Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeessa on purettu alan segregaatiota

LAB-ammattikorkeakoulu on toteuttanut Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanketta vuosina 2019-2021. Tarpeena hankkeelle on ollut sukupuolen mukaan vahvasti segregoituneet työmarkkinat. Sosiaali- ja terveysala on yksi sukupuolittuneimmista aloista, jossa työskentelevistä suurin osa on naisia. Tässä artikkelissa esitellään hankkeen aikana tehtyjä keskeisiä toimenpiteitä, tuloksia ja pohdintaa jatkosuosituksista. Hankkeessa tuotettiin loppujulkaisu, jonka sisältöä avataan myös artikkelin lopussa.

Kirjoittaja: Mari Rask & Irina Tiainen

Kerätty aineisto ja tulosten levitys pohjautuu laajoihin verkostoihin

Hankkeen tarkoituksena on kuvata sote-alojen koulutusohjelmien ja työelämän vahvaa sukupuolittuneisuutta sekä keinoja sen lieventämiseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä miesten kiinnostusta sote-alan koulutusohjelmia ja sen mahdollistamia työtehtäviä kohtaan. Tavoitteena on myös kehittää oppimista tukevia pedagogisia ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa miesten valmistuminen tutkintoajassa. (LAB-ammattikorkeakoulu 2021a).

Hankkeessa kohderyhmänä on olleet miehet, jotka ovat suorittaneet vähintään toisen asteen koulutuksen tai muun kuin sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinnon, ovat työttöminä tai vaihtamassa ammattia. Hankkeessa on kerätty laajasti aineistoa haastattelemalla kohderyhmään kuuluvia, järjestämällä työpajoja sekä verkostoitumalla mm. TyöMaa- ja Sinä osaat! Tytöt ja teknologia -hankkeiden kanssa (LUT-yliopisto 2020; Oulun ammattikorkeakoulu 2021). Potentiaalisia sote-alalle hakevia miehiä on tavoitettu verkostoitumalla Puolustusvoimien ja Siviilipalveluskeskuksen opintojenohjauksesta ja koulutusinfoista vastaavien työntekijöiden kanssa. Varushenkilöille on esitelty sote-alan koulutusohjelmia heille järjestetyissä koulutusinfossa. Hankkeen aikana on tehty podcasteja, joissa sote-alan koulutusohjelmissa sekä hoito- ja esimiestyössä työskentelevät kertovat työnsä kokemuksista ja merkityksellisyydestä. Podcasteja on käytetty mm. Puolustusvoimien koulutusinfoissa sekä peruskoulujen opintojenohjauksessa. Valtavirtaistamisen kysymyksiin arvo- ja asennetasolla on vaikutettu osallistumalla erilaisiin tapahtumiin mm. Oulun ammattikorkeakoulun oppilaanohjaajille, opettajille ja perusopetuksen oppilaille järjestämään webinaariin, jonka keskeisenä aiheena oli ammatteihin liittyvät stereotypiat. Hankkeen aikana on tehty myös selvitystä sähköisen valintakoejärjestelmän vaikutuksista miesten sote-alan koulutuksiin hakemisessa sekä opintoihin pääsemisessä.

Työn merkityksellisyyden kokemus on vetovoimatekijä sote-alalla

Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeen loppuraportin mukaan viiden ammattikorkeakoulun hakijatilastoihin perustuvan selvityksen mukaan sähköiseen opiskelijavalintaan siirtymisellä ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia mieshakijoiden tai opiskelupaikan vastaanottaneiden miesten määrässä (Seppälä 2021). Sähköinen valintatapa näyttäisi lisäävän erityisesti miesopiskelijoiden määrää sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutuksissa. Haastatteluiden, kyselyiden ja työpajojen perusteella sote-alan koulutusten markkinoinnissa tulisi tulevaisuudessa tuoda esille alan monipuolisia työllistymis-, ura- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia sekä työn merkityksellisyyttä. Hankkeessa on kehitetty pedagogisena ratkaisuna erityisesti miesopiskelijoiden oppimistarpeet huomioiva mentorointimalli. Sukupuolisensitiivisten pedagogisten ratkaisujen ja mentorointimallin avulla on pyritty siihen, että erityisesti miesopiskelijoiden opintojen edistyminen tavoiteajassa vahvistuu, tyytyväisyys opintoihin kasvaa, opintojen keskeyttäminen vähenee, valmistuneiden opiskelijoiden hakeutuminen sosiaali- ja terveysalan töihin kasvaa ja valmistuneiden sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden pysyminen sosiaali- ja terveysalan töissä lisääntyy. Valtavirtaistamisen kysymysten tarkastelu sekä mentorointimallin jalostaminen pohjoismaalaisella tasolla jatkuu Share The care -hankkeessa, jossa LAB-ammattikorkeakoulu on osatoteuttajana (LAB- ammattikorkeakoulu 2021b). Hankeyhteistyö syntyi islantilaiseen University of Akureyriin suuntautuneen benchmarkkauksen pohjalle.

