aloittaminen ei ole kuitenkaan vaativaa. Kun erilaiset palveluntarjoajat lupaavat verkkosivut tai -kaupan muutamalla askeleella tai muutamassa tunnissa, ne eivät liioittele. Kilpailu on johtanut tarpeeseen tehdä erilaisia työkaluja, jotka mahdollistavat erilaisten palveluiden helpon rakentamisen.

Varsinainen työ on muualla

World Wide Webiin on helppo hukkua. Netcraftin (2021) mukaan sivustoja oli noin 1,2 miljardia vuoden 2021 syyskuussa eli noin yksi sivusto neljää Internetin käyttäjää kohden, joten asiakasvirrat eivät löydä tiettyyn paikkaan ilman apua. Löytäminen ei myöskään riitä, vaan tarvitaan myös syy jäädä sivustolle. Usein kävijä tekee ratkaisun sivun hyödyllisyyden suhteen itselleen sekunneissa, joten tarvitaan jotain, mikä kiinnittää positiivisesti kävijän huomion.

Kaikkiin asiakkaisiin ei tarvitse vedota. On usein parempi, jos sivuston ulkonäkö kertoo jo kävijälle, että onko tämä paikka, jossa he haluavat olla. Esimerkiksi työvaatteita ja -välineitä myyvä Haaralan Tila (2021) on saavuttanut kohderyhmässään näkyvyyttä siten, että omistajat ovat aidosti tilan isäntä ja emäntä, jotka esiintyvät aidosti itsenään. Heidän YouTube-kanavallaan on lukuisia videoita, jotka ovat saaneet kymmeniä tuhansia katsomiskertoja, koska ne vetoavat yleisöön, joka haluaa nähdä joko vertaisten elämää, ja toisaalta yleisöön, jota kiinnostaa elämä maatilalla.

Kun melkein jokaisella meistä on jo YouTube-videon kuvaamiseen soveltuva kamera jatkuvasti mukana ja YouTube pyrkii tekemään videoiden lataamisesta heidän alustalleen helppoa, tämän kaltainen toiminta vaatii enemmän rohkeutta kuin teknistä osaamista. Erottuminen voi kuitenkin olla vaikeaa.

Asiakasymmärrys on siis avainasemassa. Tunnistamalla tyypillisten asiakkaiden pääasiallisesti toivomat viestintäkanavat yrittäjä voi vähentää omaa työtään huomattavasti, eikä hänen tarvitse omaksua turhaan useita erilaisia työkaluja. Jokaisen yrityksen ei tarvitse lähteä jokaiseen kelkkaan mukaan. Vaikka esimerkiksi tietyllä sosiaalisen median alustalla onkin enemmän käyttäjiä kuin toisessa, se ei välttämättä tarkoita, että oma asiakaskunta käyttää juuri kyseistä palvelua, tai että kyseisellä alustalla pystyy erottumaan muista toimijoista.

Sisältö ratkaisee

Verkkosivujen suunnittelussa on helppo tehdä virheitä, mutta tuntemalla yleisimmät sudenkuopat (esim. Smith 2016) sivuista voi tehdä riittävän hyvät, jotta sivuille päätynyt asiakas ei poistu heti ja sivuja voidaan kehittää edelleen. Ammattilaisen apu suunnittelussa on hyödyllistä, mutta pakollista. Tutkimalla kilpailijoiden sivustoja on helppo löytää asioita, jotka itse voisi tehdä vastaavalla tavalla tai paremmin.

On vaikea sanoa, että mikä elementti sivulla, mainoksessa tai sosiaalisessa mediassa on ratkaiseva ostopäätöksen suhteen. Usein suuretkin yritykset kokeilevat erilaisia vaihtoehtoja tekemällä niin sanottua A/B-testausta (esim. Kolowich Cox 2021; Kumar 2018; Patel 2019), jonka avulla voidaan löytää juuri se lähestymistapa, joka vetoaa omaan asiakaskuntaan.

Hakukoneiden tarkoitus on tarjota parasta mahdollista palvelua omille käyttäjilleen, joten ne pyrkivät parhaansa mukaan tuottamaan hyviä hakutuloksia. Niiden käyttämät menetelmät kehittyvät jatkuvasti, kun niiden käyttämät järjestelmät pyrkivät ymmärtämään paremmin, että mistä sivustoissa on kysymys ja miksi heidän käyttäjänsä haluaisi vierailla sivulla. Dean (2021) on listannut yli 200 tekijää, joiden uskotaan vaikuttavan Googlen hakutuloksiin. Vaikka nämä tekijät pidetään Googlen puolelta salaisuutena, monet tekijöistä tähtäävät siihen, että sisältöä pyritään ymmärtämään paremmin.

