Kestävästi ajatteleva sukupolvi on kasvamassa ja tulossa työmarkkinoille. Asettaako tämä uudenlaisia vaatimuksia yrityksille, järjestöille ja julkiselle sektorille? Menestyvätkö tulevaisuudessa vain vastuulliset toimijat, jotka myös kertovat vastuullisista teoistaan? Kestävän toiminnan taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus nivoutuvat vahvasti yhteen. Vastuullisuus voidaan nähdä menestys- ja vetovoimatekijänä. Mutta onko vastuullisuus tulevaisuudessa myös olemassaolon edellytys?

Kirjoittaja: Niina Ihalainen

Nuorten arvopohja ja lainsäädäntö ohjaavat kestävään elämäntapaan

Arvopohja kestävään elämäntapaan luodaan jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi Lahden kaupungin ympäristökasvatus ohjaa kestävään elämäntapaan ja luontoyhteyttä vahvistaviin kokemuksiin ja mahdollisuuksiin arjessa. Kestävä elämäntapa on helppoa ja luontevaa silloin kun siihen vaadittavat tiedot ja taidot ovat hallussa. (Lahden kaupunki 2021.) Myös Toivoa ja toimintaa -hankkeessa, jonka tavoitteena oli kannustaa ja auttaa nuoria kasvamaan maailmankansalaisiksi, jotka toimivat aktiivisesti ympäristön ja toisten ihmisten puolesta, toimittiin arvopohjaisesti kestävän kehityksen asialla (Biologian ja maantieteen opettajien liitto 2020).

Kestävä elämäntapa voimistuu nuorten keskuudessa ja siitä voi muodostua itsestäänselvyys. Valveutuneita kuluttajia löytyy kuitenkin jo tänä päivänä. Esimerkiksi kuluttajien asettama paine hankintaketjujen vastuullisuudessa ajaa yrityksiä toimimaan vastuullisesti. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimiessaan yritysten tulee hallita pitkiä hankintaketjuja ja varmistaa, että työolot ovat kunnossa ja että lapsityövoimaa ei käytetä. Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa.

Politiikka- ja lainsäädäntötoimet sekä Suomea sitovien kansainvälisten ja kansallisten sopimusten ja strategioiden toimeenpano muodostavat perustan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:nen toimeenpanolle (Valtioneuvoston kanslia 2021). Yritysvastuu halutaan pakolliseksi Euroopassa, joten yhä useamman yrityksen kestävän kehityksen velvoitteet lisääntyvät tulevaisuudessa. Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2021 ehdotuksensa ensimmäisestä kattavasta yrityslainsäädännöstä. Vastuuvelvoite koskisi kaikkia yrityksiä ja toimialoja, ainoastaan mikroyritykset jäisivät säätelyn ulkopuolelle. (Virtanen 2021.)  Lainsäädäntö asettaa reunaehtoja, mutta vastuullisuus on myös omaehtoista vastuullisuusviestintää. Viestintä on keskeinen tekijä kestävän kehityksen edistämisessä: viestitään yrityksen hyvistä teoista – ei pakkona vaan arvona. (Ihanainen-Rokio 2021.)

Nuoria opetetaan kestävään ajatteluun ja toimintaan, joten he saavat huomattavasti paremmat valmiudet toimia kestävästi kuin aikaisemmat sukupolvet. On selvää, että nuoret tulevat myös vaatimaan vastuullista toimintaa sekä työnantajilta että yksittäisinä kuluttajina.  Vaikuttaa vahvasti siltä, että nyt viimeistään on aika panostaa vastuullisuuteen sekä tekojen että viestinnän tasolla.

Vastuullisuus vetovoimatekijänä

LAB-ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus rakentavat oppilaitosten alueellista yhteistyömallia Lahden kaupungin Elinvoima- ja työllisyysjaoston myöntämällä avustuksella. Rakenteilla olevan yhteistyömallin tavoitteena on tukea oppilaitosten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työllistymistä lahtelaisiin yrityksiin. (LAB-ammattikorkeakoulu 2021.) Osaaminen ja uudet työpaikat tulee saada jäämään ja syntymään Lahteen, joten kaupungin vetovoimaisuus sekä elinkeinoelämän että osaavan työvoiman näkökulmasta on keskeistä.

Lahden kaupungin heikko työllisyystilanne painaa alaspäin Lahden seudun vetovoimaisuutta tuoreessa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kuntarankingissa, jossa oli mukana 25 kaupunkiseutua. Lahden seutu oli sijalla 11. Vuonna 2019 sijoitus oli 13:s, joten kehitys on nousujohteista. Vetovoimaisuutta voi jatkossa lisätä Lahden toimiminen Euroopan ympäristöpääkaupunkina. (Uuskallio 2021.) Lahti on edelläkävijä pitkäjänteisen ympäristötyönsä ansiosta niin Suomessa kuin maailmalla (Green Lahti 2021). Edelläkävijyys ja ympäristöpääkaupunkivuoden näkyvyys parantavat entisestään vihreän talouden ja ympäristöteknologian kasvumahdollisuuksia. Moni lahtelainen on ylpeä kotikaupunkinsa ympäristöosaamisesta. Tämän rinnalla sekä yritykset ja järjestöt että alueen julkiset toimijat voisivat nostaa enemmän esiin myös sosiaalista vastuutaan.

