Mielenterveyden johtaminen on osa organisaation taloudellisuutta

Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusongelmat aiheuttavat vuosittain lukuisia sairauslomapäiviä, jotka kasvattavat organisaatioiden kokonaiskustannuksia ja näin vaikuttavat heikentävästi talouteen ympäri maailman. Tämän ymmärtäminen on toiminnan kehittämisen vuoksi keskeistä. Panostamalla mielenterveyden johtamiseen niin organisaatioiden omassa toiminnassa kuin johtamiskoulutuksissa, voitaisiin tuottaa lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Edistämällä työyhteisöjen ja yksilöiden mielen hyvinvointia olisi mahdollista tuottaa kustannussäästöjä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Kirjoittajat: Noora Kivikäs & Minna-Maria Behm

Mielenterveyden johtaminen on vaikuttavaa

Mielenterveyden johtamisella edistetään inhimillisiä arvoja sekä tuotetaan mielenterveyttä ja hyvinvointia, joilla on molemminsuuntainen yhteys vakaaseen yhteiskuntaan ja talouteen (Vorma ym. 2020). Mielenterveyden johtaminen on tiedolla johtamista. Se tarkoittaa ymmärrystä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustekijöistä, niiden vaikutuksista yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti sekä niihin liittyvistä ongelmista ja ennakkoluuloista. Mielenterveyden johtaminen on oikeudenmukaista, läsnä olevaa johtamista, jolloin työntekijä kokee tulevansa kohdatuksi, kuulluksi ja olevansa tärkeä omassa yhteisössään. (Vorma ym. 2020; Laitinen ym. 2023.) Myös Orpon hallitusohjelmassa korostetaan osana sosiaali- ja terveysalan pito- ja vetovoiman sekä hyvän johtamisen kehittämisessä työhyvinvoinnin edistämisen ja sairauspoissaolojen vähentämisen tärkeyttä (VN 2023).

Mielenterveyden johtaminen kuuluu kaikille organisaatiotasoille. Lähiesihenkilö on keskeisin tekijä oman työyhteisönsä työhyvinvoinnin sekä mielen hyvinvoinnin edistämisessä: hän on etulinjan ennaltaehkäisijä, ongelmien ratkaisija sekä vaikuttaja, ilmapiirin luoja ja ylläpitäjä. Hän tarvitsee taakseen koko organisaationsa tuen selvitäkseen tärkeästä tehtävästään. Mielenterveyden johtamisen toimet ovat vaikuttavampia silloin, kun niitä toteutetaan tehokkaasti johtaen esimerkillä, ylhäältä alaspäin organisaation toimintaa. Tällöin tulee huolehdittua myös esihenkilöiden omasta hyvinvoinnista. (Shannon 2020; Blake ym. 2022; Edú-Valsania ym. 2022; Ervasti ym. 2022; Lamminen ym. 2022; Laitinen ym. 2023.)

Jotta esihenkilö pystyy tuottamaan lisäarvoa henkilöstölleen, täytyy hänellä olla hallussaan mielenterveyden johtamiseen sopiva kokonaisuus ominaisuuksia, osaamista ja työkaluja. Mielen hyvinvoinnin tärkeyttä ja sen yhteyttä taloudellisuuden näkökulmaan on tärkeää korostaa, sillä työpaikoilla tarvitaan ymmärrystä niiden kokonaisvaltaisesta merkityksestä. Esimerkiksi työuupumus (burnout) voi olla huomattava kustannus ja tappio organisaatiolle. Tilanteessa menetetään työyhteisölle tärkeä jäsen pitkäksi aikaa ja tämä voisi olla ehkäistävissä osaavalla ennakoinnilla. Ylipäätään hyvinvoiva työntekijä kokee enemmän työn imua ja tuottavampi työssään, kuin henkisessä kuormituksessa toimiva työntekijä. (Manka & Manka 2016; Dimoff & Kelloway 2019; Porter ym. 2019; Kalargyrou ym. 2022; Kivikäs 2024.)

Osaamisen kehittämisellä tehdään taloustoimia

LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikölle tuotetussa YAMK-opinnäytetyössä tarkastellaan mielenterveyden johtamisen tilaa työelämässä, mielenterveyden johtamisen menetelmiä ja käytäntöjä, mielenterveyden johtamisen edellyttämää johtamisosaamista sekä tulevaisuuden kehittämisen tarpeita (Kivikäs 2024). Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja valittu aineisto, 28 julkaisua 11 eri maasta, analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Kivikkään (2024) mukaan mielenterveyden johtamisessa tarvitaan kattavaa osaamista ja avointa asennetta, jotta voidaan vastata nykypäivän ja tulevaisuuden työelämän haasteisiin sekä kehittää hyvinvointia organisaatioissa. Osaamisen kehittämisen tarve ja sen merkityksellisyys ovat keskeisiä: koulutusten hyödyllisyys on osoitettu tutkimuksissa, ja niiden jälkeen tapahtuva seuranta voi syventää oppimista. Esihenkilöt siis tarvitsevat koulutusta, jota tulisi olla järjestettävissä sekä oman organisaation että ammatillisten täydennys- ja lisäkoulutusten kautta. Tätä korostavat myös Markkula ym. (2023) julkaisussaan. Lisäkouluttautumisen myötä ymmärrys mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusilmiöistä sekä niiden varhaisesta tunnistamisesta lisääntyy, mikä puolestaan mahdollistaa johtajana itsensä kehittämisen ja ennakkoluuloista luopumisen (Kivikäs 2024).

Sitouttamalla vauhditetaan kehitystyötä?

Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustekijöiden ja johtamisosaamisen muodostama kokonaisuus on laaja ja vaativa. Toteutuksessa onnistuminen edellyttää merkittävää kehittämispanostusta työpaikoilla. Tulevaisuuden keskeiseksi kehityskohteeksi nousee sitoutumisen näkökulma, koska voi olla käytännössä haasteellista saada organisaatiot ja esihenkilöt kiinnostumaan mielenterveyden johtamisen kehittämisestä.

Ratkaisuiksi haasteisiin ehdotetaan mielenterveyden johtamisen sisällyttämistä strategiatyöhön ja esihenkilöiden perehdytykseen sekä näissä taloudellisten vaikutusten korostamista. Olisi tarpeellista kehittää yhtenäisiä käytäntöjä mielenterveyden johtamiseen ja liittää ne kaikille aloille suunnattuihin koulutuksiin. Tulevaisuudessa johtamiskoulutuksissa tulisikin korostaa mielen hyvinvoinnin taloudellista merkitystä sen lisäksi, että lisätään esimerkiksi teoriatietoa, puheksiottotaitoja ja kehitetään työkaluja hyödynnettäväksi työpaikoilla. Taloudellisuuden näkökulmaa korostamalla mahdollistettaisiin paremmin organisaatioiden mielenkiinnon lisääntyminen johtamisen mielenterveysosaamisen aidolle kehittämiselle sekä toimintamallien ja työkalujen hyödyntämiselle. (Edú-Valsania ym. 2022; Irvine & Suter 2023; Laitinen ym. 2023; Kivikäs 2024.)

Kohti kestävää ja hyvinvoivaa työelämää

Yhteenvetona voidaan todeta, että mielenterveyden johtaminen on kriittinen tekijä työelämän hyvinvoinnin ja organisaatioiden taloudellisen kestävyyden kannalta. Sen integroiminen osaksi organisaation strategista johtamista edellyttää syvällistä osaamista, sitoutumista, resursointia ja vaivannäköä. Se haastaa toteuttajiaan pitämään omaa osaamistaan yllä aktiivisesti, kehittymään ja olemaan esimerkkinä. Tulevaisuudessa on tärkeää, että organisaatiot hyväksyvät mielenterveyden johtamisen osaksi päivittäistä toimintaa ja johtamista. Sitoutumalla tähän kehitystyöhön voidaan rakentaa kestävämpää ja hyvinvoivempaa työelämää.

Lähteet

Blake, H., Vaughan, B., Bartle, C., Yarker, J., Munir, F., Marwaha, S., Daly, G., Russell, S., Meyer, C., Hassard, J. & Thomson, L. 2022. Managing Minds at Work: Development of a Digital Line Manager Training Program. International Journal of Environmental Research and Public Health. 19 (3), 8006. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph19138006

Dimoff, J. K. & Kelloway, E. K. 2019. Mental health problems are management problems: Exploring the critical role of managers in supporting employee mental health. Organizational Dynamics. 48 (3), 105—112. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.orgdyn.2018.11.003

Edú-Valsania, S., Laguía, A. & Moriano, J.A. 2022. Burnout: A Review of Theory and Measurement. International Journal of Enviromental Research and Public Health. 19 (3), 1780. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph19031780

Ervasti, J., Kausto, J., Leino-Arjas, P., Turunen, J., Varje, P. & Väänänen, A. 2022. Työkyvyn tuen vaikuttavuus.- Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 2022:7. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-131-5

Irvine, A. & Suter, J. 2023. Managing mental health problems in the workplace: are small businesses different? Employee Relations: The International Journal. 45 (5), 1161–1179. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1108/ER-09-2022-0451

Kalargyrou, V., Sundar, V., & Jahani, S. 2023. Managers’ attitudes toward employees with depression and organizational citizenship behaviors in the hospitality industry: Assessing the mediating role of personality. International Journal of Contemporary Hospitality Management. 35 (2), 602–629. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1108/IJCHM-01-2022-0082

Kivikäs, N. 2024. Mielenterveyden johtaminen työelämässä – menetelmät ja tulevaisuuden kehittämisen tarpeet: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090724853

Laitinen, J., Nikunlaakso, R. & Koivisto, T. 2023. Mielenterveyden edistäminen sote-työpaikoilla. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 139 (22), 1823–30. Viitattu 11.9.2024 Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo17972

Lamminen, S., Vanhala, M. & Kianto, A. 2022. Mielenterveyshankkeiden implementoinnin edistäminen työpaikalla – sisäisen markkinoinnin näkökulma. Hallinnon Tutkimus. 41 (2), 133–148. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/103436

Manka, M-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Talentum Pro. E-kirja.

Markkula, J., Rapeli, S., Ruohio, H., Mattila, E. & Palola, L. 2023. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuussisällöt kohtaavien alojen koulutuksissa: Suosituksia osaamisen vahvistamiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:30. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9877-3

Porter, S., Lexén, A. & Bejerholm, U. 2019. Employers’ beliefs, knowledge and strategies used in providing support to employees with mental health problems. Journal of Vocational Rehabilitation. 51 (3), 325–337. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3233/JVR-191049

Shannon, A. 2020. Approaching Mental Health and Wellbeing in the Workplace: A Qualitative Exploration from the Perspectives of Line Managers. Doctoral dissertation, National College of Ireland. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa https://norma.ncirl.ie/4846/1/aoifeshannon.pdf

VN. 2023. Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Kosloff, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7

Kirjoittajat

Noora Kivikäs on kiinnostunut työhyvinvoinnin ja mielen hyvinvoinnin kehittämisestä ja valmistuu loppuvuodesta LAB-ammattikorkeakoulusta tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla (YAMK) -koulutuksesta.

Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä. Hänen asiantuntijuusalueisiinsa kuuluvat johtaminen sekä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyö.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-luotu-tapaaminen-origami-8910182/ (Pixabay Licence)