Maahanmuuttajien osaaminen voimavaraksi

Maahanmuutto Suomeen on kasvanut erityisesti viime kuukausina Ukrainan sodan myötä. Muuttajat ovat suurimmaksi osaksi naisia ja lapsia. Näiden naisten osaaminen pitäisi nyt nivoa suomalaiseen yhteiskuntaan, missä useilla naisvaltaisilla aloilla on pulaa tekijöistä ja osaajista.

Kirjoittaja: Tarja Vahtokari

Työ integroi yhteiskuntaan

Suomeen maahanmuuttaneiden muuton syitä tutkittiin vuonna 2014. Tutkimuksessa kävi ilmi, että työ oli ollut ensisijainen syy muuttaa vajaalla viidenneksellä ja joka kymmenes nimesi tärkeimmäksi syyksi opiskelun. Joka kymmenes oli muuttanut pakolaisuuden vuoksi. Kahdeksalla prosentilla muuttoon oli ensisijaisesti vaikuttanut joku muu syy. Miehet olivat muuttaneet yleisemmin työn tai opiskelun vuoksi kuin naiset, joille taas perhesyyt olivat yleisempi muuton syy. Pakolaistaustaisia oli enemmän miehissä. (Nieminen ym. 2015).

Maahanmuuttajilla on paljon voimavaroja, jotka voivat vahvistaa työllistymisastetta ja rikastuttaa suomalaista työelämää. Työ edistää maahanmuuttajien kotoutumista yhteiskuntaan ja parantaa heidän hyvinvointiaan. Työelämään osallistuminen auttaa omaksumaan uuden maan kieltä ja kulttuuria sekä helpottaa perheen yhdistämistä. Työllistymisen nopeutuminen on erityisen tärkeää Suomen kaltaisessa maassa, jossa väestö ikääntyy nopeasti. (Kosonen ym. 2020).

Yrittäjäksi kansainvälisellä taustalla

Yrittäjyys on kulkenut palkkatyön rinnalla myös maahanmuuttajien työllistymisessä. Heille järjestetään kursseja ja neuvontaa oman yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Sekki ja Niemi (2016) ovat käsitelleet asiaa kirjassaan pohtien, että miten voisi menestyä yrittäjänä perustamalla oma yritys. Tilastojen mukaan maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus on kantaväestöä huomattavasti korkeampi. Tähän on syynä se, että monessakaan maassa ei ole pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Selviytymisen edellytyksenä ovat olleet kekseliäisyys ja yritteliäisyys.

Monille maahanmuuttajille yrittäjyys on toimiva tapa kiinnittyä suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. Vuosien 2013 ja 2016 välillä ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä lisääntyi miltei yhdeksän prosenttia. Samaan aikaan kuitenkin kaikkien yritysten toimipaikkojen määrä hieman väheni. Ulkomaalaistaustaisia yrittäjävetoisia toimipaikkoja oli Suomessa vuonna 2016 yhteensä 10 030 eli 2,6 prosenttia yritysten koko toimipaikkakannasta. Toimipaikkatiedot käytännössä vastaavat yrityskohtaisia tietoja, sillä ulkomaalaistaustaiset yritykset ovat pääsääntöisesti yksitoimipaikkaisia. Toimipaikoista vajaa puolet toimi pääkaupunkiseudulla. Entisestä Neuvostoliitosta lähtöisin olevat yrittäjät muodostivat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa noin kaksi kolmesta ulkomaalaistaustaisesta toimipaikasta. (Luhtala 2018).

Yrittäjyys antaa myös oppimisympäristön perheenjäsenille ja yrityksen muille työntekijöille. Maahanmuuttajien yrittäjyydellä on sekä kansantaloudellista että sosiaalista arvoa. Turun yliopistossa tehdyssä SWiPE -tutkimushankkeessa haastateltiin 64 maahanmuuttajayrittäjää kolmessa eri vaiheessa. Tutkimuksen perusteella selvisi, että yrittäjyyden alkuvaiheen haasteet ovat pitkälti samoja kuin kantasuomalaisilla yrittäjillä. Samoin maahanmuuttajayrittäjyyden edistäminen Suomessa ei suoranaisesti edellytä uusia, maahanmuuttajayrittäjille suunnattuja palveluja, vaan tarve on yhteistyöstä ja verkottumisesta kantaväestön kanssa. (Aaltonen 2018).