Sosiaalisen vastuun näkökulmat, kuten henkilöstön hyvinvointi, osaaminen, ihmisoikeudet, hyvät toimintatavat yritysverkostossa ja lähiyhteisö- ja yhteiskuntasuhteissa sekä yleishyödyllisten toimintojen tukeminen (Koipijärvi & Kuvaja 2020) voivat nousta merkittäviksi tekijöiksi muun muassa osaavan työvoiman saannissa ja alueen vetovoimaisuuden kasvussa. Julkisuudessa puhutaan paljon nurkan takana olevasta työvoimapulasta ja väestön vanhenemisesta. Väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee (Dufva 2020). Vastuullisesti toimivat yritykset ja yhteisöt voivat houkutella osaavaa työvoimaa.

Työnantajat voivat tehdä sosiaalisen vastuun tekoja muun muassa edistämällä nuorten pääsyä työelämään. Teot voivat olla suhteellisen pieniä työnantajalle mutta ratkaisevan tärkeitä ja kauaskantoisia opiskelijan elämässä. Tarjoamalla opiskelijoille, nuorille ja aikuisille, oppimisen mahdollisuuksia, harjoittelu- ja työpaikkoja sekä projekti- ja opinnäytetöitä, yritykset ja yhteisöt tekevät vastuullisuustekoja ja rakentavat tulevaisuuden työelämää. Hyvä työnantajakuva edesauttaa osaajien rekrytointia. Samalla nuorille syntyy luottamusta ja toivoa tulevaisuudesta. Kestävässä ja luottamukseen perustuvassa yhteiskunnassa kaikki pärjäävät paremmin.

Vastuullisuus kuuluu toiminnan ytimeen

Tosiasia kuitenkin on, että taloudellinen vastuu on pitkälti se pilari, jolle yritys rakentaa muun vastuullisuutensa (Ihanainen-Rokio 2021). Taloudellinen vastuu kiteytyy perinteisesti voiton tuottamisena ja kannattavuutena, mutta toisaalta myös vastuullisena veronmaksuna, oikeudenmukaisina suorituksina työntekijöille ja alihankkijoille sekä korruption vastaisena toimintana. Lisäksi taloudelliseen vastuuseen voidaan laskea kestävää muutosta tukevat liiketoimintamallit, kuten kiertotalous. (Koipijärvi & Kuvaja 2020.) Taloudellinen vastuu luo edellytykset elää ja kehittää toimintaa kestävästi.

Voidaanko ajatella, että tulevaisuudessa vain vastuulliset yritykset voivat toimia taloudellisesti kannattavasti? Koipijärvi ja Kuvaja (2020) toteavat, että yritysten olemassaolon oikeutus perustuu niiden kykyyn tarjota kestäviä tuotteita, palveluja ja ratkaisuja, jotka auttavat meitä katkaisemaan kestämättömän kulutuksen kierteen. Voidaankin todeta, että vastuulliset teot ja vastuullisuuden eri osa-alueista viestiminen ovat vahvasti toiminnan ytimessä ja olemassaolon edellytys.

Lähteet

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. 2020. Toivoa ja toimintaa -hanke. [Viitattu 21.4.2021]. Saatavissa: https://toivoajatoimintaa.fi/hanke/

Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 162. [Viitattu 12.4.2021]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

Green Lahti. 2021. Lahti: Euroopan ympäristökaupunki 2021. [Viitattu 12.4.2021]. Saatavissa: https://greenlahti.fi/

Ihanainen-Rokio, O. 2021. Miksi vastuullisuusviestintä on vaikeaa. Esitys Helsingin yliopiston HY+digiaamussa 15.4.2021.

Koipijärvi, T. & Kuvaja, S. 2020. Yritysvastuu 2.0: johtamisen uusi normaali. 2. uudistettu painos. Helsinki: Kauppakamari.

LAB-ammattikorkeakoulu. 2021. Yritys-Hunter. [Viitattu 21.4.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/yritys-hunter

Lahden kaupunki. 2021. Kestävän elämäntavan kasvatustyö. [Viitattu 21.4.2021]. Saatavissa: https://www.lahti.fi/kasvatus-ja-koulutus/ymparistokasvatus/kestavan-elamantavan-kasvatustyo/

Uuskallio, V. 2021. Lahden seutu kohensi taas sijoitustaan kuntarankingissa. Etelä-Suomen Sanomat. 12.2.2021 A10.

Valtioneuvoston kanslia. 2021. Globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpano Suomessa. [Viitattu 21.4.2021]. Saatavissa: https://kestavakehitys.fi/agenda2030/toimeenpano-suomessa

Virtanen, J. 2021. Yritysvastuu halutaan pakolliseksi. Helsingin Sanomat 12.3.2021 A38.

Kirjoittaja

TKI-asiantuntija Niina Ihalainen (VTM, MBA) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Yritys-Hunter-toiminnan projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/619151 (CC0)

Julkaistu 30.4.2021

Viittausohje

Ihalainen, N. 2021. Menestyvätkö tulevaisuudessa vain vastuullisesti toimivat yritykset? LAB Pro. [Viitattu 30.4.2021]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/menestyvatko-tulevaisuudessa-vain-vastuullisesti-toimivat-yritykset/