
Lasten ja nuorten pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat olleet kasvava ongelma viime vuosina. Nuorten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet merkittävästi ja jatkohoitopalvelut ovat ruuhkautuneet niin, ettei apua aina ole saatavilla. Yhtä selkeää syytä tällaiselle kehitykselle ei ole, mutta lasten ja nuorten hyvinvointi heijastelee kasvuympäristön ja yhteiskunnan oloja. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja haasteiden ennaltaehkäiseminen ovat avainasemassa lasten mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja kaikkein vaikuttavinta olisi toimia lasten omissa ympäristöissä, kuten varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Kouluissa ei tavallisesti ole riittävää mielenterveysosaamista tai resursseja. Näihin tarpeisiin vastaisi mielenterveyden haasteisiin keskittyvä työntekijä.
Kirjoittajat: Linda Kokko, Satu Niskasaari & Jaana Mantela
Ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on tehokkainta
Lasten ja nuorten pahoinvointi on viime vuosina lisääntynyt Suomessa ja muissa hyvän tulotason maissa näkyen erilaisena oireiluna koulussa ja vapaa-ajalla, esimerkiksi päihteiden käyttönä, käytösongelmina ja mielenterveyshäiriöinä. Ongelmat ovat alkaneet näkyä jo yhä nuoremmilla, päiväkoti- ja ala-kouluikäisillä lapsilla. (Bronsard ym. 2016, 1; Andermo ym. 2020, 2.) Lasten mielenterveyspalvelujen piiriin hakeutumisen yleisenä syynä ovat usein jo alakouluiässä alkavat käyttäytymisen säätelyn pulmat ja ahdistus. Lapsen omassa toimintaympäristössä toteutetut varhaiset ja riittävät tukitoimet voivat helpottaa lapsen oloa huomattavasti sekä ehkäistä myöhemmin esiintyvää erikoissairaanhoidon tarvetta. (HUS 2021.)
Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat tehokkaimpia keinoja ongelmien kärjistymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyssä, jolloin ne myös vähentävät yhteiskunnalle kalliimpien jatkohoitopalvelujen tarvetta. Varhainen puuttuminen onkin entistä tärkeämpää, sillä se auttaa ehkäisemään myöhemmän iän mielenterveysongelmia sekä parantamaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja tuottavuutta tulevaisuudessa. Haastavaa on, että juuri nuorilla on ollut heikoimmat mahdollisuudet saada mielenterveyshuoltoa. Tutkimusten mukaan terveyspalvelut ovat huonosti suunniteltuja, selvästi aliresursoituja ja tyypillisesti epämiellyttäviä nuorille, mikä nostaa kynnystä sitoutua apuun. (McGorry & Mei 2018, 1.)
Peruskouluissa kaikkien aikuisten sitoutuminen ja samaan suuntaan työskentely ovat edellytys ongelmien havaitsemiselle. Opiskeluterveydenhuollon ja opettajien välinen tiivis yhteistyö on tärkeää tiedon välittymiseksi ryhmä- ja yksilötason ongelmista monitoimijaiselle työryhmälle. Lasten mielenterveyden haasteita kouluympäristössä tunnistaa parhaiten kouluterveydenhuolto tekemissään laajoissa terveystarkastuksissa sekä tekemällä yhteistyötä oppilaiden, näiden perheiden ja muiden koulun ai-kuisten kanssa. Kouluterveydenhuollossa mielenterveyden edistämistä toteutetaan ongelmien ennaltaehkäisyllä, niiden tunnistamisella, tuella ja hoitoonohjauksella. Vaikka osaaminen näiden suhteen on periaatteessa riittävää, koetaan mielenterveyden ongelmatilanteissa tuen antaminen silti haastavaksi ja epävarmuutta tuottavaksi. (VTV 2017, 6.)