Mikäli sivut sisältävät sisältömarkkinointia, on tärkeää seurata minkälainen sisältö kiinnostaa. Tilannetta monimutkaistaa se, että kaikki sisältö ei kiinnosta samalla tavalla. Tietty sisältötyyppi saattaa houkutella tekemään ostoja, mutta myös sisältö, jota jaetaan erilaisissa sosiaalisen median kanavissa, on arvokasta, jos se tuottaa sivuille kävijöitä. Erilaisia näkökulmia sisältöön on lukuisia ja siihen liittyvä datakin antaa vain suuntaa siihen, että miten sisältöä kannattaisi jatkossa kehittää.

Lopuksi

Erityisesti pienen yrityksen kannattaa muistaa, että digitalisoituminen pelkästään digitalisoitumisen itsensä takia ei kannata, vaan panostukset kannattaa tehdä harkitusti. Kaikkea ei myöskään kannata tehdä kerralla, vaan on tärkeää priorisoida erilaisia tarpeita. Hyvä periaate on tehdä ensimmäisenä se, millä saadaan paras tulos pienimmällä panoksella.

Erilaiset digitaalisuuden mahdollisuudet saattavat itsessään olla vaikeasti navigoitava viidakko. Tähän voi kuitenkin saada apua Feeniksin kaltaisista hankkeista, joissa digitalisoitumista pyritään tuomaan lähemmäs yrittäjiä.

Lähteet

Attard, J. 2021. Digital Marketing: What’s Working for Small Business. ZenBusiness. Viitattu 16.12.2021. Saatavissa https://www.zenbusiness.com/blog/digital-marketing/

Blank, G. 2013. Internet users are very positive about technology; non-users are generally doubtful and fearful. Oxford Internet Surveys. Viitattu 13.10.2021. Saatavissa https://oxis.oii.ox.ac.uk/blog/internet-users-are-very-positive-about-technology-non-users-are-generally-doubtful-and-fearful/

de la Boutetière, H., Montagnar, A. & Reich, A. 2018. Unlocking success in digital transformations. Viitattu 13.10.2021. Saatavissa https://www.mckinsey.com/business-functions/organization/our-insights/unlocking-success-in-digital-transformations

Dean, B. 2021. Google’s 200 Ranking Factors: The Complete List (2021). Viitattu 13.10.2021. Saatavissa https://backlinko.com/google-ranking-factors

Haaralan Tila Oy. 2021. Haaralan Tilan verkkokauppa. Viitattu 16.11.2021. Saatavissa https://www.haaralantila.fi/

Kolowich Cox, L. 2021. How to Do A/B Testing: 15 Steps for the Perfect Split Test. Viitattu 30.11.2021. Saatavissa https://blog.hubspot.com/marketing/how-to-do-a-b-testing

LAB. 2022. Feeniks – uudistu kestävästi. Viitattu 15.2.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/feeniks

Kumar, U. 2018. 5 A/B Test Case Studies and What You Can Learn From Them. A/B Tasty. Viitattu 13.10.2021. Saatavissa https://www.abtasty.com/blog/learn-from-5-ab-test-case-studies/

Netcraft. 2021. September 2021 Web Server Survey. Netcraft. Viitattu 13.10.2021. Saatavissa https://news.netcraft.com/archives/2021/09/29/september-2021-web-server-survey.html

Patel, N. 2019. 3 A/B Testing Examples That You Should Steal [Case Studies]. The Daily Egg. Viitattu 13.10.2021. Saatavissa https://www.crazyegg.com/blog/ab-testing-examples/

Smith, A. 2016. 10 Most Common Web Design Mistakes Small Businesses Make. UsabilityGeek. Viitattu 13.10.2021. Saatavissa https://usabilitygeek.com/10-most-common-web-design-mistakes-small-businesses-make/

Kirjoittajat

Roope Pellinen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Tietojenkäsittelyä, mutta ei aina tiedä käsitteleekö hän tietoa vai tieto häntä.

Aki Vainio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Tietojenkäsittelyn lehtorina. Hän osaa tuottaa sisältöä, mutta ei ole vielä keksinyt, että mitä myisi sen avulla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/816420 (CC0)

Julkaistu 15.2.2022