Kuvio 1. Valmentavan mentoroinnin sisältö ja tavoitteet (Kuva: Kari Malin)

Kuvassa olevassa mentorointimallissa kuvataan mentoroinnin toteutumista opiskelijan, oppilaitoksen ja työelämän välillä. Oppilaitos ja työelämä kohtaavat rajapinnoissa, joiden keskiössä on opiskelija. Opetussuunnitelmaan on sisällytetty läpi koulutusohjelman kulkeva Ammatillisen kasvun opintojakso, jonka perustana on opiskelijan ammatti-identiteetin kasvu ja työelämään siirtyminen. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi työelämän asiantuntijoiden ja rekrytoinnin sisällyttämistä opintojaksoihin. Myös ura- ja koulutuspolkujen merkitys on huomioitu Ammatillisen kasvun opintojaksoilla aiempaa vahvemmin. Hanketyön ottaminen vahvemmin osaksi opetusta tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden saada kokemusta kehittämistyöstä ja luoda verkostoja työelämään. Mentorointi toteutuu työelämän osalta esimerkiksi kliinisten harjoittelujen aikana. Kokeneemman hoitajan ja opiskelijan välinen ohjaussuhde on mentorointia. Harjoittelujen myötä myös ovet aukeavat usein työelämään. Mentorointi on nähtävä monitasoisena ja -ulotteisena tapahtumana, mikä voi toteutua myös sähköisellä keskustelualustalla. Tällaista keskustelualustaa lähdetään kehittämään Share The Care -hankkeessa. Keskustelualusta kokoaa alalle hakeutuvat, koulutuksessa olevat, työnantajat ja koulutuksen edustajat keskustelemaan aiheesta ”työssä sote-alalla”.

Mitä tehtäväksi jatkossa?

Suomalaisessa yhteiskunnassa näyttäisi olevan vahvasti vallalla käsitys ja ajatus siitä, ettei sukupuolella ole merkitystä palvelujenkäyttäjien kokemukseen saamastaan hoidosta. Hankkeessa tehtyjen haastattelujen ja työpajojen tulosten mukaan, sukupuolella on kuitenkin suuri merkitys erityisesti silloin, kun hoitotilanteeseen liittyy henkilökohtaisia tai kulttuurisidonnaisia kysymyksiä. Hankkeessa kerätyn aineiston perusteella sote-alan koulutusten ja ammattien markkinoinnissa tulisi tulevaisuudessa korostaa työssä tarvittavaa vahvaa professionaalisuutta sekä ura- ja opintopolkuja stereotyyppisten hoivaamisen ja pelastajan rooliin perustuvien mielikuvien sijaan. Ammattiyhdistykset voisivat ottaa tässä vahvempaa vastuuta työntekijöiden etujen ajamisen ohella. Myöskään yksi roolimalli tai stereotyyppeihin nojaava mainonta ei riitä kertomaan sote-alasta eikä purkamaan alan segregoituneita työmarkkinoita. Tarvitaan monia roolimalleja ja monimuotoisesti tehtävää työtä tasa-arvon edistämiseksi.

Hankkeessa tuotettiin loppujulkaisu, jossa pohditaan alalle hakeutumista, ohjausta ja korkeakoulujen uudistuneen valintakokeen vaikutuksia. Mielikuvat sote-alasta ovat usein negatiiviset ja tämän muuttamiseen tarvittaisiin paitsi hyviä työoloja ja parempaa palkkatasoa, myös näkyvää markkinointia ja mainontaa alan puolesta. Ongelma- ja huolilähtöisellä puheella ei ole realistista houkutella alalle nuoria. Loppujulkaisussa tuodaan esille uudenlaisia toimintatapoja. Sukupuolittuneisiin käytäntöihin on totuttu eikä aina huomata niiden piiloutuvan rakenteisiin ja ollen osin hyvin arkipäiväisiä. Uudenlaiset yhteistyötahot, kuten Puolustusvoimat, raikkaat ohjauksen keinot tai sukupuolisensitiivinen mentorointi voivat tuoda kuitenkin uusia, tasa-arvoisia tuulia myös vanhoihin rakenteisiin. Yksi tietoinen uudelleen katsomisen tapa on arvioida sukupuolivaikutuksia korkeakoulumaailmassa.

Lähteet

LAB- ammattikorkeakoulu. 2021a. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke. [Viitattu 24.10.2021] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/miesvirtaa

LAB-ammattikorkeakoulu. 2021b. Share The Care: Attracting Men to nursing education to counteract a gender – segregated labour market. [Viitattu 08.10.2021] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/share-care-attracting-men-nursing-education-counteract-gender-segregated-labour-market

LUT-yliopisto. 2020. TyöMaa-hanke. [Viitattu[ 03.11.2021] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/tyomaa

Oulun ammattikorkeakoulu. 2021. Sinä osaat! Tytöt ja teknologia.[Viitattu 01.11.2021] Saatavissa: https://www.sinaosaat.fi/

Seppälä, M. (toim.). 2021. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 2. [Viitattu 15.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-369-4

Kirjoittajat

Mari Rask ja Irina Tiainen työskentelevät LAB- ammattikorkeakoulussa. Mari Rask toimii projektipäällikkönä sekä Irina Tiainen asiantuntijana Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalle hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/764654 (CC0)

Julkaistu 16.11.2021