Mielenterveyden tukeminen kouluissa
Koulu voi olla myös kuormittava ja mielenterveysongelmille altistava elämänalue. Osa oppilaista kokee siellä turvattomuutta tai kiusaamista tai jää vaille tarvitsemaansa tukea. Näiden kokemusten on todettu olevan voimakkaasti yhteydessä oppilaiden mielenterveysongelmiin, etenkin masennusoireisiin (Mori ym. 2021). Myös suoriutumiseen liittyvän stressin on todettu olevan yhteydessä masennukseen (Moksnes ym. 2016). Kouluissa toteutettavilla mielenterveyden edistämistoimilla on tutkimusten mukaan saatu myönteisiä vaikutuksia oppilaiden mielenterveyteen. Koulu on otollinen ympäristö kohdistaa kaikille oppilaille mielenterveyttä edistäviä interventioita. Toisaalta koulu on helposti saavutettava paikka mielenterveyspalveluiden tarjoamiselle ja eri toimijoiden yhteistyölle, koska lähes kaikki lapset ja nuoret ovat kouluterveydenhuollon piirissä. Tutkimusten mukaan syitä kouluissa toteutettavien mielenterveysinterventioiden tehokkuudelle ovat muun muassa palvelujen helppo saatavuus, hoitoon pääsyn vaivattomuus ja niiden pitkäkestoiset myönteiset vaikutukset. Kouluympäristössä tavoitetaan myös helpommin ne nuoret, jotka eivät muuten hakeutuisi palveluiden piiriin. Resurssipula on edelleen merkittävä nykyisissä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, mikä luo tarpeen innovatiivisille menetelmille. (Tornivuori ym. 2023, 2.)
Lasten ja nuorten kannalta on merkityksellistä, että mielenterveyspalveluja suunnataan osaksi heidän elinympäristöjään, erityisesti kouluihin. Tämä takaa nopean ja tehokkaan ongelmiin puuttumisen, ennaltaehkäisyyn panostamisen sekä edistää lasten ja nuorten hyväksi tehtävää sektorirajat ylittävää työskentelyä. (Anttila ym. 2016, 27.) Koulut ovat kotien ohella keskeisiä kehitysympäristöjä, joissa voidaan vaikuttaa edistävästi lasten ja nuorten mielenterveyteen. Koulun tarjoama hyvä kasvatus ja opetus toimivat jo itsessään mielenterveyttä tukevina tekijöinä. (Anttila ym. 2016, 11, 35.) Tutkimusten mukaan (esimerkiksi O´Reilly ym. 2018; Kokko & Niskasaari 2025, 41–42) opettajat kokevat jonkin verran epävarmuutta koskien lasten mielenterveyden tukemista ja ongelmien tunnistamista. Vaikka kouluilla on selkeä rooli oppilaiden mielenterveyden edistämisessä ja mielenterveystaitojen opettamisessa, opettajakoulutus ei anna välttämättä riittävästi valmiuksia niihin. Mielenterveysosaaminen tulisikin integroida aiempaa vahvemmin opettajakoulutukseen.
Putkurin ym. (2022) tekemässä tutkimuksessa selvitettiin tulevaisuuden visioita ja kannanottoja kouluympäristössä tarjottavista mielenterveyspalveluista. Keskeisenä löydöksenä todettiin muutostarve ja tarve kehittää kouluterveydenhoitajan roolia mielenterveystyöhön sopivammaksi. Koulupohjainen mielenterveyden edistäminen on todettu hyödylliseksi ja kustannustehokkaaksi, mistä syystä resurssien kohdentaminen erityiseen mielenterveystyöntekijään kouluihin olisi perusteltua. Jo olemassa olevat mielenterveysongelmat kuluttavat kouluterveydenhoitajien työajasta yli 25 % (Moen & Skundberg-Kletthagen 2017). Kouluikäisille suunnattua mielenterveyden edistämistä ja ehkäisyä voivat toteuttaa eri ammattilaiset, kuten opettajat, psykologit tai terveydenhoitajat. Tärkeää olisi, että kouluterveydenhoitajilla olisi edistämisen ja ennaltaehkäisyn lisäksi myös pätevyyttä mielenterveysongelmien hoitoon.
