Maailman laidalla – kokemuksia konferenssimatkalta

Intia on todennäköisesti jo ohittanut Kiinan maailman väkirikkaimpana maana yli 1,427 miljardilla kansalaisellaan. Tämän päälle tulee kummassakin maassa vielä se osa väestöstä, joihin tilastointi ei vielä ulotu. LAB-ammattikorkeakoulun neljän henkilön delegaatio osallistui marras-joulukuun 2023 vaihteessa kansainväliseen, johtamiseen ja kestävyyteen liittyvän case-tutkimukseen keskittyvään konferenssiin Delhissä, Intiassa. Tässä artikkelissa reflektoidaan lyhyesti konferenssimatkan oppeja.

Kirjoittaja: Pasi Juvonen

Kaksi erilaista tapaa tulosten esittelyyn

Konferensseissa tulosten esittely on osallistujien määrästä ja aihealueista riippuen jaettu erillisiin aikataulutettuihin istuntoihin, joissa esitellään 3–5 aihetta. Istunnon kesto vaihtelee yleensä tunnista kahteen esitysten määrän mukaan. Jokaiseen istuntoon on nimetty 1–2 yleensä tutkijakoulutettua (tohtori) puheenjohtajaa ja lisäksi voi olla muita järjestäjän edustajia huolehtimassa mm. aikatauluista. Kirjoittajan kokemuksen mukaan yleisin tapa tutkimustulosten esittelyyn kansainvälisissä konferensseissa on:

Aluksi yksi konferenssiartikkelin kirjoittajista esittelee tulokset diaesityksenä, aikaa tähän on varattu 10–20 minuuttia. Esitykselle on etukäteen annettu rakenne, johon kuuluvat case-esittely, menetelmät (mikäli on kyseessä tutkimusartikkeli), tulokset, sekä johtopäätökset ja pohdinnat.
Seuraavaksi yleisö voi kommentoida ja kysyä. Tähän on varattu aikaa 5–10 minuuttia. Tässä vaiheessa on erinomainen mahdollisuus ilmaista oma kiinnostus esitettyyn aiheeseen ja luontevasti jatkaa keskustelua esittäjän kanssa tarkemmin vaikkapa seuraavalla kahvi- tai lounastauolla.
Lopuksi puheenjohtajat kysyvät, kommentoivat tai antavat palautetta aiheessa etenemisen tueksi. Aika ajoin yleisöllä ei ole kysymyksiä tai kommentteja ja silloin on tapana, että puheenjohtajat kysyvät.

Toisen ja kolmannen vaiheen järjestys voi vaihdella, mutta yhteistä on esittäjien kokemus siitä, että aikaa on turhan vähän. Tässäkin konferenssissa aihe nousi keskusteluun yhteisessä palautteenannossa. Kokeneet professorit kommentoivatkin seuraavasti:

Aikaa ei esittäjien mielestä ole koskaan riittävästi, oli sitä kuinka paljon tahansa. Kannustamme rakentamaan napakan esityksen ja harjoittelemaan sitä etukäteen kellon kanssa.

Käytännössä aika ajoin esityksiä peruuntuu, mikä mahdollistaa sekä pidempiä keskusteluosuuksia istunnoissa että pidempiä taukoja, joiden aikana käydyt vapaamuotoiset keskustelut ovat yleensä varsin opettavaisia.

Toinen tässä konferenssissa tulosten esittelyyn käytetty tapa oli dialogiin kannustava akvaariomenetelmä. Akvaariomenetelmässä huoneessa on kaksi sisäkkäistä dialogirinkiä. Puheenjohtajat ja tulosten esittelijät istuvat sisempään rinkiin ja yleisö ulompaan rinkiin. Tuloksista keskustellaan yhdessä sisemmän ringin kesken ja yleisön kommentteja ja kysymyksiä pyritään ottamaan mukaan. Tämän artikkelin kirjottaja oli onnekas, sillä oman puheenjohtajavuoron osuessa kohdalle, toteutustapa oli dialoginen. Kaikkien siihen osallistuneiden mielestä yhdessä neljästä konferenssiartikkelista käyty dialogi oli hedelmällinen ja onnistunut. Keskustelu osasta aiheista jatkui vielä myöhemmin konferenssin aikana. Akvaariomenetelmä ja dialogisuus koettiin positiivisina asioina myös konferenssin palautekeskustelussa.

Artikkelin kirjoittajan oman konferenssiartikkelin ”A Matrix Still Unloaded ” tulosten esittelyn toteutustapa oli se perinteisempi, eli diaesitys. Itse esityksen aikataulu piti hyvin ja aihe herätti kiinnostusta sekä puheenjohtajissa että yleisössä. Myös keskustelu aiheesta oli vilkasta.

Mahdollisuuteen tarttumista

Taisimme alun perin oikeaa tilaa etsiessämme kääntyä kertaalleen väärään suuntaan ja sattumalta huomata paikallisen yrityshautomon tilat. Sillä hetkellä ei ollut aikaa miettiä asiaa sen enempää, sillä seuraava konferenssin ohjelma oli pian alkamassa.

Myöhemmässä istunnossa yksi esitys oli peruuntunut ja tällä kertaa se tarkoitti osallistujille pidempää kahvitaukoa. Artikkelin kirjoittaja päätti lähteä käymään yrityshautomossa ja kaksi kollegaa lähti mukaan. Astuimme rohkeasti ovesta sisään, kerroimme mistä tulemme ja millaisella taustalla, sekä kysyimme josko joku voisi kertoa hieman, miten kyseinen yrityshautomo toimii. Sattumalta paikalla olivat sekä yrityshautomon operatiivisen tason päällikkö että varajohtaja. Saimme kattavan esittelyn ja runsaasti lukemista matkaevääksi.

Intian mittakaava startup-ekosysteemin osalta on saamiemme aineistojen mukaan suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna mittava:

Yli 90 000 startup-yritystä
Yli 100 yksisarvista (Unicorn), se tarkoittaa yli miljardin dollarin arvoiseksi arvioitua yritystä
Sen arvioidaan olevan maailman kolmanneksi suurin ekosysteemi
Akateemisilla yrityshautomoilla, joita on meille kerrotun mukaan noin 1 200, on merkittävä rooli startupien menestysmahdollisuuksien lisäämisessä (jopa 30 % – 70 %)
Startupien rahoituksen hankinnan vaiheet ovat samanlaiset kuin Suomessa.

Paikalliset yrityshautomon toimijat olivat kiinnostuneita vaihtamaan kanssamme kokemuksia startupeista ja toimenpiteistä, joiden avulla edelleen kehitämme yrittäjyyden ekosysteemiä. Yhteystiedot paikallisten toimijoiden kanssa on vaihdettu ja keskustelu jatkuu myöhemmin virtuaalisesti.

Lisää dialogia

Kun puhumme, tuomme pääosin esille asioita, joita jo tiedämme tai osaamme. Kun kuuntelemme aktiivisesti, kysymme lisää avoimia kysymyksiä ja kannustamme kertomaan aiheesta lisää, saamme mahdollisuuden oppia uutta. Aitoon dialogiin antautuminen myös kehittää kykyämme sietää epävarmuutta. Samalla se luo luottamusta, kun osallistujat usein huomaavat olevansa saman asian äärellä, vaikka joskus tulokulma on lähtötilanteessa kovinkin erilainen. Dialogisuus on ainakin menetelmän tasolla vähitellen leviämässä myös akateemisiin konferensseihin. Tämä rikastaa varmasti osallistujien saamia oppeja konferenssin aiheista.