Asiantuntijat työllistyvät Etelä-Karjalassa

Vuonna 2019 Etelä-Karjalassa asui 5878 työikäistä vieraskielistä henkilöä. (Työ- ja elinkeinominiteriö 2022a). Näiden henkilöiden kielitaidon kohentaminen suomalaiseen yhteiskuntaan integroimisen lisäksi on avainasioita, kun mietitään työvoiman saatavuutta ja kouluttamista.

Työllistyneitä ulkomaan kansalaisia asui Etelä-Karjalassa vastaavasti 1632 henkilöä. Taulukko 1 osoittaa, että lähes kolmasosa näistä henkilöistä on erityisasiantuntijoita tai asiantuntijoita. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022b).

ULKOMAAN KANSALAISET 2019, Etelä-Karjala
Työllistyneet	Henkilöiden lukumäärä
1 Johtajat	22
2 Erityisasiantuntijat	289
3 Asiantuntijat	166
4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät	40
5 Palvelu- ja myyntityöntekijät	331
6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.	27
7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät	240
8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät	88
9 Muut työntekijät	315
10 Tuntematon	114
Yhteensä	1632

Taulukko 1. Työllisten ulkomaalaisten osaamisprofiili

Jos lukumäärää verrataan suoraan alueen työikäiseen vieraskieliseen väestöön (Tilastokeskus 2022), tarkoittaa tämä, että lähes 30 % vieraskielisistä asukkaista on työllistynyt. Toisaalta vieraskieliset opiskelijat eivät yleensä työskentele opintojen ohessa ja vieraskielisten luku sisältää myös kotiäidit ja pakolaiset.

Kielitaidolla on tärkeä rooli

Kotkassa toimivan kotoutumiskeskus Monikan kotouttavan toiminnan päällikkö Soto Godoy arvioi, että maahanmuuttajanaisia voisi ohjata työmarkkinoille laaja-alaisemmin kohti naisten omia unelmia, eikä ainoastaan sinne missä on pulaa työntekijöistä. Maahanmuuttajanaiset ovat keskivertoisesti kouluttautuneempia kuin kantasuomalaiset miehet ja heidän osaamistaan pitää hyödyntää. (Skara 2022).

Myös kotouttamisen ja työelämän yhteyttä pitäisi tiivistää. Kotouttamistoimien on oltava vikkelämpiä sekä suuntauduttava työelämään. Kotoutumissuunnitelmat voisivat kytkeytyä työpaikkoihin. Työelämäjaksojen tulisi myös olla nykyistä pidempiä. (Skara 2022).

Tutkimustulosten perusteella kielitaidon merkitys koulutukseen ja työllisyyteen on avainasemassa. Heikko kielitaito on yhteydessä työttömyyteen. Suomea tai ruotsia edistyneellä tasolla taitavien ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli sen sijaan samaa tasoa kuin suomalaistaustaisilla vuonna 2014. (Nieminen ym. 2015).

Ammattiliittojen keskusjärjestö STTK:n mukaan maahanmuuttajataustaisista naisista noin 40 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon, mutta vain joka toinen heistä on mukana työelämässä. Näiden naisten kielikoulutus on erityisen tärkeää, koska riittävän suomen kielen taidon avulla he voisivat helposti työllistyä esimerkiksi terveydenhoito- tai hoiva-aloille. (Skara 2022).

Ulkomaalaistaustaisten naisten alhainen työllisyysaste (56 %) liittyy osittain heidän varhaiseen perheen perustamiseen ja lasten kotihoitoon. Näiden naisten työllisyys alkaa heiketä suhteessa suomalaistaustaisiin jo 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa 15 prosenttia naisista ilmoitti lasten hoidon pääasialliseksi toiminnakseen, kun suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli neljä prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys nousee korkeimmilleen 44–49-vuotiailla, vaikka se myös silloin jää suomalaistaustaisten naisten työllisyyttä heikommaksi. (Nieminen ym. 2015).

Tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että kielellinen kompetenssi ja maakohtainen inhimillinen pääoma ja kulttuuri ovat välttämättömiä paikallisille työmarkkinoille integroitumiseen. Yhteiskuntaan kuuluminen merkitsee oman paikkansa löytämistä ja johtaa mahdollisuuteen osallistua yhteiskunnan ja oman kunnan toimintaan. Näin syntyvästä yhteenkuuluvuuden tunteesta, odotuksista ja tunteista puhuminen on tärkeää. (Lehtovaara ja Jyrkinen 2021).

Kaakon Kokka -hankkeessa on pyritty tuomaan ulkomaalaisten tietoisuuteen esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia ja kolmannen sektorin toimijoita, jotka omalta osaltaan saisivat nämä henkilöt tuntemaan alueen kodikseen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä yritysten sekä ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kanssa. Tavoite on saada mahdollisimman moni kansainvälistaustainen osaaja työllistymään Kaakkois-Suomeen ja tuntemaan tämän omaksi kotimaakunnakseen. (LAB 2022).

Lähteet

Aaltonen, S. 2018. Yrittäjyysneuvonnalla monimuotoisuutta yrityskenttään – suosituksia maahanmuuttajien yrittäjyyden tukemiseen. SWiPE Policy Brief, toukokuu 2018. Turun yliopisto. Viitattu 20.06.2022. Saatavissa https://www.smartworkresearch.fi/wp-content/uploads/SWiPE-Policy-Brief-toukokuu-2018-Maahanmuuttajien-yritta%CC%88jyyden-tukeminen-1.pdf

Kosonen, R., Saari, E., Aaltonen, S., Heponiemi, T., Jauhiainen, S., Kankaanpää, R., Palander, J., Pöllänen, P., Steel, T. & Yijälä, A. 2019. Maahanmuuttaja osalliseksi ja työhön: Policy Brief. Suomen Akatemia. Viitattu 20.06.2022. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/303719

LAB. 2022. Kaakon KOKKA. Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Viitattu 05.05.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/KOKKA

Lehtovaara, H. & Jyrkinen, M. 2021. Skilled Migrant Women’s Experiences of the Job Search Process 1. Nordic Journal of Working Life Studies. Vol. 11 (S7), 11-30. Viitattu 20.06.2022. Saatavissa https://doi.org/10.18291/njwls.128588

Luhtala, T. 2018. Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä kasvoi taantumassakin. Tieto&Trendit. Tilastokeskus. Viitattu 20.06.2022. Saatavissa http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/ulkomaalaistaustaisten-yritysten-maara-kasvoi-taantumassakin/

Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. 2015. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos. Viitattu 20.06.2022. Saatavissa
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf

Sekki, A. & Niemi, M. 2016. Menesty Yrittäjänä. 68 käytännön ohjetta. Helsinki: Talentum Media Oy.

Skara, M. 2022. Maahanmuuttajataustaisissa naisissa on hyödyntämätön työvoimavara – 40 prosenttia suorittanut korkeakoulututkinnon. YLE Uutiset. Viitattu 22.06.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-12348131

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022a. Kieli iän ja sukupuolen mukaan: maakunnat ja suurimmat kaupungit, 1990-2021. Kototietokanta. Viitattu 22.06.2022. Saatavissa https://kototietokanta.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kototietokanta/Kototietokanta__vaesto__kieli/001_koto_kieli_vaesto_11kq.px/table/tableViewLayout1/?rxid=724a5643-b272-4966-abce-f6c8a84858be

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022b. Työlliset, muuttujina alue, kansalaisuus, vuosi ja tiedot. Etelä-Karjala. Kototietokanta. Viitattu 22.06.2022. Saatavissa https://kototietokanta.stat.fi:443/PXWeb/sq/a22f5a97-d89b-41c6-903e-1cb72e35036e

Kirjoittaja

Tarja Vahtokari toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja työskentelee Kaakon Kokka – Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/lappari-toimisto-toissa-naiset-8145264/ (Pexels Licence)

Julkaistu 15.8.2022