Lähteet
Andermo, S., Hallgren, M., Nguyen, T., Jonsson, S., Petersen, S., Friberg, M., Romqvist, A., Stubbs, B. & Schäfer Elinder, L. 2020. School-related physical activity interventions and mental health among children: a systematic review and meta-analysis. Sports medicine –Open 6 (25). Viitattu 25.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s40798-020-00254-x
Anttila, N., Huurre, T., Malin, M. & Santalahti, P. 2016. Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen: Katsaus menetelmiin ja kirjallisuuteen Suomessa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 3/2016. Viitattu 24.2.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-613-1
Bronsard, G., Alessandrini, M., Fond, G., Loundou, A., Auquier, P., Tordjman, S. & Boyer, L. 2016. The prevalence of mental disorders among children and adolescents in the child welfare system. A systematic review and meta-analysis. Medicine. 95 (7). Viitattu 25.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1097/md.0000000000002622
HUS. 2021. Varhainen tuki ehkäisee lasten mielenterveysongelmia. Viitattu 13.2.2025. Saatavissa https://www.hus.fi/ajankohtaista/varhainen-tuki-ehkaisee-lasten-mielenterveysongelmia
Kokko, L. & Niskasaari, S. 2025. Mielenterveyden tukeminen kouluympäristössä – Rakokiven koulun opettajien ja opiskeluhuollon kokemuksia. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503204649
McGorry, P.D. & Mei, C. 2018. Early intervention in youth mental health: progress and future directions. Evidence-based mental health. 21 (4), 182–184. Viitattu 20.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1136/ebmental-2018-300060
Moen ØL, Skundberg-Kletthagen H. Public health nurses’ experience, involvement and attitude concerning mental health issues in a school setting. 2017. Nordic Journal of Nursing Research. 38 (2), 61–67. Viitattu 26.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/2057158517711680
Moksnes, U. K., Bradley-Eilertsen, M.-E. & Lazarewicz, M. 2016. The association between stress, selfesteem and depressive symptoms in adolescents. Scandinavian Journal of Psychology. 57, 22– 29. Viitat-tu 25.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1111/sjop.12269
Mori, Y., Tiiri, E., Khanal, P., Khakurel, J., Mishina, K. & Sourander, A. 2021. Feeling unsafe at school and associated mental health difficulties among children and adolescents: A systematic review. Children. 8 (3), 232. Viitattu 25.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/children8030232
O’Reilly, M., Adams, S. & Whiteman, N. 2018. Whose responsibility is adolescent’s mental health in the UK? Perspectives of key stakeholders. School mental health. Vol. 10, 450–461. Viitattu 3.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s12310-018-9263-6
Putkuri, T., Lahti, M., Laaksonen, C., Sarvasmaa, A.S., Huttunen, R. & Axelin, A. 2022. Mental health services in the school environment—Future visions using a phenomenographic approach. Journal of clinical nursing. 32 (11–12), 2742–2756. Viitattu 25.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1111/jocn.16376
Tornivuori, A., Kronström, K., Aromaa, M., Salanterä, S. & Karukivi, M. 2023. Accessible mental well-being intervention for adolescents in school settings: a single-group intervention study using a pretest–post-test design. Child and adolescent psychiatry and mental health. 17 (28). Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s13034-023-00576-0
VTV. 2017. Selvitys. Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa. Helsinki: Valtiontalouden tarkastusvirasto. Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykset 3/2017. Viitattu 24.2.2025. Saatavissa https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/05/31094008/lasten-mielenterveys-ongelmien-ehkaisy-kouluterveydenhuollossa.pdf
Kirjoittajat
Linda Kokko ja Satu Niskasaari suorittivat LAB-ammattikorkeakoulussa sosionomi (YAMK)-tutkinnon Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksessa. Kokon ja Niskasaaren (2025) YAMK-opinnäytetyöllä tuotettiin tietoa Rakokiven peruskoulun opettajien ja opiskeluhuollon toimijoiden kokemuksista oppilaiden mielenterveyden tukemisessa.
Jaana Mantela työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä lehtorina YAMK-tiimissä.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/nuoriso-converse-farkut-huppari-2847012/(Pixabay Licence)
Viittausohje
Kokko, L., Niskasaari, S. & Mantela, J. 2025. Mielenterveystyöntekijöitä tarvitaan kouluihin. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/mielenterveystyontekijoita-tarvitaan-kouluihin/